Maailman suurin ongelma
Kaikki ministerit ja professorit ovat todennäköisesti melko älykkäitä, mutta ovatko he viisaita. Tällaisen kysymyksen äärelle päädyin, kun luin venäjän kielen ja kirjallisuuden professorin (emeritus) Arto Mustajoen juuri julkaistun kirjoituskokoelman (Myrsky vodkalasissa, Gaudeamus 2016).
Älykkään ja viisaan erojen pohdinta on ikivanhaa ajanvietettä. Mustajoki on ihastunut määritelmään, jonka mukaan älykäs osaa ratkaista ongelmat, mutta viisas ei joudu ongelmiin. Nokkelaa!
Mustajoki ei viittaa liikenneministeri Anne Berneriin, mutta minulle tuli mieleen viimeaikainen kohellus, kun luin hänen tylyn yhteenvetonsa: "Jotenkin tulee sellainen kuva, että julkisen sektorin toimijat pystyvät parhaimmillaan älykkääseen toimintaan, viisaaseen tuskin koskaan."
Arto Mustajoki on älykäs, saattaa olla viisaskin, ja hauska hän on joka tapauksessa. Suomalaisen urheilun ja tieteen saavutuksia hän vertaa osuvasti. Kun emme ole enää aivan maailman kärkeä muussa urheilussa, hän lohduttaa, että olemme toki maailman parhaita pesäpallossa: "Tieteen puolella tätä vastaa maailman kärkisija suomen kielen tutkimuksessa."
Mikään inhimillinen ei ole Mustajoelle vierasta. Hän kirjoittaa suvereenisti niin tiedemaailmasta, kulttuurista kuin urheilusta. Vodkaakin maistellaan, mutta en minä mitään myrskyä vodkalasissa huomannut. Mustajoen leipälaji on Venäjä.
Putin ja Trump ovat Mustajoen mielestä kuin samasta puusta veistetyt: samanlaiset suuret puheet, mielipiteiden arvaamattomuus ja kansallinen itsekkyys. Kummassakin maassa on outoja mielipiteitä esittävä presidentti ja kumpikin maa on Suomelle tärkeä. Siksi hyviä kauppa- ja kulttuurisuhteita on kaikesta huolimatta vaalittava.
"Tämä ei perustu mielistelyyn tai nöyristelyyn vaan puhtaasti itsekkäisiin syihin."
Mustajoella on varaa sanoa yksinkertaisia totuuksia, joita nykyisessä ilmapiirissä monikaan poliitikko ei rohkene ääneen sanoa leimautumisen pelossa: "Ei ole rähmällään oloa, jos pieni Suomi kuuntelee joissakin asioissa myös suuren naapurinsa mielipiteitä. Se on reaalipolitiikkaa."
Maailmalla liikkuessaan Mustajoki on ottanut tavaksi kysellä eri alojen tutkijoilta, mikä on maailman suurin ongelma. Vastaukset ovat yleensä tuttuja ilmastonmuutoksesta energian riittävyyteen.
Mustajoki on saanut usein hämmentyneen vastaanoton, kun hän on töräyttänyt oman vastauksensa: "Maailman suurin ongelma on, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan." Tahallaan väärin ymmärtäminen on erityisesti politiikassa yleistä.
Mustajoen kirjaa, kuten yleensäkin kirjoja, olen lukenut aikani kuluksi, aikaa tappaakseni. Sivutuotteena tulee joskus oivalluksia, joista voi parhaassa tapauksessa hieman viisastuakin.
Tämä kirjoitus lopetattakoon viisauteen, jonka mukaan tärkein valinta ihmiselle on se, päättääkö hän tulla viisaaksi vai rupeaako hän katkeraksi. Mustajoki kiteyttää, että viisautta on välttää katkeruus, joka myrkyttää oman ja muiden elämän.
Kiitos viisauksista, herra professori!
Professori Uusikylä puhuu ”henkisestä” älykkyydestä, jonka hän nimeää viisaudeksi. On aivotutkijoita, jotka paikantava viisauden syvimpiin aivokerroksiin. Mielenkiintoisia tällaiset ajatuksetkin.
Tämä ajatuskin sopii yhteen omani kanssa: Energian häviämättömyyden lain mukaan ihminen ei häviä, hänen energiansa muuttaa muotoaan.
Kyllä tuo esittelemäsi kirjakin pitää lukea, mutta sitä ennen olisi luettava: Ovet paukkuvat ministeriössä. Kirjoittajana Kai Karhu. Omakustanne ja professorin käsialaa tämäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun edesmenneeltä , tunnetulta aivotutkijalta ja sen kansantajuistajalta, professori Matti Bergströmiltä kysyttiin kerran TV:ssä, miksi ihminen tekee älyttömyyksiä ja epäviisaita tekoja, hän vastasi jotenkin näin: ”Ihmisellä on järkijärjestelmä, mutta hänelle on myös tunnejärjestelmä, ja monesti tuo tunnejärjestelmä voittaa järkijärjestelmän. Siinä syy.”
Siinä syy mielettömyyksiin ja harkitsemattomiin tekoihin ja sotiin. Sota on totaalinen primitiivireaktio. Toki suurista valloittajistakin puhutaan.
Freud puhuu minän kolmikerroksisuudesta: Yliminä, Minä ja Se.
Samoin Berne jakaa minän kerrokset Vanhempaan, Aikuiseen ja Lapseen.
Minän kerrosten välillä on tietty valvonta ja ristiriita.
Arkikäytännössäkin ollaan ja puhutaan monissa rooleissa ja hyvästä ja huonosta omatunnosta. YM…
Ilmoita asiaton viesti
Joku viisas on sanonut: ”mitä enemmän tiedät, sitä paremmin ymmärrät,miten vähän tiedät.” Bessewisserit ovat yleensä tosikkoja ja narsisteja.
Samaten ihminen voi olla vaikka kuinka paljon kouluja käynyt ja lukenut, mutta hän ei välttämättä ole viisas ja sivistynyt eettisesti ja moraalisesti.
Inhimilliset intohimot ja heikkoudet ovat usein esteenä.
Moni käytännön ihminen on akateemisesti sivistynyttä teoreetikkoa pätevämpi arjen elämässä. Maallikomaiset poliitikotkaan eivät välttämättä ole parhaita päättäjiksi. Toisaalta pätevimmät ja viisaimmat ihmiset eivät edes tahdo julkisuuden parrasvalojen kusitolpiksi. Sekin on viisautta ja tervettä järkeä. Kuka nyt haluasi kohota pätemättömyytensä tasolle ja kaikkien mieliksi toimimiseen? Kaikilla ei ole lehmän hermoja tai kovakalloisuutta.
Fanaatikot ja periaatteen ihmiset ovat laji erikseen.
”Sairaat myrkyttävät muutkin ihmiset epidemian tavoin.” – Hitler, Stalin, Mao jne…
Ns. Tiedekin on vain ajassa muuttuvia hyviä arvauksia. Absoluuttista Totuutta ei tiedä kukaan eikä mikään tiede tai maailmankatsomus.
Ilmoita asiaton viesti
’ Absoluuttista Totuutta ei tiedä kukaan eikä mikään tiede tai maailmankatsomus.’ Uskonnoista nyt puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Leninin mukaan tieteen kehitys on kuin spiraali, joka nousee ylöspäin, ts. tulee yhtä täydellisemmäksi. Todellisuus on kuin salko, jonka ympärillä spiraali pyörii. Ei tiede ole kokoelma arvauksia, vaan havaintoihin perustuvia päätelmiä. Eivät ne ole mitään mielipiteitä. Aikamme psykopaattijohtajilla ei tietenkään mitään totuutta ole olemassa, on vain mielipiteitä, joilla manipuloidaan massoja.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään manipulointiin otetaan käyttöön myös muiden mielipiteitä ja mielellään sosiaalisesta mediasta. Tätä tehdään sekä päättäjien että muun median toimesta. Usein se tehdään post-truth-asenteella, että tuntemuksiin perustuvat näkemykset ovat vähintään yhtä merkityksellisiä kuin tosiasioihin perustuvat näkemykset.
Näin on poliittinen toimita muodostumassa käsitteiden kaaokseksi, jossa harkinta ja järkevyys menettävät merkitystä päätöksenteossa ”kohun” tunnepohjaiselle vaikutukselle. Ei hyvältä näytä sano….
Ilmoita asiaton viesti
Mutta pyrkikäämme kuitenkin elämään ihmisiksi!
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tämä ei varsinaisesti koske viisautta, niin tuosta tuli mieleen Axel Oxenstierna, jonka kerrotaan todenneen 1640-luvulla, kuinka vähällä ymmärtämyksellä maailmaa johdetaan. Eipä taida maailman johtajienkaan ymmärtämys paljoa lisääntynyt sen aikaisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Siihen aikaan saattoi vielä olla rehellisiä valtiomiehiä. Nyt kansoja johtavat psykopaatit.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka on ehkä vähemmän viisasta tässä näin vastata, niin arvelen, että siihen aikaan taisi kuitenkin olla maailman maiden johtajien oman edun tavoittelu vieläkin suurempaa ja ainakin mahdollisuuksiltaan laajempaa kuin nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
#7.PR. Pitäisikö valtioiden päämiehiksi pyrkivät sitten alistaa psykoanalyysiin , etteivät psykopaatit koskaan pääsisi valtioiden hirmuhallitsijoiksi? Narsisteissakin on oma riskinsä besserwissereinä. Millä hallintoelimellä olisi sellainen valta?
Adorno muistaakseni teki joitakin luonnevikaisen autoritaarisuuden minä-kuvatutkimusasteikkoja uusien ”hitleriden” paljastamiseksi sodan jälkeen. Oliko näin?
Ilmoita asiaton viesti
”Demokratioissa saavat idiootit valita, diktatuurissa he hallitsevat.”
(Bertrand Russel)
Joukossa tyhmyys tiivistyy. Viinissä totuus. Viina viisaatkin villitsee. Viisaskin voi mennä vipuun. Äly hoi, järki älä jätä.
”Joka hetki syntyy joku nenästä vedettävä.” (Phineas T. Barnum)
”Tämän maailman viisaus on hulluutta Jumalan silmissä.”
(Raamattu, 1 Kor 3:19)
”Tahtoisin kerran nähdä ”Homo sapiensin”, EN ole häntä koskaan tavannut.”
(Conrad Englert)
Ilmoita asiaton viesti
Onko ihminen oppinut mitään historiastaan heikkouksineen ja intohimoineen? Ei, koska jokaisen sukupolven on aina tehtävä omat historialliset virheensä omissa tyhmyyksissään ja ns.viisauksissaan. Homo homini lupus – onko ihminen ihmiselle susi? Milloin ihmiskunta kehittyy myös eettisesti ja moraalisesti kestävään kehitykseen? Pahalta näyttää kehityspolku ”vahvin voittaa mantralla”.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä liittyykö harkinta viisauteen, mutta mielestäni on oikein arvioida harkinnan käytön lisääntyneen ja harkinnan laajentuneen kaikilla yhteiskunnan aloilla ja kaikissa ”sivistyneissä” yhteisöissä esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan ajoista. Se ei liene pahasta ja sen voisi luulla vähentävän ihmisten susimaisuutta.
Vaikka nyt kovin soimataan esimerkiksi Venäjän ja Yhdysvaltojen nykyisiä johtajia, voi todeta, että tiedustelu-upseerin ja yritysjohtajan asemaan ei pääse, eikä niissä menesty, ilman hyvää harkintakykyä. Yritysjohtajia on nyt myös Suomen hallituksessa.
Yksittäiset ilmaukset saadaan helposti kuvaamaan arvaamattomuutta tai muuta puutteellisuutta, kun jätetään niiden asiallinen merkitys ja yhteys sekä tarkoitus vähemmälle huomiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olette Platonin luolavertauksesta? Kuvaa hyvin aineellisen, aistittavan ja aineettoman ei-aistittavan ajattelun eroa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luolavertaus
MUTTA mistä luovuus ja mielikuvitus syntyvät? ”Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus.” (Juha Watt-Vainio) – Ahaa-elämykset ja innovaatiot, mistä ne tulevat! Taidetta ja musiikkia myötenkin?
Onko ihmisen tietoisuus syntymässä ”puhdas taulu”, johon kokemukset ja opit piirtävät jälkensä eri aikoina eri kulttuureissa ja eri ympäristöissä? Viisaimmat ja älykkäimmät pärjäävät parhaiten ”elämäntaistelussa ja asemasodissa”. Kuten hyvät näyttelijätkin: Yhteiskunta kun on suurta teatteria.
Ilmoita asiaton viesti
J.K.Paasikiven ajatuksia:
”Hirmuinen on maamme kohtalo: Ja tämä johtuu omasta tyhmyydestämme. Mitä tästä tulee? Meillä ei ole poliittista älyä. Ja sitä tarvitsisimme enemmän kuin useat muut maat, koska meidän asemamme on vaikea. Mutta poliittisesti me olemme vähälahjaista kansaa.
– Aivan kuin saksalaiset.”
(Paasikivi päiväkirjassaan 25.10.1946)
”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.” (J.K.Paasikivi)
Jörn Donner uutuuskirjassaan SuomiFinland:
”Muutamalla harvalla on ollut luonnetta asettaa joskus itsensä kyseenalaiseksi. Lähes kaikki valtaapitävät väittävät olevansa oikeassa siksi, että heillä on valtaa. Se on älyllisesti masentava kehäpäätelmän yritelmä.
Korkea älyllinen taso ja poliittinen valta on harvinainen yhdistelmä.”
”Ihmisellä on kolme tietä toimiessaan viisasti: harkinnan tie, joka on ylevin; jäljittelyn tie, joka on helpoin, ja kokemuksen tie (kantapään kautta hankittu tieto), joka on katkerin.” (Konfutse)
”Viisaudelle on luonteenomaista, että se ei tee epätoivoisia tekoja.”
(D.H. Thoreau)
Ilmoita asiaton viesti
Meillä ja muuallakin pidetään oivallisena keksiä nokkelia muutaman sanan elämänviisauksia. Vaikka ne ovat kaikki osoittautuneet korkeintaan puolitotuuksiksi. Niistä ei ole mitään hyötyä ihmiselle, jolla on ongelma.
Otetaan tämä Mustajoen älynväläys esimerkiksi turhanpäiväisestä viisastelusta. Hänen mukaansa maailman suurin ongelma on, etteivät ihmiset ymmärrä toisiaan. Eihän tuo ole totta edes puoliksi. Jos ihmiset puhuvat kieltä, jota kaikki osalliset osaavat niin he ymmärtävät toisiaan, jollei asia ole teoreettisesti liian vaativa.
Kyllä se oikea suuri ongelma on, että vaikka ymmärrämme, emme välitä. Emme muista, tulevista polvista ja monet emme edes itsestämme. Kun ei välitä niin ei mikään korjaannu, vaikka ymmärtäisi.
Ilmoita asiaton viesti