Axel Munthe – monikasvoinen naistenmies

Ruotsalainen kirjailija ja aikansa muotilääkäri Axel Munthe (1857-1949) jaksaa kiinnostaa vuosikymmenestä toiseen. Suomessa Munthen innoittamana on tänä vuonna julkaistu ainakin kaksi kirjaa (Rosa Meriläinen: Osteri, Teos 2016 ja Maria Salonen: Axel Munthen jäljillä, Avain 2016).

Munthe nousi maailmanmaineeseen kirjallaan Huvila meren rannalla, jota ihmiset eri puolilla maailmaa ovat ahmineet. Kirjan nimi viittaa Caprin saareen, jonne Munthe rakensi vaikuttavan huvilan. Kirjassaan Munthe yhdistelee totta ja tarua, kertoo tarinoita pitkän elämänsä varrelta.

Vihreiden entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen innostui Munthesta jo koulutyttönä. Kun poliitikko ryhtyy kirjailijaksi, sitä tietysti epäilee, että mitä siitäkin tulee.

Ei syytä huoleen. Osteri on yllättävän hyvä kirja. Munthen lisäksi keskeisiä henkilöitä Osterissa ovat fiktiivinen nuori nainen Victoria Fauré sekä Ruotsin kuningatar Victoria, jonka henkilääkäri ja uskottu Munthe oli.

Sellaistakin on väitetty, että kuningatar Victoria ja Munthe olivat rakastavaisia ja sitä väitettä romaanikirjailija Meriläinen hyödyntää. Totuus lienee kuitenkin se, että intiimiä suhdetta Victorialla ja Munthella ei tosielämässä ollut.

Kun tiukka feministi Meriläinen kirjoittaa Pariisin hysteerisistä naisista, oletusarvo voi monella olla, että hän saarnaa totisesti miesvaltaa vastaan. Pariisissa naishysteerikkoja esiteltiin yleisölle jopa maksua vastaan.

Meriläinen ei kuitenkaan paasaa, vaan hän on keksinyt taitavamman keinon. Hän iskee kevyesti höyhenellä. Se toimii huomattavasti tehokkaammin kuin paasaaminen.

Osteri on takakannen mukaan tarina kehollisuudesta ja katsomisesta, katseiden alla olemisesta. Itse en olisi osannut noin hienosti sanoa. Kyse on myös vallasta ja seksuaalisuudesta.

Meriläisen kirjan lukemista helpottaa, jos tuntee Munthen elämän taustoja. Ja jos ei tunne, ehkä joku innostuu lukemaan faktaakin Munthesta, vaikka aina ei voi olla varma, mikä on faktaa, mikä fiktiota, kun puhutaan Munthesta.

Maria Salosen kirja on faktaa. Se on suppea kertomus paitsi Axel Munthesta myös hänen pojastaan Malcolmista, joka lienee ollut isänsä veroinen tarinaniskijä. Salonen esittelee myös kuvien kera Munthen perheen kiinteistöjä Britanniassa ja Ruotsissa. Caprin huvilan omistaa Ruotsin valtio.

Axel Munthe oli monikasvoinen mies ja ristiriitainen persoona. Hän oli aikansa seurapiirien muotilääkäri, joka sukkuloi luontevasti niin Pariisissa kuin Roomassa. Ruotsin kuninkaallisten hovilääkärin asema lisäsi hänen mainettaan.

Maria Salonen kirjoittaa, että yhtenäistä kuvaa Munthesta on mahdoton muodostaa. Hänellä oli paljon hyviä ominaisuuksia: hän oli monipuolisesti lahjakas, taitava lääkäri, eläimiä, musiikkia ja taiteita rakastava filantrooppi, joka vetosi erityisesti naisiin.

Toinen kuva näyttää ristiriitaisen, syvästi tuntevan, mutta myös turhamaisen ja kerskailevan taiteilijaluonteen, herkän eläinten ja köyhien ystävän.

Ihmisiin Munthe ei luottanut, jos luottaa Meriläisen kirjan kuvaukseen. Osterissa Axel pauhaa Victorialle: "En ole koskaan luottanut yhteenkään ihmiseen. Vain koiraan voi luottaa. Vain koiraan ja kunnon piipputupakkaan."

Axel Munthe oli oman aikansa Robin Hood, kansainvälinen seikkailija, joka keräsi rahat rikkailta seurapiirirouvilta ja kuninkaallisilta, jotta voi auttaa köyhiä ilmaiseksi.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu