Kirves-Koljosen rikos ja rangaistus

Suomen rikoshistorian karmeimpiin kuuluvan veriteon teki Toivo Harald Koljonen (1910-1943) Huittisissa vuonna 1943. Hän surmasi silmittömästi kirveellä kuusi ihmistä, viisihenkisen Hakasen perheen ja naapurissa asuneen Anna Mäkisen.

Historioitsija Teemu Keskisarja taustoittaa uudessa kirjassaan Huittisten tragedian ja kirjoittaa samalla elämäkerran murhaajasta (Kirves – Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus, Siltala 2015).

Kirves-Koljonen on toistaiseksi viimeinen siviilioikeuden kuolemaan tuomitsema ja teloitettu henkilö Suomessa. Edellinen normaalien tuomioistuinten antama kuolemantuomio oli pantu täytäntöön 1825.

Teemu Keskisarja osaa elävöittää taitavasti historiaa. Nytkin hän saa vähistä aineksista mielenkiintoisen kokonaisuuden, jota lukee kuin dekkaria. Ikään kuin ohimennen hän kytkee tapahtumat myös laajempiin yhteyksiin.

Kirjaan on ujutettu mielenkiintoisia yksityiskohtia. Jos et tiedä, mistä tulee sana seinähullu, kirjan luettuasi tiedät senkin.

Keskisarja kertoo hurjan esimerkin Heikki Antinpoika Kempestä, jota oli pidetty mielenvikaisuuden vuoksi kuusi vuotta kytkettynä tavallisen maalaistuvan seinään: "Tästä unohdetusta mielenterveyspalvelusta juontuu sana seinähullu."

Kirves-Koljonen ei ollut seinähullu. Aikalaiset kutsuivat häntä joukkomurhatyöntekijäksi. Keskisarja valittaa ensin, että Koljosen elämästä löytyy vähän kirjallisia lähteitä. Heti perään tutkija lopettaa kuitenkin kiukuttelun ja toteaa, että "tyhjemmästäkin on henkilöhistoriaa nyhjäisty".

Koljosesta on Keskisarjan mukaan lähteitä sentään enemmän kuin esimerkiksi Jeesuksesta, Mikael Agricolasta, Jaakko Ilkasta tai Isontalon Antista.

Julmat surmatyöt Keskisarja selostaa perinpohjin, mutta kun motiivia etsitään, tutkijalla menee sormi suuhun. Miten vankilasta karkumatkalla ollut pikkurikollinen voi syyllistyä silmittömiin murhiin? Usein vastaus on: en tiedä.

Monet Koljosen kanssa tekemisissä olleet kuvasivat häntä "normaaliksi" eikä miksikään psykopaatiksi. Hän ei päässyt pyynnöistään huolimatta mielentilatutkimukseen. Keskisarja tiivistää: hullun työstä vastasi terve mies.

Huittisten veriteko on vuosien saatossa painunut historian hämärään. Siitä ei paljon ole enää puhuttu, kun uusiakin julmuuksia riittää päiviteltäväksi. Aikanaan tragedia herätti valtavaa huomiota. Uhrien hautajaisiin osallistui peräti 4000 ihmistä.

Koljosen elämä päättyi Turunmaan suojeluskuntapiirin teloitukseen Maariassa sijainneella Kärsämäen ampumaradalla. Keskisarjan yhteenveto on tyly: "Ruma, onneton, viheliäinen, kuolettava elämä päättyi ainoaan riittävään sovitukseen. Ihminen nimeltä Toivo Harald Koljonen kohosi sorakuopasta kalseaan kirkkauteen."

Legendaa Kirves-Koljosesta ei tullut. Hänet painoi unohduksiin sota, joka oli muistojen vangitsijana ylivoimainen kilpailija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu