Nokian moka ja Koneen salaisuus
Kun kuulin, että Nokia neuvottelee fuusiosta ranskalais-amerikkalaisen Alcatel-Lucentin kanssa, pelästyin. Onko Nokia tekemässä jälleen jättimäisen bisnesmokan?
Juuri ilmestyneessä kirjassaan Markku Kuisma ja Pekka Seppänen listaavat Suomen pahimmat bisnesmokat (Siltala 2015). Ykköseksi heidän listallaan yltää Nokia, joka osti omia osakkeitaan lähes 19 miljardilla eurolla vuosina 2003-2008 ja mitätöi ne. Ne rahat menivät kuin hohtimet kaivoon.
Nokia on ylivoimainen ykkönen. Sonera hukkasi ”vain” neljä miljardia umts-seikkailuissaan ja Stora Enson Amerikan valloituksen tappiot olivat tätäkin vähäisemmät.
Suomalaiset ovat tiukkapipoja, joille kelpaa kansainvälisessä vertailussa vain ykkössija. Kun suomalaiset yrittävät kunnianhimoisesti kehittää vallankumouksellisia tuotteita, ruotsalaiset kauppaavat maailmalla yksinkertaisia ja halpoja huonekaluja sekä lähes ilmaisia huonosti kestäviä vaatteita.
Suomalaiset keksivät, ruotsalaiset myyvät. Olemmeko siis bisnesmokaajinakin maailman ykkösiä?
Kuisma ja Seppänen kirjoittavat mokista pilke silmäkulmassa, vaikka aihe on mitä vakavin. Herrat ymmärtävät mokaajia eivätkä halua leimata virheiden tekijöitä. He toivovat, että virheistä opitaan.
Kaikki eivät mokaa. Kirjassa on myös yksi menestystarina. Olkaamme siis positiivisia ja kertokaamme siitä, mikä on hissiyhtiö Koneen menestyksen salaisuus. Vastaus saattaa yllättää: menestyksen salaisuus ovat pikkujoulut!
Kone järjesti ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä henkilöstölleen pikkujoulut jo 1930-luvulla. Se kertoo paljon yrityskulttuurista. ”Yhtiö, joka on ensimmäisenä järjestämässä työntekijöilleen juhlat, ei voi olla huono yritys.”
Kone on kirjoittajien mukaan tehnyt monet muutkin asiat nimenomaan ensimmäisenä, ennen muita, oman päänsä mukaan. Ehkä juuri se on menestyksen resepti.
Menestykseen voi tietysti olla muitakin syitä, kuten hyvä tuuri tai loistavat johtajat. Kuisman ja Seppäsen mielestä Koneessa on ainakin yksi ominaisuus, joka erottaa sen mokaajista. Kone on perheyritys, jossa on useiden sukupolvien ajan ollut yksi ja ainoa omistajan valtaa käyttävä henkilö. ”Omistuksella on ollut paitsi kasvot, myös korvat, silmät ja suu.”
Virkistävää on lukea, miten Kuisma ja Seppänen kyseenalaistavat ajan henkeen kuuluvan yrityspäättäjien ihailun. He irvailevat ns. huippujohtajille ja kirjoittavat, että hyvä johtaja hukkaa miljoonan, huippujohtaja miljardin. ”Huippujohtamista ei taida olla olemassakaan. On vain johtamista.”
Kirjassa käydään perusteellisesti läpi viime vuosikymmenien tunnetut epäonnistumiset, kuten Sonera, Talvivaara, Valco, Olkiluoto, Nokia ja Stora-Enson Amerikan valloitus. Teksti on asiantuntevaa ja opettavaista kenelle tahansa.
Kun aina sanotaan, että suomalaiset ovat huonoja myymään, Kuisman ja Seppäsen aineisto todistaa, että suomalaiset ovat huonoja ostamaan: Stora Enso, Metsä-Serla ja Kansa ovat surullisia esimerkkejä kehnoista ostajista. Yksikään suomalainen suuryritys ei ole koskaan onnistunut kunnolla Yhdysvalloissa.
Onkohan pipo ollut liian kireällä?
Täysin kasvottomaan omistusrakenteeseen perustuva suuri pörssiyhtiö on vääjäämättä koko ajan saalistajien vainoama. Pörssisaalistajien lisäksi vaarallisempia saalistajia yhtiölle ovat sen omat johtajat, joiden kannattaa oman tulospalkkioedun vuoksi tehdä joskus vaikka kuinka kalliita ratkaisuja tai firman pitkän tähtäimen menestymisen näkövinkkelistä ajatellen typeriä päätöksiä.
Kasvottomaan omistukseen perustuvalla yhtiöllä ei ole ketään suojelijaa. Ei edes yhtiön hallitusta voida pitää sellaisena, sillä se on varsin usein kaukana omistajista, joista kenelläkään ei ole muutamaa prosenttia enempää omistusta, mutta sen sijaan hyvä kaveri yhtiön johdon kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä menee ylös tulee myös alas, sehän on Koneen hissi.
Ilmoita asiaton viesti
Samasta asiasta:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192532-suome…
Ilmoita asiaton viesti
Kaveri toimi maailmalla, Pöyryllä konsulttina ja paperitehtaita saneeramassa ja kehittämässä. Kun oli sellukattilan hankinnan aika, Suomessa oli paras tuote, mutta huonoin myyjä. Ei osannut esitellä tuotettaan, ei ollut valmistautunut tuotteen myymiseen. Onneksi tuo kaveri, joka ei heti edes paljastunut suomalaiseksi, tiesi mikä oli parasta. Hänelle jäi kuitenkin ikävä muisto kauppiastaitojen puutteesta. Eikä varmasti ole ainut tapaus. Arkuus ja kielitaidon puuteko vaivaa vai miten osattaisiin hommat paremmin, jopa ruotsalaiset ohittaen?
Ilmoita asiaton viesti
Nokian suurin moka oli …
Nokia pääsee mukaan reititin bisnekseen. Tekesin ekassa teknologiaohjelmassa, TIETOTEKNIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASSA (1984-1989), joka oli vastuullani, VTT kehitti reitittimen prototyypin, mutta ohjelmaan osallistunut Nokian tutkimuskeskus ei ymmärtänyt sen arvoa. Cisco kehitti toisaalla reitittimistä satojen miljardien bisneksen.
Ilmoita asiaton viesti