Sitkeän sukututkijan työvoitto

Sukututkimuksen suosio on jatkuvasti lisääntynyt. Esimerkiksi Sukututkimusseura sai viime vuonna lähes 500 uutta jäsentä. Itsekin oikein innostuin, kun tutustuin muutamaan hyvään sukukirjaan, joissa on hienoja tarinoita.

Nainen kirjojen takana on Lappajärvellä syntynyt, nykyinen espoolainen Marjatta Yli-Olli, Aholan Juhon Kallen Urhon tytär. Hän on tutkinut sekä isänsä että äitinsä sukuja, ja hänen viime jouluksi ilmestynyt kuudes kirjansa (Muistojen sillalla – Helmi & Nikolai ja Amerikan-siirtolaisuuden pitkät varjot) on todellinen työvoitto.

”Tämä kirja on tulos suomalaisesta sisusta, vaikka itse sen sanonkin”, Marjatta Yli-Olli kirjoittaa teoksensa ensi riveillä. Hän aloitti aineiston keruun jo vuonna 2006, mutta kirjan valmistumista viivytti sairaus, Parkinsonin tauti. Onneksi kirja valmistui puolison, Pekka Yli-Ollin avustuksella.

Marjatalla on hyvä tausta sukunsa tutkimiseen. Hän teki jo maisterityönsä Amerikan-siirtolaisuudesta Suomeen jääneiden näkökulmasta.

Muistojen sillalla täydentää Yli-Ollin Järviseutu-trilogian, jossa ovat aiemmin ilmestyneet Norhan flikka ja Järvi näkyy. Nyt ilmestynyt uusi kirja kuvaa elämää äidin suvun kortesjärveläisestä näkökulmasta.

Kirjan lähtökohta on henkilökohtainen. Kipeästä asiasta vaiettiin pitkään: ”Kun olin lapsi, äitini ei puhunut isästään mitään. Erikseen udellessani sain tietää, että isoisä oli muuttanut Kanadaan ja jäänyt sille tielle.”

Kun Nikolai Pellinen lähti Kanadaan 1926, kotiin Kortesjärven Purmojärvelle jäi vaimo Helmi Pellinen viiden alaikäisen lapsen kanssa, minkä kirjan koskettava kansikuva konkreettisesti näyttää. Nuorimmat, kaksoset Kerttu ja Tauno, olivat vain muutaman viikon ikäiset, kun isä poistui kuvioista.

Päähenkilö, Marjatan isoisä Nikolai, loistaa poissaolollaan kirjan sivuilla, kuten Yli-Olli kirjoittaa, samalla tavalla kuin hän teki aikoinaan vaimonsa ja lastensa elämässä. Tietoa miehen Amerikan-reissusta on vähän.

Toivottuja rahalähetyksiä ei tullut ja kirjeitäkin harvakseltaan, kunnes kymmenen vuoden kuluttua tuli ilmoitus, jonka mukaan Nikolai oli kuollut keuhkotautiin.

Kirja kasvaa paljon sukutarinaa suuremmaksi, kun Yli-Olli kuvaa Nikolai Pellisen kohtalon kautta siirtolaisuutta: ”Amerikassa käyneet ja siellä rikastuneet kertoivat ison maailman ihmeistä jokaiselle, joka vain jaksoi kuunnella. Huono-onnisesta reissusta tai Amerikkaan jääneistä perheenjäsenistä ei sen sijaan mielellään puhuttu. Isoisäni Nikolai kuului tähän jälkimmäiseen porukkaan.”

Yli-Ollin kirjan lähtökohta on koskettava perhedraama, mutta siitä tulee lopulta sisukas selviytymistarina. Niukkoihin oloihin Suomeen jääneet selvisivät sukulaisten avustuksella ja he ovat eläneet täyden ja pitkän elämän.

Muistojen sillalla sekä Yli-Ollin aiemmat kirjat ovat aarreaitta Etelä-Pohjanmaan, Järviseudun ja erityisesti Lappajärven ja Kortesjärven historiasta kiinnostuneille. Lukuisat haastattelut ja runsas kuva-aineisto elävöittävät tekstiä ja kytkevät tapahtumat ansiokkaasti koko Suomen historiaan.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu