Miksi Saara nauroi?
Raamattu on kiistatta eniten länsimaiseen kulttuuriin, sivistykseen, ajatuksiin ja kirjallisuuteen vaikuttanut kertomuskokoelma. Se on myös maailman käännetyin teos. Raamatun vaikutuksesta on juuri julkaistu kiinnostava kirja (Jyrki Korpua: Alussa oli Sana, Raamattu ja kirjallisuus, Avain 2016).
Filosofian tohtori Korpua kertoo valaisevia esimerkkejä Raamatun vaikutuksesta. Monet sanonnat ja symbolit, joita käytämme päivittäin, ovat peräisin Raamatusta. Taiteissa Raamatun vaikutus on ollut ja on yhä valtava.
Puheemme on täynnä tahattomia tai tahallisia raamatullisia viittauksia. "Kielletty hedelmä" viittaa syntiinlankeemuskertomukseen. Pahassa paikassa, kuten helvetissä, on "itku ja hammasten kiristys".
Urheilussa ja urheilujournalismissa raamatullisia viittauksia on tuhkatiheään. Jos tarkkaan seuraa urheiluselostuksia, voi törmätä esimerkiksi manttelinperijään. Raamatussa ensimmäinen manttelinperijä on Elisa, jolle Elia antoi viittansa eli manttelinsa. Mooseksen kirjassa käydään legendaarinen Jaakobin paini, jossa Jaakob painii sekä itsensä että Jumalan kanssa.
Moni on kysynyt, miksi Saara nauroi? Mooseksen kirjassa Saara naurahti itsekseen, kun hänen kerrottiin synnyttävän lapsen vanhalla iällä.
Uudesta testamentista Matteuksen evankeliumista löytyy paljon tuttuja fraaseja, kuten "helmiä sioille", "lamppu vakan alla", "jokapäiväinen leipämme", "ahdas portti" ja "lavea tie". Ja löytyyhän sieltä myös "susi lammasten vaatteissa" sekä "paljon vartija", joka nykyisin voi olla esim. jalkapallojoukkueen maalivahti.
Rion olympialaisista on tullut tähän asti suomalaisille melko paljon jobin postia, mutta tuskin ketään lähetetään apostolin kyydillä takaisin Suomeen. Suomen heikohkosta menestyksestä valmennusjohto ei voi pestä käsiään Pontius Pilatuksen tavoin.
Suomalaisessa kirjallisuudessa raamatullisia viittauksia ovat viljelleet mm. Aleksis Kivi, Mika Waltari, Paavo Rintala sekä monet muut ja kyllä teologisia viittauksia näkee paljon nykykirjoissakin. Juice Leskinenkin tunsi Raamatun hyvin. Sitä osoittavat sellaiset sanoitukset kuin Matteus, Markus, Luukas ja mä, Suutele Juudas ja Rakkauden ammattilainen.
Pentti Haanpää ivasi paljon pappeja, mutta hänen kirjansa pursuavat reheviä raamatullisia viittauksia. Raamatusta löytyy viisauksia joka lähtöön.
Mitä lie ollut Haanpäällä mielessä, kun hän lainasi Sirakin kirjaa: "Voi sitä maata, jossa ei viinaa ole." Varhaisissa Raamatun suomennoksissa viini olikin tohtori Korpuan mukaan aina viinaa ja vertaukset viinitarhoista puheita viinamäistä.
Korpuan teoksen ensimmäinen lause kuuluu: Raamattu on Kirjojen Kirja. Se pitää totisesti paikkansa.
Miehän en ole hyvä missää uskonnollisessa, mutta olen sanasta sanhaan lukenu raamatun 90-luvun alussa, meni vähän yli vuosi ja luulin, etten muista siittä mithän, muttako luin sinun plokin tajuan kyllä, siis just nuita oivalluksia ja sanontoja viljelen koko ajan vieläki. Kirjojen kirja, jess!
Ilmoita asiaton viesti
Aloin jossakin välissä lukea vanhaa testamenttia, mutta tulikin muita kiireitä. Olen kuitenkin päättänyt lukea raamatun kannesta kanteen, kunhan on sopivasti aikaa.
Kirjan alkupuoli ainakin vaikutti mielenkiintoiselta.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös sieltä kirjan alkupuolelta lainannut Soinikin, joka otsikoi bloginsa Eräämaan halki mennään – copypastaus, niin siinä lukee.
Ilmoita asiaton viesti
En muista, mutta vanhaa testamettia lukiessani tajusin, että moni esim. Tolkienin kirjoissa esiintyvä nimi on lähtöisin raamatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Siellä sun tulevassa paikassasi on paljon herkullisempia opuksia. Kysy sarvipäätä.
Ilmoita asiaton viesti
Korpuan kirjassa onkin erityinen kappale, joka on nimeltään Tolkienin fantasiakirjallisuus ja Raamattu.
Ilmoita asiaton viesti
Täytynee hankkia, tai liittyä mahdolliseen jonoon kirjastossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Taiteissa Raamatun vaikutus on ollut ja on yhä valtava.”
Tuosta tuli ensimmäisenä mieleen Sikstiiniläiskappeli, ja että on katseltu niska kenossakin. Kuuluisin lienee da Vincin Pyhä ehtoollinen, mielenkiintoisimpia mm. keskiajalta peräisin olevat frescot kuvitelmineen helvetistä.
Edit: ja osattiin sitä myöhemminkin, Hugo Simbergin Kuoleman puutarha Tampereen tuomiokirkossa.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu…
Ilmoita asiaton viesti
→ 7/SN: ”..katseltu niska kenossakin..”
Vissiin samaiselta reissulta minultakin jäi niska lukkoon ja nenä pystyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Se nyt ei haittaa mittään varsinkaan musiikin kuuntelussa, Bachin Matteus-passioon tai muuhun kauemmin kestävään ehkä kuitenkin olisi niskatuki hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset ovat hyvin uskonnollisia, vaikka sitä hävetään ja piilotellaan. Pieni kansakuntamme on kuitenkin aina kärsivän puolella.
Raamattu ihmisten mielissä liittyy jossain määrin uskontoon, jota monet vieroksuvat.
Raamatusta saatujen oppien merkitys on vahvaa tietoisuuden ja totuuden kuvausta.
Lahkot ovat sekoittaneet Raamatun arvoja.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla muuttuvaa sorttia, ainakin jos luotamme tutkimuksiin. Muutos uskonnottomuuteen on aika jyrkässä kasvussa (matemaattisella termillä kuvattuna eksponentiaalisesti). Kuolemassa sukupuuttoon länsimaissa, ihan tiedejulkaisun mukaan.
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/110471-%E2%80%9D…
Se, miksi trendi ei näy ”ulospäin”, johtunee siitä, että kanta uskontoon on muodostunut yksityisasiaksi, mikä onkin hyvä asia. Minusta esim. luterilaisen kirkon johtajien kaikki julkiset ulostulot johtuvat tämän muutoksen aiheuttamasta huolesta kirkon asemasta. Viitataan ”perinteisiin” ja ”kulttuuriin” tms. vaikka mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.
Raamatun roolia ei voi kiistää, mutta se ei sinänsä riitä tekemään tarinoista ja opetuksista totta.
Ilmoita asiaton viesti
Kirkon huoli taloudestaan on relevantti. Miksi ei olisi?
Taloudellinen rujous on yhteiskunnan nykyilmiö. Kaikesta on tingttävä. Kirkko on taloudellisesti riippuvainen verotuloista. Kirkolla on luonnollisesti myös varallisuutta, jota ei tässä kohdin huomioida.
Toisaalta ihmiset ovat hyvinkin sitoutuneita kirkollisuuteen. Rituaalit niin kasteesta, ripistä kuin pelastumisesta, ovat edelleen kirkon hallussa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanonta perustuu vanhaan vihjaukseen,sinusta ei ole mieheksi,ainakaan minulle.Nykyaikaan siirettynä voisi olla näin,kun Saara näki hallituksen munat,hän purskahti nauruun,ei pojat näillä mitään tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
>Se on myös maailman käännetyin teos. …
ooo
…ja eikö se olisi myös maailman myydyin
ellei niitä annettaisi lahjaksi.
Guinessin Ennätysten kirja on myydyin, jos nyt muistan oikein.
—
Nauramisesta tulee mieleen, että Jeesus kuulema nauraa Raamatussa kaksi kertaa, mutta itkee usein.
—-
>Pentti Haanpää ivasi paljon pappeja….
ooo
”Väite vääräkin kirkastaa totuuden.”
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei ole vielä vastannut otsikon kysmykseen, eli miksi Saara nauroi?
En minäkään vastaa;)))
Raamatun mukainen vastaus tekstistä kyllä löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
”En minäkään vastaa;)))”
”Postimies soittaa aina kahdesti”?
Ilmoita asiaton viesti
Saara nauroi tietojeni mukaan siksi, että Hän piti aika erikoisena jäädä raskaaksi, kun oli niin vanha.
Muisto Keijo Kullervo
Ilmoita asiaton viesti