Napoleonin reittiä Alppien yli

Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta siitä, kun Ranskan keisari Napoleon (1769-1821) kukistui lopullisesti. Waterloon taistelu käytiin 18. kesäkuuta 1815. Napoleon hävisi, syöstiin vallasta ja karkotettiin St. Helenan saarelle.

Ennen Waterloota koettiin kuitenkin vielä Napoleonin sadan päivän keisarikunta. Venäjän katastrofin jälkeen Elballe karkotettu Napoleon pakeni saarelta ja kaappasi vallan kulkemalla tukijoukkonsa kanssa Välimeren rannalta Alppien yli Grenoblen kautta Pariisiin maaliskuussa 1815.

Juhlistin tätä Napoleonin ”juhlavuotta” ajamalla viikonvaihteessa autolla Napoleonin reitin (Route Napoleon) Golfe Juanista Grenobleen ja takaisin. Yhteen suuntaan reitti on esitteen mukaan 331 kilometriä. Reitti on hidas ja vaikeakulkuinen, mutta häikäisevän kaunis ja vaikuttava.

Mutkaisilla ja kapeilla alppiteillä katse harhautuu väkisin ihastelemaan myös huikeita maisemia. Lähtöpisteessä Golfe Juanissa oli täysi kesä, lähellä Grenoblea sakea sumu ja taivaalta vihmoi rännänsekaista vettä. Lumiset vuorenhuiput pilkahtivat silloin tällöin.

Miksi Napoleon valitsi näin hankalan reitin yli Alppien? Hän kai arvioi, että tämän reitin varrella hänet otetaan vastaan ystävällisesti. Ja näin myös tapahtui.

Napoleon palasi valtaan riemusaatossa eikä laukaustakaan ammuttu. Kun Napoleon saapui Pariisiin, kuningas Ludvig XVIII oli paennut edellisenä päivänä Belgiaan.

Autoilija voi varautua työpäivän mittaiseen ajoon, jos seuraa tarkasti Napoleonin reittiä. Meiltä meni pysähdyksineen 7-8 tuntia. Napoleon pääsi Grenobleen yhdessä, Pariisiin kolmessa viikossa.

Tunnettuja paikkoja Golfe Juanin jälkeen ovat mm. hajuvesikylä Grasse, Castellane, Digne, Sisteron, Gap ja päätepiste Grenoble, vuoden 1968 talviolympialaisten isäntäkaupunki.

Napoleonin reitillä Napoleon häiritsee koko ajan ajatuksia. Mieleen tulee kummallisia kysymyksiä, kuten Juice Leskinen ja Napoleonin mopo. Karkaako auto mutkaisilla teillä käsistä kuin Napoleonin mopo? Onko olemassa Napoleon-konjakkia vai pelkästään tusinabrandyä? Oliko Napoleonilla Napoleon-kompleksi?

Juice Leskinen: ”Ranskan maalla kaunis päivä vaipui juuri iltaan. Napoleon on muistutuksen saanut anopiltaan. Kirje sanoo mopo sinun täytyy heti myydä, taikka jos et myy, niin älä mitään multa pyydä. Kansa tuntee, että sitä viilattu on linssiin, kun odotukset turhaan kohdistuvat kruununprinssiin.”

Väitetään, että pienet miehet kärsivär Napoleon-kompleksista ja korvaavat pienuutensa mahtailevalla käytöksellä. Napoleon oli todellisuudessa silloista miesten keskimittaa pitempi. Hän oli 168 senttiä, kun ranskalaisten miesten keskipituus oli vain 164.

Napoleonia ylistettiin sotapäällikkönä neroksi, mutta mitä ihmettä: suuri sotapäällikkö pelkäsi kissoja! Jos ei Napoleon-kompleksia, niin kissakompleksi ainakin.

Entäs sitten Napoleon ja Suomi? Pieni Suomi oli silloinkin kauppatavaraa suurten valtapelissä. Napoleon pakotti keisari Aleksanteri I:n julistamaan sodan Ruotsille vuonna 1808. Sen seurauksena Suomi irrotettiin Ruotsista ja syntyi Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän kylkeen.

Suuriruhtinaskunnasta kasvoi itsenäinen Suomi. Napoleon on siis yksi itsenäisen Suomen kummisedistä.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu