Balkanin vuorilla vilua ja nälkää

Turkin sota (1877-78) synnytti ainakin kaksi marssia. Suomen Kaartin lähtölaulu alkaa näin:

”Tuhannenpa verran poikia lähti

Helsingin satamasta ja –masta

tuhannenpa verran poikia lähti

Helsingin satamasta.

Eikä ne ennen seisahtaneet

kuin Konstantinoopeliss´ vasta ja vasta.”

Suomen kaartin paluulaulu lienee tunnetumpi:

"Kauan on kärsitty vilua ja nälkää

Balkanin vuorilla taistellessa.

Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,

ei löydy maata sen armaampaa.”

Venäjä hyökkäsi keväällä 1877 Osmanivaltakunnan kimppuun. Sodan alku sujui sen verran kehnosti, että apuun jouduttiin kutsumaan lisävoimia myös Suomesta. Kaartin pataljoonan lähes tuhannen miehen lisäksi suomalaisia sotilaita palveli sadoittain muissakin joukko-osastoissa.

Jouni Suistolan ja Heikki Tiilikaisen uunituore kirja Sodassa vieraalla maalla on kattava selvitys sotatapahtumista ja suomalaisten roolista. Se taustoittaa hyvin sekä sodan syyt että seuraukset. Sota oli julmaa ja taudit riehuivat.

Kirja on täynnä mielenkiintoisia henkilökuvia. Kirjan päähenkilöitä ovat Matti Kuula (1854-1921) ja Victor Tuderus (1852-1925), joiden päiväkirjoista poimitut otteet elävöittävät tekstiä. Alavudella syntynyt Kuula oli säveltäjä Toivo Kuulan isä, Tuderus taas oli sekä taidemaalari että sotilas.

Tuderuksen toinen vaimo, ranskalainen Marguerite (1886-1983) oli toimittaja Erkki Toivasen opas ranskalaisuuteen. Legendaarinen madame Tuderus toimi talvisodan aikana lottana Helsingin varuskunnan keittiössä, perusti Helsinkiin ranskalaisen amatööriteatterin ja antoi ranskan tunteja. Näin lähelle nykyaikaa Turkin sotakin hänen kauttaan tulee.

Sotahistorian harrastajille Suistolan ja Tiilikaisen kirja on ohittamaton. Itseäni pitkät ja seikkaperäiset tapahtumakuvaukset puuduttivat aika ajoin, mutta mainiot henkilökuvat pitivät amatöörilukijankin hereillä.

Pari esimerkkiä erikoisista ihmiskohtaloista. Turkin sodasta tuli Suomeen myös lapsia. Tunnetuin on kreikkalaisen orpopojan, Aleksei Apostolin (1866-1927) tarina. Hän alkoi elellä kaartilaisten seurassa San Stefanossa ja seurasi sitten Kaartin mukana myös Suomeen. Apostolista tuli sotilasmuusikko ja Suomen armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Hän perusti Helsinkiin myös musiikkikaupan.

Nastolassa syntynyt kenraaliluutnantti Casimir Ehrnrooth (1833-1913) haavoittui Turkin sodassa, mutta kohosi myöhemmin käytännössä Bulgarian diktaattoriksi, kun hallitsijana oli nuori ja kokematon ruhtinas. Ehrnrooth oli hallitsijan neuvonantaja ja sotaministeri ja monet pitävät häntä yhä kansainvälisesti vaikutusvaltaisimpaan asemaan nousseena suomalaisena.

Ehrnrooth toimi Pietarissa myös Suomen ministerivaltiosihteerinä, joka oli Suomen kannalta tärkein mahdollinen tehtävä. Poikamies Ehrnrooth jätti jälkeensä Seestan kartanon taloudenhoitajan kanssa saamansa pojan, josta Jalmari Karan nimisenä tuli jääkäriupseeri, diplomi-insinööri ja kirjailija.

Turkin sota oli Euroopan ensimmäinen mediasota valokuvaajineen, lennättimineen ja kirjeenvaihtajineen. Siksi tapahtumat on rekisteröity tarkoin. Sodan jälkimaininkeja näkyy tänäkin päivänä.

Osmanivaltion imperiumin raunioille syntyi yli 30 valtiota. Tutkijat väittävät, että Turkin sodasta johti suora tie Balkanin sotiin, ensimmäiseen maailmansotaan sekä sen kautta myös toiseen maailmansotaan. Balkanin perintö näkyi myös Jugoslavian hajoamisessa 1990-luvulla lukuisiin sotiin.

Kaikki imperiumit romahtavat ennemmin tai myöhemmin. Ja mitä suurempi imperiumi, sitä suurempi sotku jälkipolville. Tarkkailkaamme Putinin puheita myös historian valossa.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu