Ketolan Paksu ja vaivaisukon morsian

Taiteilija Antti Ojala viestitti pari viikkoa sitten, että nyt olisi mahdollisuus tehdä kulttuuriteko ja tukea Lapuan Kauhajärvellä sijaitsevan Ketolan Paksun sukutalon kunnostamista. Tuki tapahtuisi ostamalla Ojalan maalaama taideteos, joka esittää vaivaisukon morsianta. Vaatimaton maksu taulusta menisi talon korjaamiseen.

Oli pakko ottaa selvää, keitä ovat nämä mystiset Ketolan Paksu ja vaivaisukon morsian. Aloitetaan morsiamesta.

Ojalan maalauksen esikuvana on lappajärveläisen puusepän Jaakko Koskelan 1800-luvun lopulla veistämä vaivaisakka eli vaivaisukon morsian Purmosta. Puuveistos sijaitsee nykyisin Pohjanmaan museossa Vaasassa, mutta selvillä ei ole, miksi morsian on tuotu museoon ja jättänyt sulhasensa.

Vaivaisakat ovat harvinaisia. Suomessa vain Soinin kirkon kellotapulin seinässä on yhä toimessa oleva vaivaisakka.

Entäs sitten Ketolan Paksu? Hän oli alunperin Jaakko Olli (1833-1908) Lappajärven Tarvolasta. Ollista tuli Ojala, kun hän Kauhajärvelle suuntautuneiden kolmen riijuureissun seurauksena meni naimisiin Sanna-Liisa Ojalan kanssa. Jaakosta tuli isäntä taloon ja hän otti sukunimekseen Ojala.

Suulaana puhemiehenä toimi Melperi -niminen lappajärveläinen mies, jonka ansiolistalla komeili menestyksellinen toiminta puhemiehenä yli 30 kertaa. Melperi ei tiettävästi ole minulle sukua, vaikka nimi on melkein sama.

Ensimmäisen vaimonsa kuoltua 32-vuotiaana, Ojala meni naimisiin naapurinsa, Sanna-Liisan pikkuserkun Anna Ojalan kanssa. Avioliitoistaan Jaakolla oli 14 lasta.

Lempinimensä Ketolan Paksu Jaakko sai vantteran olemuksensa ansiosta. Hänen kaulansa oli kuulemma niin tukeva, että hän ei kyljellä maatessaan tarvinnut päänalustaa, koska pää pysyi koholla muutenkin.

Paksu oli kuuluisa voimamies. Hänellä väitettiin olleen kahden miehen voimat. Hän oli kunnioitettu ja pelättykin Kauhajärvellä, joka siihen aikaan kuului Lappajärven pitäjään.

Jaakko oli myös uudisraivaaja ja evankelinen vaikuttaja. Hän piti kyläläiset kurissa ja Herran nuhteessa. Hän oli mukana rakentamassa kyläkirkkoa ja toimi 23 vuotta Kauhajärven kansakoulun johtokunnan esimiehenä.

Paksu oli edistyksellinen viljelijä. Hän osti pitäjän ensimmäisen rauta-auran ja lisätuloja hän hankki tervanpoltolla. Hän raivasi Ojalaan 115 hehtaaria peltoa. Tuloksena Paksun aktiivisuudesta oli Lappajärven suurin talo, jossa vuonna 1884 oli kuusi hevosta ja kolmekymmentä lehmää.

Kävin Kauhajärvellä katsomassa Paksun taloa, joka nyt aiotaan kunnostaa. Talo on ollut asumattomana 30 vuotta, mutta talkooväki oli siivonnut sen priimakuntoon. Ensi silmäyksellä olisi luullut, että siellä asutaan yhä.

Lopputuloksena Ketolan Paksun jälkeläisen, Antti Ojalan, sähköpostista on se, että vaivaisukon morsian tarkkailee maailmanmenoa kotimme seinällä.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu