Miksi Saara nauroi?

Raamattu on kiistatta eniten länsimaiseen kulttuuriin, sivistykseen, ajatuksiin ja kirjallisuuteen vaikuttanut kertomuskokoelma. Se on myös maailman käännetyin teos. Raamatun vaikutuksesta on juuri julkaistu kiinnostava kirja (Jyrki Korpua: Alussa oli Sana, Raamattu ja kirjallisuus, Avain 2016).

Filosofian tohtori Korpua kertoo valaisevia esimerkkejä Raamatun vaikutuksesta. Monet sanonnat ja symbolit, joita käytämme päivittäin, ovat peräisin Raamatusta. Taiteissa Raamatun vaikutus on ollut ja on yhä valtava.

Puheemme on täynnä tahattomia tai tahallisia raamatullisia viittauksia. "Kielletty hedelmä" viittaa syntiinlankeemuskertomukseen. Pahassa paikassa, kuten helvetissä, on "itku ja hammasten kiristys".

Urheilussa ja urheilujournalismissa raamatullisia viittauksia on tuhkatiheään. Jos tarkkaan seuraa urheiluselostuksia, voi törmätä esimerkiksi manttelinperijään. Raamatussa ensimmäinen manttelinperijä on Elisa, jolle Elia antoi viittansa eli manttelinsa. Mooseksen kirjassa käydään legendaarinen Jaakobin paini, jossa Jaakob painii sekä itsensä että Jumalan kanssa.

Moni on kysynyt, miksi Saara nauroi? Mooseksen kirjassa Saara naurahti itsekseen, kun hänen kerrottiin synnyttävän lapsen vanhalla iällä.

Uudesta testamentista Matteuksen evankeliumista löytyy paljon tuttuja fraaseja, kuten "helmiä sioille", "lamppu vakan alla", "jokapäiväinen leipämme", "ahdas portti" ja "lavea tie". Ja löytyyhän sieltä myös "susi lammasten vaatteissa" sekä "paljon vartija", joka nykyisin voi olla esim. jalkapallojoukkueen maalivahti.

Rion olympialaisista on tullut tähän asti suomalaisille melko paljon jobin postia, mutta tuskin ketään lähetetään apostolin kyydillä takaisin Suomeen. Suomen heikohkosta menestyksestä valmennusjohto ei voi pestä käsiään Pontius Pilatuksen tavoin.

Suomalaisessa kirjallisuudessa raamatullisia viittauksia ovat viljelleet mm. Aleksis Kivi, Mika Waltari, Paavo Rintala sekä monet muut ja kyllä teologisia viittauksia näkee paljon nykykirjoissakin. Juice Leskinenkin tunsi Raamatun hyvin. Sitä osoittavat sellaiset sanoitukset kuin Matteus, Markus, Luukas ja mä, Suutele Juudas ja Rakkauden ammattilainen.

Pentti Haanpää ivasi paljon pappeja, mutta hänen kirjansa pursuavat reheviä raamatullisia viittauksia. Raamatusta löytyy viisauksia joka lähtöön.

Mitä lie ollut Haanpäällä mielessä, kun hän lainasi Sirakin kirjaa: "Voi sitä maata, jossa ei viinaa ole." Varhaisissa Raamatun suomennoksissa viini olikin tohtori Korpuan mukaan aina viinaa ja vertaukset viinitarhoista puheita viinamäistä.

Korpuan teoksen ensimmäinen lause kuuluu: Raamattu on Kirjojen Kirja. Se pitää totisesti paikkansa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu