Missä se onni lymyää?
Onnen etsijöitä ja onnen oppaita on maailma täynnä. Moni esittää yksinkertaisen kysymyksen: mitä onni on, missä se lymyää? Kysymykseen olen nyt saanut yhden parhaista vastauksista. Sen mukaan onni on jossain.
Vastaus löytyy Peter Sandströmin uudesta kirjasta (Peter Sandström: Laudatur, Schildts & Söderströms 2016). Kirjan minäkertojan, Peterin, isä luennoi pojalleen: "Tiäräkkö sä, poika, onni on sellainen että se ei näyttäydy usein, mutta jossain se aina lymyää."
Sandström on kirjoittanut mainion romaanin. Hän kirjoittaa itsensä oloisen viisikymppisen miehen näkökulmasta isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan sekä muutamista lähipiirinsä ihmisistä tekstiä, jonka lukeminen itkettää ja naurattaa. On monenlaista rakkautta.
Suosikkihahmoni kirjan henkilögalleriassa on professori Tulijärv, modernin elämänkatsomuksen dosentti. Tulijärv on päätoimittaja Åbo Akademin tieteellisessä julkaisussa, johon Peter on kirjoittanut, mutta miehet ovat jääneet toisilleen etäisiksi.
Peter ja Tulijärv tapaavat ensi kerran vapaa-ajalla sattumalta Hassen pubissa. Peter kertoo: "Tilasin oluen. Sen jälkeen kävelin Tulijärven luokse ja ojensin käteni. Hän ei tarttunut siihen. Hän sanoi: käytät pilkkuja miten sattuu.
– Jaa, sanoin. Voi olla.
– Sinun pitäisi lukea Ågrenia, hän sanoi. Siinä vasta taitava pilkuttaja."
Tämä iskee minuun, koska olen jo pitkään huolestunut omasta pilkkupolitiikastani. Ovatko pilkut menettäneet merkityksensä?
Sandström kirjoittaa ilmavan keveästi ja sympaattisesti vähän vinksahtaneista henkilöistään. Yksi tyyppi vedetään lipputankoon, kuollutta sikaa kuljetetaan auton takakontissa, vaimo lyö kuokalla miestään, Peterin vaimo asuu jonkun Mäkisen kanssa ja käy kotona vain kääntymässä. Kirjan yleistunnelma on haikea.
Sandström ei pähkäile asioita puhki, vaan jättää lukijan mielikuvitukselle tilaa. Tekstissä on sopivasti viisauksia, joita voi kutsua vaikkapa filosofoinniksi.
Suomenruotsalaisella puolella kirjoitetaan hyvää proosaa. Parhaat tulevat, yllättävää kyllä, Pohjanmaalta: Sandström on Uusikaarlepyystä, Kaj Korkea-aho Ähtävältä ja Philip Teir Pietarsaaresta. Heitä kannattaa seurata.
Sandströmin edellinen kirja, Valkea kuulas, oli Suomen ehdokas Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Tälle uutuudelle annan arvosanan laudatur, kiittäen hyväksytty!
Niinpä, missä se onni lymyää…..
Kuuntelin kerran erään mongolilaisen haastattelun, jossa mies totesi ykskantaan: ”Onni on ihmisen sisällä. Monet, niin idässä kuin lännessä, luulevat nykyään, että onni on hänen ulkopuolellaan: jos minä ostan/saan sitä tai tätä, niin sitten olen onnellinen….”.
Harvinaisen hyvin sanottu. Onni on vaikkapa puiden humina tuulessa tai syvä mielenrauha savusaunan kuistilla, sitä lämmittäessä ilman minkälaista kiirettä. Onni on yllättävän halpa lysti, silloin kun sitä vihdoin tajuaa (yleensä vasta kypsässä iässä).
Ilmoita asiaton viesti
Onni on kauniisti pilkutettu virke. Epäilen, ettemme me suomenkielisellä puolella voi yksi yhteen omaksua (Gösta) Ågrenin pilkunkäyttöä, koska hän kirjoittaa ruotsiksi. Toisaalta: Ågrenin suomentaja saattaa hallita pilkutuksen täydellisesti, mikä tekisi teksteistä esimerkillisiä myös suomeksi kirjoittaville. Wikipedian mukaan asialla on useimmiten ollut Caj Westerberg.
Onni muodostuu pienistä ilon hetkistä. YouTubesta satuin löytämään lyhyen ja hiukan suttuisen rallivideon, jossa Pasi Hagström ajaa Uudessa-Seelannissa Escortillaan pitkän oikean ja sitä seuraavan suoran. Ajolinja mutkassa on mitä kaunein, ja suoralle vaihde vaihteelta kiihdyttävän Fordin kaasutinmoottorin ääni hivelee korviani. Tämän enempää ei tarvita.
https://www.youtube.com/watch?v=A733M6_oCG0
Ilmoita asiaton viesti
Suomentajat unohdetaan usein, joten mainittakoon, että Laudaturin on suomentanut Outi Menna.
Ilmoita asiaton viesti
Harvoin meillä onnea näkee mikä johtuu siitä että Suomessa onni on useimmin piilossa. Onnen löytänyt on näet ottanut todesta Leinon Einon kaikille tutun hokemnan, ”Kel onni on se onnen kätkeköön”.
Toki varmaan onnen löytänyt ja sen visusti kätkenyt voi sisäisesti olla onnellinen mutta jos on viisas ei sitä näytä koska saattaisi kanssaeläjissä aikaansaattaa kateutta ja nurjamieltä.
Ulkomailla matkaava voi useinkin havaita että onni on löydetty, sen näkee ihmisten iloisuudesta ja eloisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti