Vaatimattoman Veikon meininkejä

Harvoin kirjan julkaissut vähättelee teostaan niin kuin Veikko Leväniemi, joka kirjoittaa uuden julkaisunsa esipuheessa: ”Tiedän hyvin tällaisen kirjan markkina-arvon lähentelevän nollaa” (Tulipahan sanotuksi – Puumerkkejä lappajärveläisten ja vimpeliläisten meininkeihin).

Turhaan vähättelee Veikko kirjaansa. Sitä ei tosin nähdä eniten myytyjen kirjojen listoilla eikä sitä etelän median tähtikriitikot arvioi, mutta kirjan arvo onkin toisaalla. Tulipahan sanotuksi on arvokas lähdeteos Järviseudun historian tutkijoille ja pakollista luettavaa alueen historiasta kiinnostuneille.

Kirja koostuu Leväniemen lehtikirjoituksista, tutkimuksista ja puheista. Kun asialla on historiantutkija ja opettaja, teksteissä on vankka historiallinen pohja. Leväniemi osaa kirjoittaa sujuvaa suomea ja hänellä on silmää kiinnostaville yksityiskohdille.

Veikko on siitä erikoinen henkilö, että hän on kotoisin Lappajärven Kärnänsaaresta, mutta työuransa hän teki pääosin Vimpelin yläasteen rehtorina. Hän tuntee alueen asiat ja erityispiirteet paremmin kuin useimmat muut.

Kun ottaa reippaasti kantaa kahden kunnan asioihin, ei voi välttyä ristiriidoilta. Lappajärvellä on syytetty ihan maakuntalehden palstoillakin Vimpelissä asuvaa Leväniemeä jatkuvasta ylipapillisesta neuvonnasta.

Löysin paljon suoranaisia helmiä tekstien joukosta. Kiinnostavinta antia ja tutkijan perustyötä ovat tekstit Kärnästä ja sen asukkaista sekä Leväniemen omasta suvusta. Isästään Veikko on aiemmin tehnyt kirjankin.

Kärnän tunnettuja kesäasukkaita ovat olleet mm. akateemikko Kustaa Vilkuna ja professori Hugo Karma. Kirkkoherra Vilho Karhumaa vitsaili jo 1950-luvulla, että kesällä Kärnässä on paljon järkeä, mutta talvella verrattain vähän.

En käy läpi kirjan laajaa ja mielenkiintoista henkilögalleriaa. Nostan esiin vain yhden nimen, Hugo Karman, joka itsellenikin oli nimeltä tuttu, mutta en minä miehestä mitään muuta tiennyt.

Karma (1895-1960) oli originelli apteekkari ja myöhemmin professori Helsingin yliopiston farmasian laitoksella. Leväniemi kirjoittaa eloisan kuvauksen siitä, miten Karma vietti kesiään Kärnässä.

Kylänraitilla Karma oli vaikuttava näky: 190 senttiä ja 140 kiloa. Hän oli innokas ravustaja ja kalastaja. Kärnäläisiä ihmetytti hänen erikoinen tapansa asua kalastuksen lomassa kesällä heinäladossa.

Verkkoja oli Karmalla järvessä kymmenittäin. Hän tarvitsi paikallisia apumiehiä harrastuksessaan. Kalaan lähdettiin jo aamulla neljältä. Ollilan Jussin tehtävänä oli jakaa runsas saalis Kärnän taloihin. Itse Karma piti siiat. Jos joku tarjosi rahaa kaloista, Karma loukkaantui. Hän sanoi, ettei kalasta rikastuakseen.

Sen jälkeen kun on lukenut Leväniemen kirjan, monien henkilöiden meiningeistä haluaisi tietää lisää. Se on kiinnostavan kirjan merkki.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu