Nuori Mannerheim oli hulttio

Nuori Mannerheim aiheutti harmaita hiuksia lähipiirilleen. Kun hänet oli erotettu Haminan kadettikoulusta, Eva-mummo kirjoitti kirjeessään: "Hänen tulevaisuutensa on tosiaan synkkä. Hänellä ei näytä olevan kunniantuntoa, eikä ymmärrystä sen vertaa, että kehittäisi itseään ja koettaisi käydä kadettikoulunsa voidakseen elättää itsensä, kuten niin monen muun köyhän pojan on täytynyt tehdä."

Historioitsija Teemu Keskisarja pureutuu näinä päivinä julkaistavassa kirjassaan yllättävän vähän tutkittuun aiheeseen: millainen oli nuori Mannerheim (Teemu Keskisarja: Hulttio – Gustaf Mannerheimin painava nuoruus, Siltala 2016).

Kirjan provokatiiviselle nimelle löytyy paljon perusteita. Jo koulupoikana Mannerheim oli puistosotien kenraali. Hänet erotettiin 12-vuotiaana koulusta puoleksi vuodeksi sen jälkeen kun hän oli muutaman toverinsa kanssa rikkonut urakalla ikkunoita.

Tunnetuin nuoren Mannerheimin (1867-1951) vastoinkäyminen oli se, kun hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta. Hän oli silloin 19-vuotias. Eroon liittyvät tapahtumat Keskisarja käy läpi perusteellisesti monipuolisen lähdeaineiston valossa. Tarjolla on uuttakin tietoa.

Mannerheim ei viihtynyt Haminassa. Hän kirjoitti veljelleen: "Mieluummin, tuhat kertaa mieluummin olen kadunlakaisijana missä h-vetin loukossa hyvänsä kuin kadettina Haminassa."

Viihtymättömyys näkyi käytöksessä. Gustafia oli rangaistu kolmena ensimmäisenä kadettivuotena 25 kertaa, eli lukukausien aikana keskimäärin kerran kuussa, eikä rangaistuskirja edes sisältänyt nurkassa istumisia tai jokaviikkoisia pikkujuttuja.

Kohtalokkaaksi Mannerheimille koituivat pääsiäisyön tapahtumat 1886. Hän lähti luvatta kaupungille, meni kapakkaan ryyppäämään ja eksyi vääränlaiseen seuraan, mistä hänet aamulla löysi kadettikoulun vääpeli.

Keskisarja tulkitsee, että Mannerheimin erottamisen takana oli homoepäily. Hän ei väitä, että Mannerheim oli homo, mutta siteeraa kadettikoulun kasvatuskomitean pöytäkirjaa, josta homoepäily saa vahvistusta.

Keskisarja kirjoittaa: "Savuava ase löytyy kasvatuskomitean pöytäkirjasta ja siihen liittyvästä aktista: kadetti Mannerheimin ”moraalittomat hairahdukset” ja ”alentavat irstailut”. Virkakieltä tuskin pystyi pistämään pahemmaksi."

Keskisarja kysyy, miksi pöytäkirjassa ei lue, että kadetti Mannerheim yöpyi riettaassa miesseurassa ja antoi aihetta homoepäilykseen? "Se ei ole mysteeri vaan selviö 1800-luvun sukupuolihistorian kalpeassa valossa. ”Homoja” ei ollut vielä olemassa virkakielessä eikä puhekielessäkään." Siitä mistä ei puhuttu, ei tarvinnut edes vaieta.

Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, mitä Gustafille tapahtui setäseurassa. Joka tapauksessa pääsiäisyöstä käynnistyi 130 vuoden huhumylly.

Erottamisesta koituneen häpeän Mannerheim valjasti tulevan menestyksen voimaksi. Hän kirjoitti yksityisesti ylioppilaaksi ja pääsi sinnikkään työn tuloksena Pietariin Nikolain ratsuväkiopistoon ja sitä kautta arvostettuun kaartinjoukkojen chevalierkaartiin.

Ilman käytösrikkeitä ei sujunut elämä Pietarissakaan. Mannerheim juopotteli kaupunkilomalla, yrjösi junanvaunun ikkunasta ja oksennus lensi päin viereisestä ikkunasta kurkkivaa merkkimiestä. Humala ei haihtunut kasarmillakaan, missä Gustaf puhutteli päivystävää upseeria karkeasti. Kurinpitolautakunta vei junkkarinarvon ja alensi käytösluokitusta. Mutta siitäkin selvittiin.

Keskisarja kirjoittaa suorasukaisesti ja rennosti, viljelee rahvaanomaista kieltä ("Mannerheimia vitutti…"), mutta suhtautuu nuoreen Mannerheimiin ymmärtävästi. Kirjaansa hän pitää suorastaan sankaritarinana: miten nuori hulttio kapusi lopulta kansakunnan kaapin päälle.

Haminassa Mannerheim ei tiettävästi käynyt koskaan nuoruusvuosiensa jälkeen.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu