Kevään kiinnostavin kotimainen

Olli Jalonen, 64, on yksi merkittävimmistä suomalaisista nykykirjailijoista, ehkä jopa merkittävin. Jalosen uusi kirja (Taivaanpallo, Otava 2018) on jälleen vakuuttava näyttö hänen taidoistaan. Taivaanpallo on kevään kiinnostavin kotimainen romaani.

Taivaanpallo on monitasoinen, mutta se on ennen kaikkea tähtitieteilijän oppipojan, Anguksen, kasvutarina 1600-luvun maailmassa. Kirjan alussa Angus on 8-vuotias, lopussa 13. Muutamassa vuodessa tapahtuu paljon.

Sittemmin kuuluisaksi tullut tähtitieteilijä Edmond Halley (Halleyn komeetta) vietti nuorena miehenä yhden vuoden kaukaisella Saint Helenan saarella, missä myöhemmin Napoleonia pidettiin vankina.

Kun Angus pääsi Halleyn apulaiseksi, häneen iski valtava tiedonjano. Hän oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Hänellä oli myös harvinaisen tarkat silmät, joilla tarkkailla taivaan tähtiä. Angus halusi tulla Halleyn kaltaiseksi.

Saint Helenassa Anguksen opetti lukemaan pastori, jolla oli tärkeä rooli Anguksen perheen elämässä. Niinpä Angus halusi tulla Halleyn kaltaiseksi älyssä, mutta pastorin kaltaiseksi hyvyydessä. Kyse oli uskon ja tiedon liitosta ja lopulta taistelusta uskon ja tiedon välillä.

Taivaanpallo on oppimisen ylistystä alusta loppuun. Angus on kuin nuori aforistikko, kun hän pähkäilee, mitä oppiminen tarkoittaa: ”Kun oppii lukemaan, oppii kuulemaan äänetöntä puhumista. Kun osaa kirjoittaa, pystyy puhumaan niin ettei sano mitään ääneen.”

Kirja rakentuu karkeasti kolmeen osaan. Ensin ollaan Saint Helenan saarella, sitten Angus matkustaa jäniksenä purjelaivalla vaivalloisen matkan Lontooseen ja lopulta päästään Halleyn kotiin ja tutkimusretkelle.

Jalonen kirjoittaa niin taitavaa ajankuvaa, ettei lukiessa aikaan kiinnitä mitään erityistä huomiota. Anguksen elämään taas vanhempikin lukija samaistuu ja jännittää peukut pystyssä, että poika selviytyisi kunnialla seikkailuistaan. Taivaanpallon voi lukea myös seikkailukertomuksena.

Valtava tiedonjano ajaa Angusta eteenpäin. Vaikka hän kokee merimatkalla kovia, hän ajattelee positiivisesti. Hän on kohtelias kaikille niin, että se usein huvittaa ihmisiä.

Pahimpienkin kokemusten jälkeen Angus ajattelee, että olisi joka tapauksessa lähtenyt Saint Helenalta. Hän haluaa löytöretkeilijän tavoin matkustaa vieraisiin paikkoihin, joissa ei ole käynyt vielä kukaan. ”En ole kotona tietänyt mitä nyt tiedän. Vasta kun tietää niin voi tietää ettei ole mitään tietänytkään.”

Angus löytää monien kyselyjen jälkeen Lontoossa Halleyn kotiin. Juhlallinen hetki koittaa alkuvaikeuksien jälkeen, kun Halley lupaa opettaa Anguksen luottoapulaisekseen.

Angus ihailee Halleytä ja toistaa jo alussa ilmaisseen halunsa tulla hänen kaltaisekseen. Angus huomaa, ettei Halley ole tavallinen oppinut vaan myös käytännön mies. ”Hänen kaltaisekseen minun on kasvettava ja samaan päähän opeteltava sekä latinan kieli että hankalan hevosen kengittäminen.”

Angus haluaa oppia Halleyn avulla myös ajattelemaan. ”Kun on paljon yksin, ehtii ajatella yhtä ajatusta kauan ja sillä lailla oppii uutta vaikka kukaan ei opettaisi. Silti yksin ajatellessa tuntuu että on tuulen ajokas.”

Olli Jalonen on kirjoittanut kirjoja 40 vuotta. Esikoisteos (Unien tausta) ilmestyi vuonna 1978. Hän on ollut opinhaluinen kuin nuori Angus. Hän on kirjojen kirjoittamisen ohella väitellyt tohtoriksi luovasta kirjoittamisesta, toiminut taiteilijaprofessorina ja voittanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, joiden joukossa myös Finlandia-palkinto.

Jalonen on sekä teoriaherra että käytännön mies. Kirjailijana hän taitaa juuri nyt olla parhaimmillaan ja kypsimmillään, mistä Taivaanpallo on hieno osoitus.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu