Hitlerin tabut – 28 pilleriä päivässä
Kun on lukenut uskomattoman kirjan Hitlerin huumeiden käytöstä, herää väistämättä kysymys, millaisten pillereiden ja piristeiden voimalla maailmaa nyt hallitaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien kampanjat ovat niin rankkoja, että ei niitä seitsemänkymppinen vie läpi ihan kaurapuurolla ja kahvilla.
Saksalainen tietokirja (Norman Ohler: Hitlerin tabut, Like 2016) on tähän asti perusteellisin selvitys kolmannen valtakunnan huumeisesta todellisuudesta. Sotilaat taistelivat pervitiinin siivittämänä ja raittiusintoilija Hitler oli huumepöllyssä koko sodan ajan. Hän ei viime vuosinaan selvää päivää nähnyt hormoni- ja steroidiruiskujen takia.
Sodan loppuaikoina aineet kovenivat. Kuvaan tulivat kokaiini ja Eukodal. Hitlerin henkilääkäri Theo Morell pumppasi Hitleriin sodan aikana noin 90 ainetta ja Hitler söi 28 erilaista pilleriä joka päivä. Diktaattori oli kuin koekaniini henkilääkärin käsissä. Morell kehitteli jatkuvasti uusia piristeitä.
Sinänsä Hitlerin kehitys vitamiiniruiskeiden käyttäjästä huumeriippuvaiseksi sekakäyttäjäksi oli looginen. Taisteluni -kirjassaan jo Hitler kirjoitti, että maailmanhistorialliset päätökset olisi saatava syntymään hurmiollisen ihastuksen tai mahdollisesti hysterian tilassa.
Periaatteessa natsit, Hitler etunenässä, vihasivat huumeita, koska halusivat itse olla huume. He loivat yhteiskuntaan hurmostilan, jonka oli määrä korvata vanha politiikka. Reaalipolitiikkaa väheksyttiin epäsankarillisena lehmänkauppana, kuten Ohler kirjoittaa.
Kun hurma katosi ja sodan todellisuus löi silmille, rohkaisua haettiin yhä enemmän keinotekoisista piristeistä. Moni Hitlerin lähipiiristä, kuten Göring, oli huumeista riippuvainen.
Hitlerin henkilääkäri hankki raaka-aineita piristetehtailuunsa hinnalla millä hyvänsä. Esimerkiksi Ukrainasta sadat kuorma-autot ja junat toimittivat eläinperäisiä raaka-aineita tehtaille. Tässä tyypillinen Morell-vaunun lastauslista: seitsemänkymmentä tynnyriä suolattuja maksoja, tuhat kaksikymmentä kuusi sianvatsaa, kuusikymmentä kiloa munasarjoja, kaksisataa kiloa häränkiveksiä.
Ohlerin kirjan suurin ansio on siinä, että se dokumentoi perusteellisesti Hitlerin riippuvuuden sekä piristeisiin että lääkäriinsä. Uutta tietoa on erityisesti henkilääkäri Morellin ja Hitlerin erikoisesta suhteesta.
Kirja perustuu suurelta osin Morellin muistiinpanoihin. Morell tapasi Hitlerin käytännössä joka päivä vuodesta 1936 lähtien ja oli aina diktaattorin käytettävissä ruiskuineen. Mikä oli hänen osuutensa Hitlerin terveyden romahtamiseen?
Hitlerin terveys meni ja Saksakin romahti. Eräs kenraali kuvasi jälkeenpäin, miten hän joulukuussa 1944 saapui "kumaraisen hahmon luo, jolla oli kalpeat, pöhöttyneet kasvot ja joka istui tuoliinsa lyyhistyneenä, kädet vapisten ja mahdollisuuksien mukaan vasemman, kiivaasti nytkähtelevän käsivartensa kätkien".
Ihmisraunio oli Adolf Hitler.
Ei tuo enää ollut mikään tabu, vaan aika yleisessä tiedossa. Hyvä kuitenkin että Norman Ohler teki siitä laajan selvityksen.
http://memeshappen.com/media/created/think-drugs-a…
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tabulla tarkoitetaankin tässä lähinnä tabletteja, pillereitä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomentaja on tainnut ottaa hiukkasen ”taiteellisia vapauksia” tuossa tabu-käännöksessään: teoksen nimi alkuperäiskielellä on ”Der totale Rausch
Drogen im Dritten Reich”.
http://www.kiwi-verlag.de/buch/der-totale-rausch/9…
Varmasti on kyllä kiinnostava kirja.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Kirjan nimi on esimerkki hyvästä ja oivaltavasta käännöksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Elokuvien nimiä on maailman sivu käännetty varsin vapaasti, mutta kuinkahan tarkkaan kirjallisten teosten käännöksissä pitää pysyä alkuperäisessä?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tasapuolisuuden nimissä on muisttava, että Englannin pääministeri Winston Churchill oli kestokännissä koko sodan ajan – joi monta lasillista konjakkia ja muita alkoholipitoisia juomia päivässä. Meidän Marskikin tunnetusti joi monta lasillista päivässä, mutta vain ruuan kanssa!
En ole ko kirjaa lukenut, mutta historioitsijat sanovat Hitlerin olleen suurin piirtein toimintakykyinen heinäkuun 20pv 1944 saakka, kun hänet yritettiin murhata. Murhayrityksen jäljeen lääkkeet kovenivat ja Fuhrertä tuli käytännöllisesti katson sekopäinen hullu.
Muuten oli Hitlerin henkilääkärillä teräviäkin oivalluksia. Hän mm eritti terveiden sotilaiden ulosteesta bakteereja, kapsuloi ne ja syötti Hitlerille vatsavaivoihin ja se auttoi. Tämä ajatus on vasta näinä vuosina oivallettu lupaavaksi ja on nyt vilkkaan lääketieteellisen tutkinna kohde.
Ilmoita asiaton viesti
Muistettakoon, että monet huumausaineiksi luokiteltavat lääkkeet ja itse asiassa huumeetkin olivat laillisia vielä hyvinkin pitkään sodan jälkeen. Niiden käyttöä ryhdyttiin virallisesti paheksumaan Suomessa vasta 60-luvun lopulla ja ne kriminalisoitiin huumausainelaissa 70-luvulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metamfetamiini
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huumeiden_historia_S…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä lisäys, Juha-Pekka Kosonen. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
”Maailmaa hallitaan vähällä järjellä”, usein ilmeisesti aikamoisissa mömmöissä. Luulenpa, että hyökkäyssotaa käyville armeijoillekin syötetään systeemistä riippumatta aineita, jotka saavat sotilaat unohtamaan pelkonsa.
Henkilääkäri Max Jacobson annosteli John F. Kennedylle amfetamiinijohdannaisia, joiden turvin kivuista kärsivä presidentti jaksoi työskennellä rankassa tehtävässään. Aiheesta on kirjoittanut ainakin Max Jakobson, itsekin Kennedyn tavannut suomalaisdiplomaatti.
Ilmoita asiaton viesti
Voiko kirjan tietoja pitää täysin luotettavina? Kun katselee sodanaikaisia dokumentteja Hitleristä, ei hän ainakaan silmistään näytä sellaiselta, että olisi syönyt keksushermostoon vaikuttavia lääkeitä.
Eikö vuosia jatkunut lääkkeiden käyttö olisi pitänyt näkyä melko selvästi.
Ilmoita asiaton viesti
Kestivätkö vanhukset Clinton ja Trump terhakkaina koko vaalikampanjarumban ilman mitään piristeitä?
Suvaitsen epäillä.
Ilmoita asiaton viesti
Vartiosotilaan paras yskänlääke on heroiini. Tämä kyllä tunnettiin Suomessakin, samoin pervitiini kaukopartiomiehille.
Ilmoita asiaton viesti
Intissä 70-luvulla varuskuntasairaalassa (Vekaranjärvi) keuhkokuumeessa öinen yskänkohtaus 10 miehen tuvassa, hallitsematon yskintä jatkuvaa. Yöpäivystäjälle pyyntö antaa yskänlääkettä ettei häiritsisi toisten unta. Päivystävä lääkintämies kaatoi kipon täyteen lääkettä ruskeasta pullosta. Ainoa teksti pullon etiketissä oli efedriini. Yskärefleksi meni ohi, mutta niin olin lopun yötä silmät auki, vaikka olin äärettömän uupunut taudista. Seuraavana päivänä siirto ambulanssilla ss3:en Kouvolaan ja rankka penisilliinikuuri seuraavat kaksi viikkoa (6 tunnin välein).
Ilmoita asiaton viesti