Tekoälytutkijan testamentti
Professori Timo Honkelalla välähti tammikuussa 2017. Hänen päähänsä pälkähti ajatus, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää maailmanrauhan hyväksi: ”Ajatus pääsi yllättämään itsenikin kuin puusta päähän putoava omena.”
Nyt yhdeksän kuukautta välähdyksen jälkeen valmiina on jännittävä tietokirja (Timo Honkela: Rauhankone – Tekoälytutkijan testamentti, Gaudeamus 2017). Voiko tiedemiehellä olla jalompaa ja tärkeämpää tutkimusaihetta kuin maailmanrauha?
Honkelan Rauhankone perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja muuhun korkean teknologian menetelmiin. Sen tavoitteena on lisätä ihmisten välistä ymmärrystä, taltuttaa tunnepitoisia myrskyjä yhteisöissä ja edistää oikeudenmukaisuutta teknologian avulla.
Honkela on tutkinut tekoälyä ja koneoppimista 30 vuotta. Hänen suunnitelmansa menivät uusiksi, kun hänellä todettiin kolme vuotta sitten vakava sairaus, aivosyöpä.
Sairaus ei nujertanut Honkelaa. Raskaiden hoitojen jälkeen hän menetti oikean puolen näkökykynsä ja väsyi entistä enemmän. Ymmärrys säilyi, vaikka sanat ovat usein hukassa ja ihmisten nimiä on vaikea muistaa. ”Olen kuitenkin mieluummin huonomuistinen elävä ihminen kuin hyvämuistinen kuollut.”
Honkelan pääasiallinen tutkimuksen kohde on 1980-luvulta lähtien ollut kieli. Häntä on lapsesta lähtien kiinnostanut se, miten ihmiset voisivat ymmärtää toisiaan entistä paremmin.
Kiinnostus kumpuaa omasta perheestä. Kun hänen isänsä ja äitinsä riitelivät kiivaasti kotona Kalajoella, Timo-poika huusi itkien vanhemmilleen: ”Riita poikki, voita väliin.” Äidin traaginen itsemurha, kun Timo oli 8-vuotias, on seurannut pojan elämää aikamieheksi asti.
Rauhankoneen keskeinen ajatus ei ole Honkelan mukaan auttaa ihmisiä kriisineuvotteluissa, vaan tuoda rauhallisia toimintatapoja ihmisten arkeen ja auttaa arkisissa tilanteissa, jotka voivat kehkeytyä aggressiivisiksi.
”Kun Rauhankoneen elementit auttavat ihmisiä – ja nyt puhutaan miljardeista ihmisistä – lukemattomissa yksittäisissä tilanteissa, nettovaikutuksena ihmiset voivat tulla aiempaa paremmin toimeen keskenään.”
Koneet eivät koe inhimillisiä tunteita eivätkä ole myötätuntoisia. Honkelan mukaan koneita voidaan kuitenkin kehittää matkimaan myötätuntoisuutta tavalla, josta voi olla hyötyä. Ja myötätunto taas on Honkelan mielestä tärkeää ihmisille onnen lähtökohtana.
Honkela kirjoittaa, miten koneella voidaan matkia esimerkiksi luovuutta tavalla, joka uhkaa perinteisiä toimintatapoja. Kone voi yhdistellä asioita tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia ihmisille. ”Tuleva luova kone voi olla kuin Sibelius, joka kuuntelee linnunlaulua ja katselee maisemia Tuusulanjärven rantamaisemissa.”
Rauhankone on kuin taitelijan, tässä tapauksessa Timo Honkelan, omakuva. Hän saanee vastaansa kyyniset kriitikot, joiden mielestä Rauhankone on suuruudenhullu idea vailla realismin häivääkään. Maailmanrauha on kuitenkin niin arvokas tavoite, että sitä kannattaa tavoitella, vaikka päämäärä näyttää kaukaiselta.
Eräs Honkelan ystävä hehkuttaa kirjassa, että Rauhankone on laaja-alainen ja monitieteellinen, rauhaa rakastava, rohkea ja hyväsydäminen, ennakkoluuloton ja kekseliäs, tulevaisuuteen katsova ja kunnianhimoinen konsepti.
Ei kaverihehkutus kovin paljon liioittele. Maallikollekin Rauhankone on kiehtovaa luettavaa.
Arvostamani henkilö, josta paljastuu aina jotain uutta.
Ja myötätunto taas on Honkelan mielestä tärkeää ihmisille onnen lähtökohtana. Tämä vaatii jo enemmän paneutumista. Myötätunto mitä se oikeasti on? Toisen ajattelun ja tunteidenko hyväksymistä, mutta ei niihin mukaan menemistä? Sellainen ainakin joskus voi satuttaa kohdetta ei myötätunnon osoittajaa, joka voi itse kokea oman onnensa, vahvuutensa ja hyvyytensä?
Ilmoita asiaton viesti
Ei sitä tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tajutakseen, että yhteinen hyvä on lopulta suurempi kuin oma hetkellinen hyvä, kun hyvä lähtee kiertämään ja nyt se kiertää jo todella nopeasti esimerkiksi netissä valon nopeudella. Esimerkkinä vaikka How web video powers global innovation.
Ilmoita asiaton viesti
Ai että ”saanee vastaansa kyyniset kriitikot”. Honkelan aikaikkuna on sata vuotta.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245479-timo-…
Ilmoita asiaton viesti
Lauri, kirjoitapa kunnon arvio Honkelan kirjasta, kun sinulla on tietoa ja näkemystä.
Ilmoita asiaton viesti
En kirjoita yleistä asiantuntematonta ympäripyöreää pitkää lässyä, niinkuin yleensä on tapana, vaan poimin Honkelan kyseenalaisia ja hyviä kohtia lainauksina. Noin olen tehnyt teksteistä vuosikymmeniä. Olen nyt sivulla 164. Oletko ots lukenut?
