Yksi vuoden parhaista

Olen juuri lukenut harvinaisen hyvän kirjan. Se on ehdottomasti yksi tämän vuoden parhaista suomalaisista romaaneista (Lauri Mäkinen: 50/50, Siltala 2017). Alun perin tarkoitukseni oli vain silmäillä kirjaa, mutta kun olin lukenut muutaman sivun, en voinut jättää kesken. Ahmin romaanin yli 300-sivua lähes keskeytyksettä.

Kirjan oudosta nimestä ja taiteellisesta kannesta ei voi päätellä mitään sen sisällöstä. Kun ottaa ripauksen Remestä ja Saisiota, hyppysellisen Dostojevskiä ja Solzhenitsyniä, sekä ravistaa sekoitusta kevyesti, niin voi saada kalpean aavistuksen Lauri Mäkisen romaanista.

Se on omaperäinen sota- ja rikosromaani, mutta ei sitä kannata lokeroida liian jyrkästi mihinkään lokeroon. Se on yksinkertaisesti hyvä ja taitavasti rakennettu romaani, jossa on aineksia moneksi.

Kirjan päätapahtumat ajoittuvat jatkosodan vuosiin Kiestingin suunnalla, mutta takautumia on niin 1930-luvun Neuvostoliiton vankileireiltä ja maailman meriltä kuin Kanadasta ja Venäjän Karjalasta, minne suomalaisia siirtolaisia muutti rakentamaan Neuvostoliittoa suurin toivein.

Tiheätunnelmainen romaani kiteytyy Kiestingissä desanttijahtiin. Sotaetsivä Härmällä on metsästä löytyneet kaksi epäiltyä, nainen ja mies. Nainen on haavoittunut, mies on löydettäessä alasti ja täynnä tatuointeja. Vain toinen on desantti, mutta kumpi. Toista odottaa kuolemantuomio.

Mäkinen ujuttaa tekstiin luontevasti suuria moraalisia kysymyksiä: mikä on oikein, mikä väärin, kuka on hyvä, kuka paha. Kyse on myös rikoksesta ja rangaistuksesta. Äärimmäisissä tilanteissa, kuten sodassa, ihminen voi joutua tekemään outoja valintoja pakon edessä.

Sotaetsivä Härmä kiteyttää: ”Tämä maailma on mikä on, ihmiset ovat mitä ovat. Vahvoja ja heikkoja, hyviä ja pahoja. Melkein kaikki jotakin siltä väliltä, ja harva yhtä läpimätä kuin Olavi Eräkoski. Silti jokaisen elämään kuuluu pohjakosketuksia, liian vaikeita valintoja, vähiin voimiin nähden kohtuuttomia tilanteita.”

Romaanin yllättävässä loppuratkaisussa pääosaan nousee desantiksi epäilty Eräkoski, joka aikoinaan muutti ensin Kanadaan ja sieltä Neuvostoliittoon vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Etsivä Härmän ja Eräkosken mittelö on ankaraa henkien taistelua.

Mäkisen kirja oli minulta jäädä lukematta. Lainasin romaanin jo aiemmin syksyllä kirjastosta, mutta palautin sen lukemattomana.

Kun menin jälleen kirjastoon jokin aika sitten, Mäkisen romaani oli taas tyrkyllä uutuuksien hyllyssä. En voinut kuin lainata kirjan uudelleen.

Leikillään voi sanoa, että valinta oli sattumanvarainen, mutta tarkoin harkittu. Kirja odotti lukijaansa. Onneksi sattumaa ei ole.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu