Nuori nainen sotilasjuntan puristuksessa

Kun tekee romaania sotilasjuntan alla elävistä ihmisistä ja siitä, miten heitä kohdellaan, kirjasta voi helposti tulla kömpelöä, hyvää tarkoittavaa julistusta ilman kirjallisia ansioita.

Ruotsalainen Aris Fioretes väistää vaaran juuri suomeksi ilmestyneessä kirjassaan (Aris Fioretes: Mary, Teos 2016). Romaani on ennen kaikkea loistava kaunokirjallinen teos, josta yksilön karujen kokemusten kautta kasvaa hätähuuto inhimillisen elämän puolesta.

Mary oli viime vuonna Ruotsissa August -palkintoehdokas, joka vastaa Suomen Finlandia-palkintoa, ja se sai tänä vuonna Ruotsin radion romaanipalkinnon. Tarina on yksinkertainen, mutta tehokas ja tunteisiin vetoava.

Kirjan päähenkilö on Mary, 23-vuotias arkkitehtiopiskelija sotilasjuntan Kreikassa 1970-luvulla. Hänet pidätetään juntanvastaisessa mielenosoituksessa, johon hän on mennyt kertoakseen poikaystävälleen Dimokselle olevansa raskaana.

Uutista Mary ei ehdi kertoa. Pidätyksestä alkaa painostus ja kidutus ensin vankilassa ja sitten pahamaineisella vankilasaarella.

Vankilasaaren komendantti tiivistää, mistä on kyse: "Tästä hetkestä lähtien te olette valtion omaisuutta. Taipukaa kuin oksat, sen neuvon minä annan. Se joka ei tottele käskyjä katkaistaan. Vaihtoehtoja on vain kaksi: totella tai murtua."

Kuulustelijat haluavat Marylta nimiä, joita hän ei suostu antamaan. Hän ei kerro edes omaa nimeään. Hän suojelee läheisiään ja erityisesti poikaystäväänsä.

Mary joutuu mahdottoman valinnan eteen: "Kieltäytymisen aika on ohi. Jollet ilmoita hänen olinpaikkaansa saat valita: isä tai lapsi."

Marylla on vain huonoja vaihtoehtoja. Tämä vääjäämättömyys tuo romaanin niin lohduttoman lähelle ihoa, että loppua kohden voi vain itkeä, kirjoitti Expressen-lehden kriitikko. Kirjan loppu onkin vaikuttava.

Maryn vakuuttavan suomennoksen on tehnyt Liisa Ryömä.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu