Ihmeellisiä ihmiskohtaloita

Isäni kuului siihen vuonna 1917 syntyneeseen ensimmäiseen ikäluokkaan, joka kasvoi alusta asti itsenäisessä Suomessa. Hän syntyi 5.12. sata vuotta sitten, siis päivää ennen kuin Suomi julistautui itsenäiseksi.

Sata vuotta sitten syntyneet miehet viettivät parhaat nuoruusvuotensa sodassa. Isältänikin sotahommissa vierähti lähes viisi vuotta; ensin talvisodan aikana Terijoen Kellomäellä, sitten jatkosodassa, viime vaiheessa esikuntavääpelinä Korialla, mistä kotiutui marraskuussa 1944.

Joulunpyhinä silmäilin netistä Erillisen Pioneerikomppanian talvisodan aikaisia sotapäiväkirjoja. Ne oli kirjoittanut isäni. Päiväkirjat ovat mielenkiintoista luettavaa ja ne ovat arvokkaita dokumentteja historiantutkijoille.

Samaan aikaan luin kirjaa, joka kertoo 25:n vuonna 1917 syntyneen suomalaisen elämäntarinan (Arto Teronen – Jouko Vuolle: Syntymälahjana Suomi – Itsenäisyyden lapsia, Kirjapaja 2016). Mukana on monipuolinen joukko eri alojen vaikuttajia: poliitikkoja, kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikkoja, urheilijoita, sotasankareita.

Silmiinpistävän moni kirjan henkilöistä aloitti elämänsä vaatimattomissa oloissa. Kehnoista lähtökohdista huolimatta he rakensivat hyvinvointivaltion, joka on maailman kärkeä monilla mittareilla.

Erikoinen on esimerkiksi Evijärvellä syntyneen Arvo Hautalan (1917-1985) elämäntarina. Hän syntyi Sofia ja Aleksi Hautalan seitsemäntenä lapsena savusaunassa, lähti 16-vuotiaana Evijärveltä, päätyi monien vaiheiden jälkeen Helsinkiin Arabian tehtaiden lakkokenraaliksi, SAK:n toiseksi puheenjohtajaksi ja Kekkosen runnaaman hätätilahallituksen asuntoministeriksi. Hautala oli kommunisti, jota arvostettiin yli puoluerajojen.

Teronen ja Vuolle ovat kelpuuttaneet kirjaansa vain viisi naista. Yksi heistä on vuoden 1938 Miss Eurooppa Sirkka Salonen (1917-1975). Hänellä oli vahvat siteet Etelä-Pohjanmaalle, Peräseinäjoelle, missä hän eli lapsuutensa. Salonen vietti levotonta "kulkurikissan" elämää eri puolilla Eurooppaa, opiskeli Tukholmassa kielten maisteriksi, mutta päätyi lopulta vanhainkodin hoitajaksi.

Satavuotias Suomi on täynnä paradokseja ja ihmeellisiä ihmiskohtaloita. Yksi merkillisimmistä on Mannerheimin tarina. Kuka olisi 1917 arvannut, millainen merkkimies hänestä tulee?

Mannerheim saapui vasta loppuvuodesta 1917 Venäjältä Suomeen, hän oli keisarillisen armeijan upseeri ilman keisarillista armeijaa – potkut saanut eläkeläinen, joka lähetteli kavereilleen kirjeitä ja kyseli töitä. Mannerheim oli maahanmuuttaja, joka puhui viittä kieltä ja niistä huonoimmin suomea.

Toinen tarina onkin sitten se, miten Mannerheim, nuori hulttio, kapusi lopulta kansakunnan kaapin päälle yhdeksi arvostetuimmista suomalaisista.

Teronen ja Vuolle ovat keksineet hyvän konseptin, jolla he ahkeroivat kirjoja. Heidän lajinsa ovat henkilökuvat tunnetuista suomalaisista. Urheilutoimittajakaksikko teki ensin radioon Kiveen hakatut -sarjaa, jossa he mestariurheilijoiden hautojen äärellä muistelevat aikansa suuruuksia. Radiosarjan pohjalta on jalostunut useita kirjoja.

Teronen ja Vuolle eivät ole mitään häikäiseviä tyyliniekkoja, mutta he tekevät perusteelliset taustatyöt ja haastattelut, joiden pohjalta syntyy helppolukuisia henkilökuvia. Kyllä niitä aikansa kuluksi ihan mielellään lukee.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu