Aatos Erkon kylmä sota
Aatos Erkko (1932-2012) oli ristiriitainen persoona. Hänellä oli huono itsetunto. Hän oli synkkä pessimisti, joka 1970-luvulla pelkäsi Neuvostoliiton miehitystä. Hän oli lännen mies, Amerikan ystävä, joka suomettui ja oli oiva kohde KGB:n operaatioille. Hän kannatti Neuvostoliiton pelossa Ahti Karjalaista tasavallan presidentiksi Kekkosen jälkeen ja piti Mauno Koiviston valintaa suurena virheenä.
Uutta ja yllättävääkin tietoa Aatos Erkosta sisältyy juuri julkaistuun teokseen (Aleksi Mainio: Erkon kylmä sota – Helsingin Sanomat Moskovan varjossa, Siltala 2018). Kirja kattaa vuodet 1944-1994 ja se perustuu uusiin arkistolähteisiin sekä haastatteluihin.
Itselleni kirjan yllättävin paljastus on Erkon kanta Ahti Karjalaisen puolesta. Kantaansa Erkko ei kertonut julkisuudessa eikä sitä tainnut Hesarissakaan moni tietää. Erkko painosti vastaavaa päätoimittajaa Heikki Tikkasta toimimaan Karjalaisen hyväksi, mutta Tikkanen ei taipunut painostuksen edessä ja korosti lehden sitoutumattomuutta.
Samaan aikaan kun lehden pääomistaja ja vastaava päätoimittaja kävivät omaa sotaansa, Hesarin itsetietoinen poliittinen toimitus Aarno Laitisen johdolla toimi avoimesti Karjalaista vastaan ja teki Koivistosta presidenttiä myös salanimellä Tamminiemen pesänjakajat -kirjassa. Ei ihme, että Erkko masentui.
Pelokas Aatos Erkko oli tehnyt johtopäätöksen, että ”tällä kertaa Suomen presidentti valitaan Kremlissä”. Mikäli maa tahtoi säästyä Neuvostoliiton kovilta otteilta ja panssareilta, sen piti Erkon mielestä valita Ahti Karjalainen presidentiksi.
Erkko oli suomettumisensa huipulla. Aleksi Mainio kirjoittaa, että Erkko oli oiva kohde KGB:n salaiselle operaatiolle, erikoistoimenpiteille. Erkko seurusteli ahkerasti Neuvostoliiton suurlähetystön KGB-miesten kanssa. Suhteita Neuvostoliittoon tiivisti myös se, että Hesari oli perustanut kirjeenvaihtajan pestin Moskovaan 1975. Moskovan miehille Erkko oli mielin kielin sekä Helsingissä että Moskovassa.
Kun Karjalais-projekti meni kiville ja Koivisto valittiin presidentiksi, Erkon reaktio oli jyrkkä. Hän uskoi suomalaisten tehneen kohtalokkaan virheen ja edessä olisi siperialainen koirakoulu. Heikki Tikkasta Erkko patisteli palauttamaan Hesarin Paasikiven-Kekkosen linjalle.
Historiantutkijaksi Aleksi Mainio tekee reippaita arvioita Aatos Erkon persoonasta. Hän kirjoittaa, ettei Erkon mieli ollut aina täysin tasapainossa. Kun Erkon huono itsetunto yhdistettiin luontaiseen pessimismiin ja erakkomaisuuteen, oltiin persoonan pimeän puolen ytimessä: ”Aatos Erkko näki salaliittoja myös sellaisissa paikoissa, joissa niitä ei todellisuudessa ollut.”
Erkon sielunmaisemassa kummittelivat tutkijan mukaan piinallisesti lapsuuden traumat ja vaikea isäsuhde. Synkkä mies oli kauhuissaan Suomen tilanteesta koko 1970-luvun. Turvaa Aatos haki myös Urho Kekkosesta, jota Hesari tuki varauksettomasti 1978 presidentinvaaleissa. Tasavallan täytyi joustaa ja mielistellä säästyäkseen Neuvostoliiton tankeilta, kulki Aatoksen aatos.
Suorasukaisia arvioita Mainio esittää paitsi Aatos Erkosta myös Hesarista, jonka demarisympatiat ulottuvat tutkijan mukaan 1950-luvulle. Lehden ja SDP:n suhde syveni 1970-luvulla, jolloin ”Hesari esiintyi demarien rinnalla suorastaan liput liehuen”. Hesaria pilkattiin demarien pikku-Pravdaksi.
Poliittisen toimituksen johtavat toimittajat Aarno Laitinen, Janne Virkkunen ja Arto Astikainen laskettiin demareiksi samoin kuin toimituspäällikkö Seppo Kievari. Päätoimittaja Heikki Tikkanen seurusteli ahkerasti SDP:n Kalevi Sorsan kanssa. ”Kehitäpä tenniskuntos, elokuussa aletaan, Kale viestitti kesällä 1978 päätoimittajalle.”
Myös Aatos Erkkoa pidettiin lähinnä demarina, vaikka hän ei oikein koskaan osannut päättää, mikä hän haluaisi olla. Siinä suhteessa hän oli isänsä kaltainen.
Kun Eljas Erkko irrotti lehtensä Edistyspuolueesta ja julisti Helsingin Sanomat riippumattomaksi sanomalehdeksi vuonna 1943, hän perusteli päätöstä päiväkirjalleen sillä, ettei tiennyt itsekään, mitä puoluetta kannatti.
