Parhaat kirjat 2017

Olin vallan unohtaa. On näet korkea aika valita perinteiseen tapaan vuoden parhaat kirjat. Teen kaksi listaa. Toiselle valitsen kymmenen kotimaista kaunokirjallista teosta, toiselle kymmenen kotimaista tietokirjaa. Valinnat olen tehnyt lahjomattomasti, mutta täysin yksipuolisesti niistä kirjoista, jotka olen tänä vuonna lukenut. Listoille päässeet kirjat ovat tavalla tai toisella tehneet minuun vaikutuksen. Vuoden varrella olen arvioinut kirjat Uuteen Suomeen. Arvioita löytyy täältä: http://jormamelleri.vapaavuoro.uusisuomi.fi/

Mellerin lista, kotimainen kaunokirjallisuus 2017

1. Juha Hurme: Niemi (Teos)

Jos se ei kuulostaisi niin kornilta ja mahdottomalta kuin kuulostaa, sanoisin, että Juha Hurme on juuri nyt Suomen paras kirjailija. Ja jos ei paras, niin ainakin mielenkiintoisin. Finlandia-voittaja on laaja-alainen tietoniekka, joka osaa halutessaan myös provosoida.

2. Rosa Liksom: Everstinna (Like)

Liksom tempaisee jälleen omaperäisellä tyylillään lukijan mukaansa. Hänen kaltaistaan ei ole toista. Hän vastaa hyvin omaan huutoonsa, jonka mukaan kirjallisuuden tehtävä ei ole viihdyttää vaan käsitellä ihmisyyden peruskysymyksiä.

3. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas (Otava)

Westön kirjallisen menestyksen salaisuus piilee tarinassa, hän on tarinankertoja. Sekin kuuluu Westön suosion salaisuuksiin, että hän uskaltaa olla naiivi ja pateettinen. Rikinkeltainen taivas tihkuu seksiä ja menneen maailman nostalgiaa.

4. Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus)

Ahavan tyyli on pelkistettyä ja kuulasta; teksti soljuu kuin runot parhaimmillaan. Turhat sanat on karsittu pois, joskus niin että töksähtää. Ahavan kirja oli sekä kaunokirjallisista että ulkokirjallisista syistä loppukesän kirjallinen tapaus.

5. Lauri Mäkinen: 50/50 (Siltala)

Mäkisen teos on omaperäinen sota- ja rikosromaani, mutta ei sitä kannata lokeroida liian jyrkästi mihinkään lokeroon. Se on yksinkertaisesti hyvä ja taitavasti rakennettu romaani, jossa on aineksia moneksi. 50/50 on Mäkisen toinen kirja.

6. Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä (WSOY)

Vuosi herrasmiehenä on kuin käytöksen kultainen kirja. Siinä on monia muitakin tasoja, ja jos on taipuvainen näkemään huvittavia piirteitä niin sopivissa kuin sopimattomissa asioissa, voi hyväntahtoisesti naureskella herrasmiehen kustannuksella.

Kymmenen kärjessä -listalle sijoitan vielä Heidi Köngäksen Sandran (Otava), Anneli Kannon Lahtarit (Gummerus), Joel Haahtelan Miten maailmat alkavat (Otava) ja Marjo Heiskasen Mustat koskettimet (Siltala).

Mellerin lista, kotimaiset tietokirjat 2017

1. Timo Honkela: Rauhankone – Tekoälytutkijan testamentti (Gaudeamus)

Rauhankone on suuruudenhullu idea, mutta juuri siksi maallikollekin kiehtovaa luettavaa. Kirjaa on hehkutettu tähän tapaan: Rauhankone on laaja-alainen ja monitieteellinen, rauhaa rakastava, rohkea ja hyväsydäminen, ennakkoluuloton ja kekseliäs konsepti. Honkela on mainio mies.

2. Matti Klinge: Yliopistoa ja Itämerta (Siltala)

Professori Klingen muistelmasarja on ainutlaatuinen, vertaansa vailla oleva dokumentti viime vuosikymmenten Suomesta. Klinge tietää, mistä narusta pitää vetää, kun lukija uhkaa pitkästyä. Hän sirottelee tekstiin maukkaita yksityiskohtia lukijan piristämiseksi. Onneksi on Klinge!

3. Panu Rajala: Virvatuli – Eino Leinon elämä (WSOY)

Tuottelias Rajala onnistuu jälleen tekemään mainion muotokuvan kohteestaan. Leinon vähemmän tunnetut puoletkin, kuten teosofiset harrastukset ja poliittinen hoipertelu, saavat asiantuntevaa valaistusta. Rajala herättää ristiriitaisia tunteita, mutta kyllä hän kirjalliset elämäkerrat hallitsee.

4. Miika Siironen: Mustan lipun alla – Elias Simojen elämä ja utopia (Atena)

Siironen on kirjoittanut komea henkilökuvan Elias Simojoesta, poliittisesta fanaatikosta ja poikkeusyksilöstä. Tohtori Siirosen loppukaneetti Simojoen elämästä ja utopiasta on ytimekäs: "Meidän osaksemme jää vain ihmetellä, yrittää käsittää – ja oppia."

5. Joonas Tolvanen: Soturimunkin oppipoika (Atena)

Kuopiolainen lääkäri Joonas Tolvanen on kiinalaisten kamppailulajien ekspertti. Hän edustaa kunniakkaasti savolaista perinnettä, vastuu siirtyy lukijalle. Tolvasen kiinalaiset jutut ovat niin ihmeellisiä, että Nätti-Jussi ja paroni Münchausenkin voisivat olla kateellisia.

6. Silja Vuorikuru: Aino Kallas – maailman sydämessä (SKS)

Kallas oli kahden maan kirjailija, Viron ja Suomen, mutta ulkopuoliseksi hän tunsi itsensä molemmissa maissa. Hän oli juureton maailmankansalainen, joka asui viidessä maassa. Ensimmäinen elämäkerta Kallaksesta (1878-1956) on kulttuuriteko.

Kymmenen tietokirjan joukkoon mahtuvat myös Ritva Ylösen Kalle Päätalo -elämäkerta (SKS), Minna Maijalan Kultakauden maanalainen vastarinta (Otava), Martti Backmanin Vakoojat (Gummerus) sekä Risto Volasen Suomen synty ja kuohuva Eurooppa (Otava).

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu