Mädän elämän alkeet

Loistavia romaaneja on monenlaisia, kuten heikkikovalaisiakin ja kaiken maailman dosentteja. Tässä ei ole kyseessä kilpa-autoilija Heikki Kovalainen vaan dosentti Heikki A. Kovalainen, jonka esikoisromaania (Mädän elämän alkeet, Teos 2016) kustantaja hehkuttaa tähän tapaan:

"Heikki A. Kovalaisen loistava esikoisromaani leikkii kehitysromaanin lajityypillä, se rienaa ja rakastaa samanaikaisesti."

Päähenkilö Petrus, kirjan mä, tuodaan laitokseen, jossa hän tutkii itseään, minäkuvaansa kuten hienosti sanotaan. Petrus tekee päätöksen, ettei katso enää peiliin.

Petrus ja hänen laitostoverinsa pohtivat, miksi ovat laitoksessa. Aaro kysyy: kuvitteletko sä et me ollaan siks täällä laitoksessa, et me on katottu liikaa peiliin?

"no ainaki sellaset ihmiset puhuu itestään eniten jotka tietää siitä kaikkein vähiten. kattoo aamun  peiliin, puhuu illan näkemästään", Petrus vastaa.

Perinteisten romaanien ystävät saattavat kavahtaa Kovalaisen tyyliä. Kerronta etenee holtittomasti, isoja alkukirjaimia ei käytetä, Petrus ei puheitaan sensuroi. Ja mukana on tietysti muodikasta homoerotiikkaa, mikä ei sinänsä enää ketään hätkähdyttäne.

Kirja on kaikesta huolimatta helppolukuinen, vaikka onkin dosentin kirjoittama, ellei suhtaudu torjuvasti tajunnanvirtaan ja pisteen jälkeisiin pieniin kirjaimiin. Kai pienten kirjainten käytöllä jokin tarkoitus on, en vain tiedä mikä.

Ensi vaikutelma kirjasta on ikään kuin sen olisi kirjoittanut elämäntuskaa poteva teinipoika tai opiskelija, joka etsii tuskaisesti itseään. Kirjan ansioihin kuuluu osuva kuvaus nykypäivän laitoksista: valvontakamerat ja yövartijat tarkkailevat koko ajan. Yksityisyyttä ei ole.

Mädän elämän alkeissa on kosolti elämänviisauksia, jotka vähän naurattavatkin. Petrus pohtii: – sellaset ihmiset joita sanotaan tyhmiks on kaikkein viisaimpii. niiltä oppii elämästä eniten. ei tarvi ku kattoo niitä, niitten spontaaneja pyristyksii, ja tajuu kaiken mitä ne miettii.

Meidän yksinkertaisten ja kaavoihimme kangistuneiden lienee hyödyllistä lukea muutakin kun mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa, siksi myös Kovalaisen esikoinen pääsi lukulistalle. Tekee hyvää aivonystyröille.

Mutta että loistava esikoisromaani? Hyvä on, sovitaan, että Mädän elämän alkeet on dosenttien sarjassa loistava. Uskon kuitenkin, että dosentti Kovalainen pystyy parempaankin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu