Ylpeä kympin tyttö
Jos valtakunnansovittelija Minna Helle, 45, olisi poliitikko, hänen uutta kirjaansa voisi luonnehtia vaalikirjaksi (Järki ja tunteet – Oivalluksia riidoista, neuvotteluista ja sopimisesta, Otava 2018). Kun Helle ei ole poliitikko, nimetkäämme hänen kirjansa muistelmien ja neuvotteluoppaan yhdistelmäksi.
Helteen nelivuotinen virkakausi päättyy ensi vuonna. Kirjan perusteella voisi kuvitella, että Helle haluaisi mielellään jatkaa valtakunnansovittelijana. Hän esittelee laajasti parhaita puolia itsestään, kertoo millainen tehopakkaus hän on sovittelijana ja antaa omien kokemustensa pohjalta vinkkejä siitä, millainen on hyvä neuvottelija.
Helteen neuvotteluohjeet kuulostavat sinänsä järkeviltä ja fiksuilta. Ne voi kuka tahansa hyväksyä. Kirjan ongelma on siinä, että istuva ja mahdollisesti uudelle virkaudelle tähtäävä valtakunnansovittelija on varovainen sanoissaan: hän ei halua asettaa uskottavuuttaan sovittelijana millään tavalla kyseenalaiseksi.
Helle ei tietenkään halua polttaa siltoja mihinkään suuntaan eikä tärvellä tulevia työmahdollisuuksiaan. Pitää kirjoittaa kieli keskellä suuta, ettei kukaan loukkaannu. Tältä pohjalta ei synny kovin omaperäistä ja kiinnostavaa tekstiä.
Mutta eipäs niuhoteta, vaan katsotaan, millainen nainen tämä pienessä Kivijärven kunnassa syntynyt valtakunnansovittelijamme on hänen kirjansa valossa.
Helle kirjoittaa, että hän oli koulussa kympin tyttö ja ylpeä siitä. – Lukion päästötodistukseni keskiarvo oli 9,7 ja ylioppilastodistuksessani oli kuusi laudaturia. Yliopistossa sain useimmista tenteistä ”erinomaiset tiedot” ja oikeustieteellisen tiedekunnan antamassa tutkintotodistuksessa minulla on erityismaininta valmistumisesta ”oivallisesti”.
Helle oikein vihastuu siitä, että kympin tytöt leimataan yleisesti kilteiksi, hiljaisiksi ja kuuliaisiksi. Koulussakin Helle oli kuulemma aina keksimässä kaikenlaisia hassutuksia. Rankimmillaan kuriton Helle oli, kun hän lintsasi liikunta- ja suunnistustunneilta, satunnaisesti toki. – Luokanopettajani antoi asian olla, olinhan huippuoppilas.
Ja nyt hän sanoo olevansa hyvästä koulumenestyksestä huolimatta aikaansaava, käytännönläheinen ja kaikkea muuta kuin onneton reppana. Hän on päättänyt olla pää pystyssä ja rinta rottingilla kympin tyttö.
Helle alkaa vaikuttaa suorastaan ihannetapaukselta valtakunnansovittelijaksi, kun hän kirjoittaa: – Kestän koviakin työpaineita enkä ala huojua kriisitilanteissa. Pääni ei sumennu kovassakaan stressissä, en jumiudu enkä menetä toiminta- ja ajattelukykyäni tai yöuniani.
Jos joku vielä epäilee Helteen kykyjä, hän lyö kuin pisteen iin päälle: – Olen hyvin määrätietoinen ihminen. Minulla on tapana saada tahtoni läpi, enkä luovuta helposti.
Niin täydellinen ei ole Hellekään, ettei parantamisen varaa löydy. Hän tunnustaa, että mitä vanhemmaksi on tullut, sitä enemmän hän on keskittynyt itsensä kehittämiseen.
Kun Helle vielä nauttii esiintymisestä ja pystyy nopeasti löytämään oikeat juridiset sanamuodot sovituille ratkaisuille, asia alkaa olla selvä. Jos minulta kysytään, suosittelen ehdottomasti, että Minna Helle voi jatkaa erinomaista työtään valtakunnansovittelijana.
Helle on kasvanut kympin tytöstä satkun naiseksi? No oikeasti hän on lunastanut hyvin paikkansa sovittelijana, vaikka aluksi häntä kovasti vastustettiin. Tuo vastustus tietämättä mitä oikeasti jatkossa tapahtuu on huono referenssi kansanäänestyksille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa kouluissa ja korkeakouluissa pärjää hyvin kun on suunnitelmallinen ja hyvämuistinen. Saattaa olla huono valikoitumisperuste. Luovuus voi puuttua ja ajattelukyky.
Ilmoita asiaton viesti