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232093-honke…
Ilmoita asiaton viesti
Asia selvä. Rusinat pullasta!
Ilmoita asiaton viesti
Kakat. Oletko itse lukenut?
Maailmankaupan ei ole Honkala ”tutkimusaihe”
”Voiko tiedemiehellä olla jalompaa ja tärkeämpää tutkimusaihetta kuin maailmanrauha?”
Sitäpaitsi Honkala on pikemminkin ollut teknologia kehittäjä kuin ”tiedemies”. Sama pätee Teuvo Kohoseenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Professorin nimi on Honkela, ei Honkala.
Ilmoita asiaton viesti
Et siis ole lukenut …
Ilmoita asiaton viesti
Honkelan kirjan olen tietysti lukenut. En kai muuten olisi sitä yllä esitellyt.
Ilmoita asiaton viesti
Aha, ”Esitellyt”!
Mutta et silti tajunnut, että rauhankonetta ei ole olemassa edes piirustuslaudalla. Ja tuskin koskaan onkaan…
Ilmoita asiaton viesti
Rauhankone on kirjan nimi. Paljon jäi minulta tajuamatta, mutta silti luin kirjan suurella mielenkiinnolla.
Ilmoita asiaton viesti
Samoilla menetelmillä lisättynä jonkun tiedemiehen omat sovellukset, hän aikoo poistaa nälänhädän maapallolta. Odotan henk.koht. sitä testamenttia myös. Mutta tämä ”rauhankone” onko se tehty hinnalla millä hyvänsä? Olen saanut viime vuosina tutustua macchiavellismiin, se menee monelta osin överiksi, kuulostaa tuo hiukka samalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly kuitenkin toimii jossain teknisessä laitteessa, jonka on rakentanut ihminen, jota huoltaa ja ohjaa, ihminen…..miksi se on niin kiinnostava, nykyään?
Ilmoita asiaton viesti
Kun tekoäly, sote ym keskusteluja sauraa tiiviisti vuodesta toiseen, se on täällä somessa jo ”arkipäivää” olis kiva saada jo uusia jutun aiheita
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä ole kirjaa lukenut, mutta kai tekoälykin jossain vaiheessa tajuaisi, että sota on suurimittaista ryöstömurhaa, joka pitäisi kieltää lailla. Tuosta lähti asevelvollisten tutkijalautakunnalle lähettämäni toinen, ”filosofin”, selvitys eettisestä vakaumuksesta. Silloin vielä en tiennyt, että eräs Immanuel Kant, joskus 1700-luvulla, oli jo tuon ”keksinyt”. Artikkeli Perpetual peace lienee siinä väärässä, että tietääkseni jo 1600-luvulla esitettiin sen suuntaisia ajatuksia.
Vaikka siis filosofisella tasolla ongelma on jo ratkaistu ja melko laajalti tiedossa, en oikein ymmärrä miten tekoäly sen käytännön ratkaisussa auttaisi. Olisiko se vaihtanut esimerkiksi itänaapurimme johdon ennen vihreiden miesten ilmestymistä Krimille?
Ilmoita asiaton viesti
Siitä on niin kauan aikaa, kun olen scifiä lukenut, että piti vähän muistella. Minulla nimittäin on aina vahva epäily, että joku uutena ideana esitetty onkin itse asiassa vanha. On jokunen idea tullut itsellekin ja se todella opettaa, kun huomaa, että joku muu sen oli jo keksinyt.
Asimovin kirjoissa sosiologit olivat konfliktitilanteet niin tarkkaan tutkineet, että niitä ei käytännössä ollut. Niin se muistaakseni meni. Tuskinpa hänkään ensimmäinen. Tekoäly on työkalu. Ihmiselle on pitkään ollut luontaista käyttää tekemiään työkaluja. Insinööritiedettä.
Mutta oli tuokin ”idea” hyvä saada ja nyt oli näköjään sopiva aika sille. https://ellunkanat.fi/rauhankone-ellun-kanojen-mth… TED talkin voisin aiheesta katsoa siinä vaiheessa, kun on jo hieman kokemusta toteutuksesta, mutta en kirjaa, jonka sisällön voi pitkälle ennalta arvata. Eikä sitä ole edes sähköisenä.
Jos haluaa pohtia tekoälyä yleensä ihmistä avustavana, olisi mielestäni aika hyvä alustus elokuva Her. Taitaa olla sen käyttiksen nimi OS1 sisäpiirivitsi. OS/2 vain ymmärsi puhekäskyjä, ei vastannut takaisin. Se oli käyttöjärjestelmistä ensimmäinen sellainen, jo 90-luvulla. Sen puheohjaus oli käyttökelvoton ja muutenkin se floppasi.
Ilmoita asiaton viesti
Her voi johdattaa filosofiseen keskusteluun, ei käytännön pohdintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siri, Alexa, Google assistant, Cortana ja mitä niitä muita tuleekaan haulla ”digital assistant”. Suomeksi ne ei tietysti toimi, kun suomi ei ole kahdeksan suuren joukossa. Eikä varmaan kunnolla suomalaisen puhumalla englannillakaan. Pitääkin kokeilla tabletin kameran puheohjausta. Se ottaa kuvan, kun sanoo ”cheese”. Irvistyskuvien otto lienee vaikeaa.
Tuntuu että nykyään vain mielikuvitus on rajana ja filosofinen pohdiskelu on hyvä pohja sille, mitä haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
Timo Honkela ei Rauhankoneessaan ajattele kuin tiedemies vaan kuin teknologian kehittäjä:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245570-timo-…
Ilmoita asiaton viesti