Mainion teos on ensimmäinen perusteellinen Erkko-tutkimus. Se on sievistelemätön kuvaus valtalehden kylmästä sodasta Neuvostoliiton ja lännen puristuksessa. Siitä puristuksesta Aatos Erkkokaan ei vaurioitta selvinnyt.
Kirjaston pöydältä käteeni tarttuneessa ”Kaikki ajavat Ladalla” kirjassa toimittaja Jyrki Koulumies väittää legendaaristen idänkaupan vuorineuvosten ajaneen kottikärrykaupalla rahaa kotiin, ja kukaties minne muualle?, NL:n aikoina.
Syntyi vaikutelma, että silloinkin poliitikkoja ja journalisteja pidettiin vuorineuvosten pöydissä pullamössöporukkana, olivatpa venäläisiä tai suomalaisia. Eikä niin vakavasti otettavaa Karjalaista saatettiin tukea kuten Erkkoakin, mutta todellisuudessa tuettiin hiljaa voimalla Koivistoa.
Satuin olemaan Nokian töissä vuosituhannen vaihteessa HS julkaistessa kriittisen katsauksen Kilon tietokonetehtaan työoloista. Kaikkialla konsernin yksiköissä kiersi pian käsky välttää lehteä joka julistettiin Nokian ilmoituspannaan. Taisipa lehti ottaa opikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen näkökulma vuorineuvoksista: tukivat julkisesti Karjalaista, mutta kannattivat oikeasti Koivistoa!
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni laivoja itään rakentaneen Rauma-Repolan vuorineuvos Tauno Matomäen lausahdukseksi Jyrki Koulumies on kirjannut: Otettiin bilateraalikaupoilla Karjala takaisin korkojen kera!
Ilmoita asiaton viesti
Missä se ”takaisin otettu” Karjala nyt meillä on??
Minä olen käsittänyt, ettei kyseinen bilateraalikauppa suinkaan ollut mikään kultakaivos Suomen valtiolle. Yksittäiselle vuorineuvokselle saattoi ollakin.
Mutta, jos bilateraalikauppaa oli ”pakko” harjoittaaa, niin sitten oli. Ei sitä ole syytä liiaksi kehuskella.
Ilmoita asiaton viesti
Lue kirja ”Kaikki ajoi Ladalla” äläkä kysele kuin pikkulapsi, kuvasta päätellen aikuinen mies.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että mainitsemasi kirja sisältää totuuden, ja vain totuuden, kyseisestä asiasta. Onpa tässä tullut vuosien varrella luetuksi muita teoksia, jotka puoltavat kommenttiani.
Mitä tekemistä kommentoijan iällä tässä on?? Eipä Sinunkaan kuvastasi paista nuorukaisen kasvot. Lapsekkuudesta en tiedä kohdaltasi sanoa mitään.
Jk. Minä ajelen Fordilla!
***
Ladasta puheenollen, kun Venäjä on olevinaan mahtimaa, niin miksi puuttuvat suomalaisten autokauppojen myymälöistä kilpailukykyiset,laadukkaat venäläisautot, ja useampaa merkkiä ja mallia? Entä televisiot, tietokoneet, jääkaapit, työkalut, kauneudenhoitovälineet jne…?
Kuinkahan niitä on riittävästi saatavissa edes oman maan kansalaisilla?
Mutta asetta pitää olla, vaikka mikään maa ei ole hyökkäämässä Venäjälle. Ei ainakaan lännestäpäin.
Ilmoita asiaton viesti
!@#$%^&*(
Ilmoita asiaton viesti
Menneisyyden taakat yhä monien hartioilla. En ihmettele yhtään Erkon paineita. Kyllä Suomi oli monella tavalla painostava maa näin jälkeen päin taakse päin katsottuna. Tiettyä aikaa eläessä ei huomaa kaikkia vivahteita.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, eihän se 70-luku silloin kuin sitä elettiin, niin kauhealta tuntunut.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuipa kauhealta tai ei, ja toimipa Aatos Erkko ja muutkin herrat suomettumisen aikaan miten hyvänsä, ja mistä syystä tahansa, niin ei ole tarvetta tuosta ajasta tänä päivänä rakennella minkäänlaista menestystarinaa, ja laulella poliitikoillemme ylistyslauluja!
Monet tuolloiset itänaapurin johdon nuoleskelut suorastaan kuvottavat. Teot ja puheet eivät olleet edes puolipakollisia. Mutta mielellään sitä ”legitimioitua” liturgiaa lasketeltiin.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtimagnaatti Erkko on sinänsä kiehtova persoona, komplekseineen ja harhoineen.. Minulla on sikäli henkilökohtainen erikoissuhde Helsingin Sanomiin, että 15-vuotiaana vähistä taskurahoistani ja pikkupalkoistani repäisin ja tilasin HS:n kestotilauksena, se kun oli ihan jotain muuta kuin silloiset maakuntalehdet. Ja sitä paitsi jo sitä ennen tilasin Viikkosanomat, joka miltei lumosi minut, siinä oli sitä jotakin.. Että sikäli Aatos iski melkein kuin 10K volttia..
Mutta pakko palauttaa mieleen vanha sanonta:
Kun joku sanoo olevansa demari, niin mitä se merkitsee? Se voi merkitä mitä vain..
Kerrassaan upea kirjaesittely, synkkine juonteineen antaa nähtävästi oivan tiivistuksen teoksesta.
Ilmoita asiaton viesti