Miksi Vimpelissä on pyöreä kirkko?
On monia asioita, joita pitää itsestään selvinä eikä niitä sen kummemmin mieti, kuten sitäkään, miksi Vimpelissä on pyöreä kirkko. Se vaan on niin kuin Soini ja Lehtimäki. Ei niidenkään olemassaoloa tule joka päivä miettineeksi.
Pyöreän kirkon arvoitus tuli ajankohtaiseksi, kun selailin Samuli Paulaharjun (1875-1944) kirjaa Suomenselän wieriltä. Se on julkaistu vuonna 1930 ja perustuu Paulaharjun matkoihin erityisesti Perhoon, mutta myös Perhon naapureihin, kuten Vimpeliin, Alajärvelle, Soiniin ja Veteliin.
Kirjassa perholainen Mäki-Matti kysyy isonenäiseltä Vimpelin mieheltä: – Tiijätkös sinä, minkä tähen Vimpelissä on pyöreä kirkko? – Ka, en tiijä, vimpeinen sanoi.
Perholainen antoi vastauksen: – Se on sen tähen, kun vimpeisillä on niin iso nenä. Ei ne pääsisi kirkossaan kääntymäänkään, jos ei se olisi pyöreä.
Muitakin selityksiä harvinaiselle pyöreälle puukirkolle on. Luulen, että Vimpelissä uskotaan mielellään teoriaan, jonka mukaan kirkon esikuva on roomalainen Pantheon. Kuningas Kustaa III oli ihastunut Pantheonin temppeliin ja määräsi sellaisia rakennettavaksi myös Pohjolaan.
Vimpelin kirkko valmistui vuonna 1807, jolloin Suomi kuului vielä Ruotsiin. Kun kirkko vihittiin 1811, oltiinkin jo Venäjän alamaisia.
Perholaisen ja vimpeliläisen sanailu pyöreästä kirkosta on ikiaikaista herjanheittoa, jollaista naapurit ovat harrastaneet. Kylät, kunnat, maakunnat ja valtiot ilkeilevät toisilleen usein pilke silmäkulmassa. Viha-rakkaussuhde on tuttua Ruotsin ja Suomen, Alajärven ja Vimpelin, Vaasan ja Seinäjoen sekä monen muun paikan välillä.
Paulaharju kertoo, miten pilkattiin Vetelin vellimahoja tai Kivijärven muikkumahoja. Soinin pitkänenä taas sai kuulla, kuinka hän "kahtoo hollilta kuin Soinin poika morsiantaan, vaikka Jumala ei ole Soinia luonut muuta kuin sysien takia".
Kirjassa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten puheenparsi muuttuu melkein kylästä kylään. Kaikki sanat eivät enää nykylukijalle aukea.
Kun perholainen menee Peltokankaan yli Vimpeliin, hän kuulee outoa puhetta. Vimpeliläinen sanoo saavia korvoksi, rintiä hilaksi ja tanhuaa kujaksi. Vimpelissä on luomapuut, pirta, tiuhat ja vyyhti, kun taas Perhossa on reivinpuut, kaije, kilit ja vihti.
Perholainen hämmästelee: – On Vimpelin ihminen niinkin merkillinen, että sanoo olevansa pihalla silloin, kun on ulkona. Sitten vielä vimpeinen melkein joka sanaansa vetää "vaan", vaikka perhonen sanoo vain "het".
Selitys löytyy, kun Perhon mies huomaa, että vimpeiset kuuluvat olevankin Savonmaasta Savonjokea myöten saapuneen raatajakansan jälkipahnaa.
Paulaharju löysi Perhosta varsinaisen tarinoiden aarreaitan. Suomenselän wieriltä -kirja ja 22 muuta Paulaharjun kirjaa on luettavissa ilmaiseksi netissä: http://www.doria.fi/handle/10024/59674. Kannattaa tutustua!
Näitä vanhoja puukirkkoja on ainakin Heinolan kirkonkylän kirkko vuodelta 1801 ja Myrskylän kirkko 1804.
Vanhoissa puukirkoissa on tunnelmaa ja jos osuu reitille ja on aikaa, niin olen piipahtanut.
Valitettavasti oli sellainen periodi, että Suomesta paloi puukirkkoja tahallisesti sytytettynä.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ovatko Heinolan ja Myrskylän kirkot pyöreitä kirkkoja, kuten Vimpelissä?
Ilmoita asiaton viesti
#2
Rakennusteknisesti hirrestä salvostamalla ja varaamalla rakentaen kuusikulmainen tai kahdeksan kulmainen runko, saadaan materiaalista suurempi pohja-ala. Voidaan hyödyntää lyhyitä hirsiä.
Pyöreässä muodossa eli kirnussa ilma liikkuu ja ei tule ns. kylmiä nurkkia.
Nurkkasalvoksista tulee melkopitkät, mutta taitavat kirvesmiehet saavat ne tiukoiksi vaarnatapeilla. Ne on pakko tehdä ylipitkiksi ja sitten sahata suoriksi seinän mukaan. Völjärien avulla voidaan tehdä rungosta melkoisen korkea.
Tätä samaa tekniikkaa on käytetty ortodoksikirkoissa Venäjällä. Tosin siellä hirret on jätetty pyöreiksi.
Myrskylän ja Heinolan kirkot ovat yksilaivaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Alavudella on ollut samanlainen pyöreä Jakob Riefin suunnittelema puukirkko.Se on tuhoutunut tulipalossa.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa kiva ploki ja hauska kuulla, että pyöreä kirkko. Ois kiva kyllä käyä kokemassa, minkälainen tunnelma tuossa pyöreässä kirkossa on sisällä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos palautteesta. Kannattaa käydä. Kirkko keskellä kylää kuuluisan pesäpallostadionin, Vimpelin Saarikentän vieressä, vain Savonjoki välissä.
Ilmoita asiaton viesti