Jätkä, jytky ja hillotolppa
Kun perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini pilkkaa huutonaurun säestyksellä miehiä, jotka ovat julistautuneet feministeiksi, ollaan hänen johtamansa puolueen ytimessä: ”Jos kaveri julistautuu äijäfeministiksi, niin sen jälkeen meikäläinen menee kaksinkerroin ja kuolee nauruun.”
Lainaus on populismin tutkijoiden uudesta kirjasta (Emilia Palonen & Tuija Saresma (toim.): Jätkät & Jytkyt – Perussuomalaiset ja populismin retoriikka, Vastapaino), joka keskittyy Timo Soinin aikaan perussuomalaisten puheenjohtajana (1997-2017). Se oli jätkien ja jytkyjen aikaa, joka huipentui siihen, kun Soini sai oman hillotolppansa, ministerin salkun.
Soinin menestyksen kulmakivi oli esiintyminen, miehinen kukkoilu: ”Puolueen menestyksen ydin on kieli, jota käytän”, Soini rehvasteli. Kukkoilun aika on kuitenkin ohi; nyt vanhat perussuomalaiset pilkkaavat petturi-Soinia.
Tutkijoiden kirjaa lukee tietysti ajankohtaista taustaa vasten ja vertailee Soinia sekä perussuomalaisten nykyistä puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. Heissä ei ole paljon yhteistä. Soini on tutkijoidenkin mielestä lähes kaikkea sitä, mitä Halla-aho ei ole.
Jo miesten ulkoinen olemus on täysin erilainen. Halla-aho on Soinin vastakohta: hoikka, kaljuuntunut tohtorismies, joka tuskin nimittää itseään jätkäksi.
Halla-aho ei kalastele suosiota vitseillä Soinin tapaan. Tutkijoiden mielestä Halla-ahon puhetapa viittaa pikemminkin seurueen sarkastiseen ilonpilaajaan. Halla-aho ei luonutkaan mainettaan huulenheitolla vaan kirjoittamalla blogeja.
Perussuomalaisten profiili muuttui Halla-ahon valinnan jälkeen kertaheitolla. Puoluetoimistossa jätkän roolia vetää sentään vielä vanhasta muistista Matti Putkonen.
Jätkät & Jytkyt sisältää paljon teoreettista taustaa populismista, mutta herkullisia helmiä ovat käytännön esimerkit siitä, miten Timo Soini nousi politiikan huipulle. Itse Soini kertoo mielellään oman tarinansa uskonnolliseen tyyliin: johtajuus on saatu kärsimyksen kautta.
Pitkän tien Soini onkin kulkenut eikä alku suinkaan sujunut kuin tanssi. Monet temput tarvittiin menestyksen tiellä.
Pikkuhiljaa Soini koki muodonmuutoksen. Laihasta nuorukaisesta kasvoi leveässä äijähaara-asennossa poseeraava, hekotteleva ja tukeva kansanmies. Minä-sana toistui puheissa solkenaan.
Soini veti päälleen jätkän ja supliikkimiehen kristillisellä vakaumuksella vuoratun manttelin, niin kuin kirjassa kuvataan. Todellisuudessa Soini on espoolainen maisteri.
Soinin otsaan lyötiin petturin leima, kun hän erosi puolueesta Halla-ahon puheenjohtajaksi valinnan jälkeen. Puolue meni, hillotolppa jäi ja syntyi väkinäinen sininen unelma.
Kun puhutaan Soinin populismista, ei voi unohtaa uskonnollista retoriikkaa, Kaanaan kieltä. Soini käyttää raamatullisia ilmauksia, järjestää rukousaamiaisia Amerikan malliin ja on tuonut muutenkin uskontoa uudella tavalla politiikkaan.
Katolisen Soinin käyttämä julkinen rukoilu ja toistuva armosta puhuminen ovatkin lähempänä amerikkalaista tyyliä kuin perinteistä luterilaista kristillisyyttä.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Populisti-Soinin poliittiset juhlatkin alkavat olla ohi. Hauskaa oli niin kauan kuin juhlia kesti.
Hyvää pohdintaa, Jorma. Viime syksynä julkaistu Jätkät & Jytkyt edustaa yhteiskuntatieteellistä lähestymistapaa populismiin, ja on lievästä vaikealukuisuudestaan huolimatta kiinnostava.
Populismia ensin tutkinut ja sittemmin paljon käytännössä harjoittanut Soinikin tykkäsi kirjasta. ”Mielestäni se on perusteellisin eepos, joka populismista on Suomessa kirjoitettu”, hän kirjoitti blogiinsa. http://timosoini.fi/2017/11/jatkat-ja-jytkyt/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tuosta Soini-linkistä. Sehän on mielenkiintoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko joku avata ”populismia” tarkemmin historiallisessa perspektiivissä, sillä ei kai voi olla niin, että sen keksi vain Veikko Vennamo/Timo Soini?
Italian Viiden Tähden liike on lie aika puhdasoppinen populistinen ideologialtaan, mutta sitkeästi yhä vielä vallan kahvassa. Sen viesti poikennee kuinkin vennamolaisuudesta? Liikkeen keskeinen tavoite ja toimintatapa on suora demokratia.https://fi.wikipedia.org/wiki/Viiden_t%C3%A4hden_liike
Onko soinilaisuus/PS luonut jotakin uutta tähän maailmaan? Onko se uudistanut jotenkin jotakin?
Ilmoita asiaton viesti
Itsellä on aina ollut ihmetys ihmistieteiden tieteellisyyttä kohtaan, viimeksi väittelin teologien kanssa.
Siis jos yhteiskuntatieteen tutkijat naureskelevat Soinin finninaamalle kuvassa Vennamon kanssa ja tekevät siitä tulkintoja, niin siinä ei ole tieteellisyydestä tietoakaan. Ainoastaan osoittavat subjektiivisia ennakkoasenteitaan. Sopii johonkin pamflettitekstiin, ei tietokirjaan.
Ilmoita asiaton viesti