Nuori Mannerheim oli hulttio
Nuori Mannerheim aiheutti harmaita hiuksia lähipiirilleen. Kun hänet oli erotettu Haminan kadettikoulusta, Eva-mummo kirjoitti kirjeessään: "Hänen tulevaisuutensa on tosiaan synkkä. Hänellä ei näytä olevan kunniantuntoa, eikä ymmärrystä sen vertaa, että kehittäisi itseään ja koettaisi käydä kadettikoulunsa voidakseen elättää itsensä, kuten niin monen muun köyhän pojan on täytynyt tehdä."
Historioitsija Teemu Keskisarja pureutuu näinä päivinä julkaistavassa kirjassaan yllättävän vähän tutkittuun aiheeseen: millainen oli nuori Mannerheim (Teemu Keskisarja: Hulttio – Gustaf Mannerheimin painava nuoruus, Siltala 2016).
Kirjan provokatiiviselle nimelle löytyy paljon perusteita. Jo koulupoikana Mannerheim oli puistosotien kenraali. Hänet erotettiin 12-vuotiaana koulusta puoleksi vuodeksi sen jälkeen kun hän oli muutaman toverinsa kanssa rikkonut urakalla ikkunoita.
Tunnetuin nuoren Mannerheimin (1867-1951) vastoinkäyminen oli se, kun hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta. Hän oli silloin 19-vuotias. Eroon liittyvät tapahtumat Keskisarja käy läpi perusteellisesti monipuolisen lähdeaineiston valossa. Tarjolla on uuttakin tietoa.
Mannerheim ei viihtynyt Haminassa. Hän kirjoitti veljelleen: "Mieluummin, tuhat kertaa mieluummin olen kadunlakaisijana missä h-vetin loukossa hyvänsä kuin kadettina Haminassa."
Viihtymättömyys näkyi käytöksessä. Gustafia oli rangaistu kolmena ensimmäisenä kadettivuotena 25 kertaa, eli lukukausien aikana keskimäärin kerran kuussa, eikä rangaistuskirja edes sisältänyt nurkassa istumisia tai jokaviikkoisia pikkujuttuja.
Kohtalokkaaksi Mannerheimille koituivat pääsiäisyön tapahtumat 1886. Hän lähti luvatta kaupungille, meni kapakkaan ryyppäämään ja eksyi vääränlaiseen seuraan, mistä hänet aamulla löysi kadettikoulun vääpeli.
Keskisarja tulkitsee, että Mannerheimin erottamisen takana oli homoepäily. Hän ei väitä, että Mannerheim oli homo, mutta siteeraa kadettikoulun kasvatuskomitean pöytäkirjaa, josta homoepäily saa vahvistusta.
Keskisarja kirjoittaa: "Savuava ase löytyy kasvatuskomitean pöytäkirjasta ja siihen liittyvästä aktista: kadetti Mannerheimin ”moraalittomat hairahdukset” ja ”alentavat irstailut”. Virkakieltä tuskin pystyi pistämään pahemmaksi."
Keskisarja kysyy, miksi pöytäkirjassa ei lue, että kadetti Mannerheim yöpyi riettaassa miesseurassa ja antoi aihetta homoepäilykseen? "Se ei ole mysteeri vaan selviö 1800-luvun sukupuolihistorian kalpeassa valossa. ”Homoja” ei ollut vielä olemassa virkakielessä eikä puhekielessäkään." Siitä mistä ei puhuttu, ei tarvinnut edes vaieta.
Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, mitä Gustafille tapahtui setäseurassa. Joka tapauksessa pääsiäisyöstä käynnistyi 130 vuoden huhumylly.
Erottamisesta koituneen häpeän Mannerheim valjasti tulevan menestyksen voimaksi. Hän kirjoitti yksityisesti ylioppilaaksi ja pääsi sinnikkään työn tuloksena Pietariin Nikolain ratsuväkiopistoon ja sitä kautta arvostettuun kaartinjoukkojen chevalierkaartiin.
Ilman käytösrikkeitä ei sujunut elämä Pietarissakaan. Mannerheim juopotteli kaupunkilomalla, yrjösi junanvaunun ikkunasta ja oksennus lensi päin viereisestä ikkunasta kurkkivaa merkkimiestä. Humala ei haihtunut kasarmillakaan, missä Gustaf puhutteli päivystävää upseeria karkeasti. Kurinpitolautakunta vei junkkarinarvon ja alensi käytösluokitusta. Mutta siitäkin selvittiin.
Keskisarja kirjoittaa suorasukaisesti ja rennosti, viljelee rahvaanomaista kieltä ("Mannerheimia vitutti…"), mutta suhtautuu nuoreen Mannerheimiin ymmärtävästi. Kirjaansa hän pitää suorastaan sankaritarinana: miten nuori hulttio kapusi lopulta kansakunnan kaapin päälle.
Haminassa Mannerheim ei tiettävästi käynyt koskaan nuoruusvuosiensa jälkeen.
Ei yksi kerta tee miehestä homoa, vai tekeekö?
Ilmoita asiaton viesti
Teemu on nykyään enemmän kuin keskisar… jaa, jätetäänpäs itsestäänselvät sanaleikit leikkimättä. Muotoilen sanottavani niin, että historioitsija Keskisarja nauttii melkoista medianäkyvyyttä, ja on esiintynyt muun muassa asiantuntijana tv-sarjassa. Vielä vakuuttavampaa on, että Keskisarja vieraili ”Helil kyläs”, ja lähti runoilijan pihasta traktorilla, itse ajaen! (Muistanko oikein?)
Raskasta sarjaa edustaa itse Marski. Hänen kuolemastaankin on jo 65 vuotta, mutta yhä Mannerheim hallitsee kirjamarkkinoita ja historiakeskustelua. Jotain on jäänyt puuttumaan: missä luuraavat Mannerheimin ”Anita Hallama” ja ”Maarit Tyrkkö”?
Ilmoita asiaton viesti
Olihan Marskin ympärillä naisia, mutta suhteiden laatu on jäänyt hämäräksi, kun ei ollut ip-lehtiä eikä somea. Ja olihan hänellä vähän aikaa vaimokin. Liitosta syntyi kaksi lasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mustion linnanneitoa Kitty Linderiä Mannerheim kuulemma kosi, mutta sai rukkaset.
Ilmoita asiaton viesti
Tai oikeastaan Mannerhemeilla oli kolme lasta:
”Pietarissa asuneeseen perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Anastasie 1893 ja Sophie 1895. Kesällä 1894 syntyi lisäksi kuolleena poika.” Näin kertoo Wikipedia.
Meillä käydessään Teemu muuten sanoi käsityksenään jotenkin että viimeistään pojan synnyttyä (kuolleena) Mannerheimien avioliitto oli loppu.
Tosin sen jälkeen syntyi siis vielä kuopus Sophie 7.7.1895.
Kun Anastasie oli syntynyt 23.4.1893, niin aika tiheään raskaudet seurasivat; jos kesällä 1894 syntynyt poika oli täysiaikainen vauva, niin raskaus oli alkanut Anastasien syntymästä (23.4.1893)noin puolen vuoden päästä, ja pojan menetyksestä kesällä 1894 kului ehkä n. 3 kk kun alkoi Anastasie odottaa Sophieta..
Ainakaan puolisoiden välinen intiimi kanssakäyminen ei siis loppunut pojan syntymään. – Muutoinkin vaikuttaa siltä, että Mannerheim ei varakkaaseen perheeseen naituaan kovin perhekeskeinen isukki ollut, sehän tiedetään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään homoseksuaaleja ole olemassa. Useimmat ihmiset harrastavat jotakin seksiä, monet useammanlaista. Ei ihmisiä voi heteroihin ja homoihin jakaa.
Ilmoita asiaton viesti
Teemu Keskisarja kävi täällä päin, Hämeenkyrön kirjastossa, juuri julkistamisen jälkeen, ja kertoi erittäin hienosti ja kiehtovasti nuoren Mannerheimin – tuon isättömän pojan – komplekseista ja kolhuisista nuoruusvuosista. Kirja on tilauksessa kirjakaupassa – joten jään odottamaan että saan käsiini.
Ilmoita asiaton viesti
Veikko, Keskisarjan kirjassa on maininta, että Mannerheim ei käynyt ainakaan ”virallisesti” Haminassa kadettikoulun jälkeen. Mitä tuo sitten tarkoittanee?
Ilmoita asiaton viesti
Okei. Mielenkiintoista muuten, miten herkästi tutkimuksellisestikin korkeatasoisissa teoksissa saattaa ilmetä tämän tyyppisiä – sinänsä esim. psykologisesti kenties varsin uskottavia oletuksia, joiden torjuminen olisi kuitenkin yleisesti käytettävissä olevien lähteiden avulla olisi kohtalaisen helppo varmentaa – ja siis toisinaan torjua, kuten tässä tapauksessa. – Onko sitten niin, että lennokas esitystyyli joskus vie tekijäänsä vähän ”heikoille jäille”: tunnetustihan muheva legenda on aina paree kuin kuiva fakta?
Ilmoita asiaton viesti
Jorma, mihin perustuu arvelu, että ”Haminassa Mannerheim ei tiettävästi käynyt koskaan nuoruusvuosiensa jälkeen”.
Esittääkö Teemu sellaisen arvelun?
Mannerheim nimittäin kyllä kävi Haminassa marsalkkana, ainakin jatkosodan aikana. Siitä on jopa valokuva – tai oikeastaan useampiakin valokuvia.
Kuvat löytyvät SA-kuvat –sivuilta:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max…
”Suomen Marsalkka tervehtii Mannerheim-ristin ritaria kapteeniluutnantti Kivilinnaa. Haminan syväsatama 1942.07.15”
Sekä; http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max…
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max…
Kyseessä on itseasiassa laaja kuvasarja, jonka on ottanut TK-mies, Sot.virk. Esko Suomela. Kuvasarja on otettu marsalkan Haminan vierailulla, siellä hän oli sekä vesillä että maissa. Kuvasarjassa on yhteensä noin nelisenkymmentä kuvaa, ja ne ovat Suomelan sekä luutnantti Allan Gustafssonin ottamia.
Kuviin liittyy vain harmillinen päivämäärävirhe:
Toisaalta puhutaan päivämäärästä 15.7.1942 ja toisaalta – jopa saman kuvan kuvateksteissä – 15.7.1943.
Kuten tässä kuvatekstissä:
” Hamina 15.7.1943 Suomen Marsalkan vierailu laivastossa. Miinalaiva Ruotsinsarmi Haminan syväsatama 1942.07.15” Katso: http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max…
Paremman lähdeaineiston puuttuessa arvelen, että kuvat on otettu 15.7.1943. Tämä siitä syystä, että kapteeniluutnantti Osmo KIVILINNA nimitettiin Mannerheimristin ritariksi 8.3.1943, joten kuvat eivät voi olla 1942 satoa. Osmo Kivilinna muuten kaatui 23.8.1943 Tiiskerin kaakkoispuolella; http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmi…
*
Tässä vielä Haminan –kuvat sarjoina:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_carousel1bbn2&max… AND Mannerh*&from=7aa7d252216b0553&count=1&nextids=7aa7d2226b2a4c1408edd40bbd41b3df&test=2
sekä:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_carousel1bbn&lang… AND Mannerh*&verification=7aa7d22810600c57792a12b661bdefc8&fulltextname=CM_IMAGE&onlyvideo=0&onlycolor=0&withoutdate=0
(toivottavasti jättilinkki toimii)
Ilmoita asiaton viesti
Mikä mahtaa olla faktan ja fiktion suhde Paavo Rintalan teoksessa Mummoni ja Mannerheim? Ainakin kronologia vaikuttaa täysin johdonmukaiselta kertoessaan isoäidin elämäntarinaa rinnan ”paroni Mannerheimin” vaiheiden kanssa.
Sodankäynti noin sata vuotta sitten on ollut suorastaan herttaisen hidasta myöhempään tuhoamiseen verrattuna, joten ikämies Mannerheimin toimiminen sodanjohtajana 1940-luvulla on ollut hämmästyttävä valinta. Upseeri, jonka nuoruudessa mm. konekivääri, panssarivaunu ja lentokone olivat täysin tuntemattomia – hyvä ettei meille käynyt tämän hullummin!
Ilmoita asiaton viesti
#12
Jokainen kriittinen ammattisotilas myöntää, että Mannerheimin johtamistapa oli vähintäänkin kyseenalainen.
Ei päämajan tehtävä ole johtaa yksittäisiä pataljoonia. Lisäksi henkilöstövalinnat eivät menneet putkeen.
On todella sotilaallisesti harmi, että Suomessa sotaa ei johtanut Erik Heinrichs ja Saksan armeijaa Erich von Manstein.
Saksa olisi silti hävinnyt sodan, mutta rautaesilippu olisi jäänyt syntymättä.
Ilmoita asiaton viesti
Keskisarja on mielenkiintoisin historioitsija tällä hetkellä, en tiedä miksi, mutta olen täysin ”myyty” Keskisarjan suhteen. Tuulahdus jostakin uudesta Suomen historiassa, vrt punahomeinen Juhani Suomi. Vastaavia ovat Esko Valtaoja ja Kari Engvist. Kiitos Jorma kirjavinkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Teemu Keskisarja on tosi hieno, Valtaoja jotenki hyytyny, minun mielestä!
Ilmoita asiaton viesti
Saattaapi olla, mutta silti ylivertainen niin moneen keskivertoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennan, minua ihmetyttäny ja siis häiriny Valtaojan puoluepoliittiset sanomiset.
Ilmoita asiaton viesti