Kaksitoista kirjaa jotka haluan lukea
Kirjojen lukeminen saattaa olla katoavaa kansanperinnettä, mutta vielä julkaistaan Suomessa loistavaa kirjallisuutta. Sen osoittaa tutustuminen syksyn uutuuskirjoihin.
Laadin itselleni listan kirjoista, jotka haluan ehdottomasti lukea. Lista painottuu kotimaiseen kaunokirjallisuuteen. Listan ulkopuolelle jää kymmeniä lukemisen arvoisia kirjoja.
Samalta kustantajalta en listalleni kelpuuttanut kahta kirjaa enempää. Siksi esimerkiksi Jari Tervon Matriarkka (Otava) jäi ulkopuolelle, mutta senkin aion lukea. Pitemmittä puheitta Mellerin lista:
1. Antti Tuuri: Tangopojat (Otava). Olen tullut riippuvaiseksi Tuurin kirjoista, vaikka pidinkin välillä muutaman vuoden paaston. Nyt Tuuri kirjoittaa ruotsinsuomalaisista.
2. Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä (Otava). Kähkönen kirjoittaa hullusta vuodesta 1968 kuopiolaisesta näkökulmasta. Kähkönen on kestoehdokas kirjallisuuspalkinnoille.
3. Markku Kivinen: Lähetin loppupeli (Teos). Venäjä-ekspertti, professori Markku Kivinen lähestyy erikoisalaansa kaunokirjallisin keinoin. Viekö fiktio voiton faktasta?
4. Thomas Bernhard: Kolme pienoisromaania (Teos). Jo edesmennyt itävaltalainen Bernhard on eurooppalaisen kirjallisuuden moderni klassikko. Yhden määritelmän mukaan Euroopan paras kirjailija.
5. Markus Leikola: Uuden maailman katu (WSOY). Tätä kirjaa odotan erityisen suurella mielenkiinnolla. Leikola yrittää selvittää nykyistä maailmaa maagisen realismin keinoin. Kunnianhimoinen yritys!
6. Maarit Tyrkkö: Presidentti ja toimittaja (WSOY). Tyrkön Kekkos-kirja on todennäköisesti omassa lajissaan syksyn tapaus. Asetelma on klassinen: vanha hallitsija ja nuori nainen. Tyrköllä on ainutlaatuinen arkisto Kekkosesta.
7. Haruki Murakami: Miehiä ilman naisia (Tammi). Japanilainen Murakami on kansainvälinen menestyskirjailija, joka kirjoittaa ikuisista aiheista, kuten rakkaudesta, yleensä kekseliäästi.
8. Pirkko Saisio: Mies ja hänen asiansa (Siltala). Jos Suomessa on eläviä klassikkoja, Saisio on yksi heistä. Yleensä klassikot ovat kuolleita. Saision uusi kirja on aina kirjallinen tapaus.
9. Teemu Keskisarja: Hulttio (Siltala). Mannerheimista ei ensimmäisenä tule mieleen hulttio, mutta ehkä nuori Mannerheim oli sellainen. Tuottelias Keskisarja kirjoittaa sujuvasti ja osaa pelkistää.
10. Asko Sahlberg: Pilatus (Like). Sahlberg teki hienon romaanin jo Herodeksesta, miksei siis myös Pontius Pilatuksesta. Ennakkotietojen mukaan kirjassa traaginen kohtaa koomisen.
11. Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus). Esikoiskirjailija Rytisalo kirjoittaa Lapin sodasta perhetragedian kautta. On jo kehuttu monissa arvioissa.
12. Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia (Johnny Kniga). Heikkinen on kyntensä näyttänyt. Siitä Terveiset Kutturasta ja Jääräpää ovat hyviä esimerkkejä. Miehellä on oma ääni, joka kantaa pitkälle.
George Orwell: 1984 (Buccaneer Books).
War is Peace; Freedom is Slavery; Ignorance is Strength.
Big Brother is Watching You.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeksi lukemani ole Christopher Clarkin Sleepwalkers ja nyt menossa Peter Høegin Susanin vaikutus. Vahvat suositukset.
Kovasti olen odotellut josko Jani Saxell saisi valmiiksi jatko-osansa Sotilasrajan uniin. Ehdottomasti kärkikastia viime vuosien kotimaisista kirjoista vaikka pienelle huomiolle valitettavasti jäi.
Mielenkiintoista luettavaa nykypäivän Suomesta ja sen ilmiöistä yhdistettynä loistavasti taustotettuihin tarinoihin Jugoslavian hajoamissodista. Maagisen realismin genreen sujahtaa tuokin.
Jatko-osaa odotellessa lueskellaan sitten kaikkea muuta mielenkiintoista joita nykyisin julkaistaan ja käännetäänkin kohtalaisen hyvin. Parannusta toki sopii aina toivoa.
Ilmoita asiaton viesti
Høegin Susanin vaikutus oli hyvä. Jani Saxellia en ole lukenut. Kiitos vinkistä, täytyy tutustua.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle tulee melkein pakolliseksi Pajtim Statovcin Tiranan sydän. Kaverin esikoinen Kissani Jugoslavia oli tosi hyvä, ja sattumalta, tai poikani ja miniäni kautta tutustuin kirjailijaan myöhemmin henkilökohtaisesti – New Yorkissa. Outo on maailma, Pajtim on porvoolainen, jonka vanhemmat ovat paenneet sodan kauhuja Bosnia-Hertzegovinasta sodan jaloista 1990-luvun alussa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Niklas! Tiranan sydän on minunkin lukulistallani. Luen sen lähiaikoina.
Ilmoita asiaton viesti
Enemmän tulee minunkin luettua uutuksia. Tarttunut itseenikin jonkilainen mania tässä suhteessa. Niinhän on aikamme meno, uutta halutaan, autoa, kännykkää, vaatteita ja vaikka mitä, vanhempaa ei arvosteta, tai kitrjojen kohdalla ei ole aikaa, ei malteta.
Tässä juuri otin itseäni niskasta ja luin Gogolin novellin ”Muotokuva” ja täytyy sanoa että vertaus parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla muistui mieleeni. Muutaman päivän pyörittelin kummissani ja ihastuksissani mielessäni mitä olin lukenut. Taidanpa ottaa seuraavaksi ”Metsämiehen muistelmat” tai ”Gösta Berlingin tarun” yöpöydälleni.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko tarjoaisi mahdollisuuden monenlaiseen filosofointiin, mutta sen sijaan tyydyn luettelemaan pinossa seuraavina odottavat kaksitoista kirjaa:
Jim Al-Khalili & Johnjoe McFadden: Life on the Edge. The Coming of Age of Quantum Biology
David R. Begun: The Real Planet of the Apes. A New Story of Human Origins
Tarquin Hall: Vish Puri & lemmenkommandojen tapaus
Jonathan Franzen: Purity
Charles Cumming: A Foreign Country
Charles Cumming: A Colder War
Charles Cumming: A Divided Spy
Ilkka Taipale: Venäjä mon amour
Adam Rutherford: A Brief History of Everyone who Ever Lived. The Stories in Our Genes
Walter Mosley: Charcoal Joe
Steven Pinker: The Sense of Style
Marcus de Sautoy: What We Cannot Know. Explorations at the Edge of Knowledge
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä luettelo. Oma listanihan sisältää vain tänä syksynä Suomessa julkaistavia uutuuskirjoja.
Ilmoita asiaton viesti