Omassa lajissaan maailman paras

Manchester Unitedin jalkapallojoukkueen nykyinen päävalmentaja José Mourinho on omassa lajissaan maailman paras. Seurajoukkueiden managerina hän on voittanut niin paljon Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja Englannissa, ettei hänen veroistaan toista ole.

Mourinho on todellakin omassa lajissaan monella tavalla. Hän on ristiriitainen persoona, röyhkeä kuin Trump, provokaattori, joka edustaa monelle jalkapallon kielteisiä puolia. Melko sietämättömän kuvan miehestä saakin, kun lukee hänestä tehdyn henkilökuvan (Julien Wolff: José Mourinho – Omassa lajissaan, Minerva 2018).

Kirjassa käydään perusteellisesti läpi se, miten keskinkertaisesta portugalilaisesta jalkapalloilijasta tuli maailmanluokan valmentaja. Melkoinen tuhkimotarina! Avainasemassa Mourinhon nousussa oli brittivalmentaja Brian Robson, jonka tulkiksi ja sittemmin apuvalmentajaksi Mourinho pääsi huippuseuroihin ensin Portugalissa ja sitten Espanjassa.

Mourinho oli kunnianhimoinen, hän halusi kehittyä ja hän opiskeli määrätietoisesti. Vaatimatonta Mourinho ei ole koskaan näytellyt. Kun hän tuli ensi kertaa Chelsean valmentajaksi, hän määritteli lehdistötilaisuudessa itsensä erityiseksi tapaukseksi. Hän oli The Special One.

Manchester Unitedin legendaarinen manageri Alex Ferguson toivotti Englantia valloittamaan tulleen Mourinhon tervetulleeksi omalla tavallaan: ”Minä pidän Josésta. Hänellä on pirullinen huumorintaju. Hän pitää itseään nuorena pyssysankarina, joka saapuu kaupunkiin haastamaan vanhan seriffin.”

Mourinho on sellainen pyssysankari, ettei hänen tyylinsä kaikkia miellytä. Hänen kommenttinsa muista valmentajista ja pelaajista ovat usein herättäneet pahaa verta.

Kaksi menestyneintä valmentajaa, Pep Guardiola ja Mourinho, ovat kuin kissa ja koira. Heidän kaksintaisteluaan seurataan herkeämättä varsinkin nyt, kun molemmat ovat töissä Manchesterissa, Guardiola Cityn ja Mourinho Unitedin peräsimessä.

Kun Mourinho on imagoltaan jalkapallon pahis, Guardiola on hänen vastakohtansa: futiksen hyvä poika. Eräs italialainen valmentaja määritteli parivaljakon niin, että siinä on kaksi Picassoa samana aikakautena. He kuulemma kunnioittavat toisiaan, mutta eivät pidä toisistaan (enää).

Parhaat valmentajat ovat, jos eivät välttämättä suuria, niin usein erikoisia persoonia, kuten ovat parhaat pelaajatkin. Seurojen omistajille tyylillä ei ole väliä. Pääasia, että tulosta tulee. Onneksi kuitenkin erilaisilla tyyleillä voi menestyä.

Valmentajan pitää olla taktikko, motivaattori, johtaja, psykologi ja ehkä vielä jotain muutakin. Sellainen valmentaja, joka osaa vain jalkapalloa, ei todennäköisesti ole huippuvalmentaja, koska kaikki valmentajat osaavat jalkapalloa. Mourinholle jalkapallo on ihmistiedettä.

Hyvän valmentajan menestyksen salaisuus kuuluu sarjaan henkimaailman asioita. Siitä José Mourinho on hyvä esimerkki. Jotain mystistä taikaa miehessä on. Ei hän muuten olisi niin hyvin valmentajana menestynyt.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu