Taistelu Suomen lipusta
Juha Seppälän uuden kirjan (Sankariaika, Siltala 2018) lähtökohta on Suomen lippu. Kenelle siniristilippu kuuluu nyt? Yksi kirjan päähenkilöistä, Suomen lipusta vastannut valtion virkamies, lippuneuvos Harry Hamartin, on eläkkeelle jäätyään ymmällään. Yhtäkkiä lipulla haluttiin viestiä monenlaista sanomaa ja merkitystä:
”Sitä roikotettiin urheilutapahtumissa, tallattiin viihdeohjelmissa, siihen niistettiin nenää. Se pyrittiin omimaan rasistiseksi symboliksi. Anarkistit polttivat niitä roviolla.”
Ennen oli helpompaa. Lipun värit, sininen ja valkoinen, olivat olleet ilon ja surun värit. Nyt kukaan ei enää tiennyt, mitä ne edustivat. Oli alkanut taistelu lipusta.
Taistelu lipusta on vain yksi Seppälän esseemäisen romaanin teemoista. Perinteistä juonta kirjasta on turha haikailla. Välillä romaani muistuttaa pamflettia.
Lippu-teeman kautta Seppälällä on paljon sanottavaa monista asioista: nationalismista, sodista, kaupasta, suomalaisista miehistä, internetistä, someraivosta, kirjoista ja kirjailijoista, konsulteista, Runebergistä, Mannerheimistä, Hitleristä, madame Kollontaista…
Seppälä kiihdyttää itsensä vimmaiseen vauhtiin erityisesti silloin, kun kirjoittaa internetistä, somesta ja someraivosta. Netti tyhmentää, vaikka siellä piti viisastua.
”Me olemme ansainneet putoukset ja vain elämäät ja presidentit joilla on liian pienet kädet ja liian pitkä kravatti, nyt on jumalauta pitkä kravatti, eivät donaldtrumpit ole virhe ihmiskunnan kehityksessä, ne ovat osa sen henkistä evoluutiota, me olemme tehneet diilin paskan kanssa, me olemme ansainneet meidät, itsemme, juuri sen mitä me testatusti olemme.”
Tietoyhteiskunnan perusharhaksi Seppälä nimeää sen väärinkäsityksen, että ihmiset haluaisivat tietoa. Hänen mielestään totuus on toinen: internet on mahdollistanut inhimillisen tyhmyyden, pahansuopuuden ja väkivaltaisuuden rajattoman ja hallitsemattoman invaasion.
Toisaalta Seppälä tuhahtaa, että mitä väliä on somella, ”eiväthän fiksut ihmiset ennenkään käyneet kyttäämässä, mitä vessan seinään oli töherretty”.
Juha Seppälä on nelinkertainen Finlandia-ehdokas, joka karttaa julkisuutta ja antaa haastatteluja harvoin. Kirjat puhuvat, mies vaikenee.
Seppälä itse on juuri vaihtanut kustantajaa WSOY:ltä Siltalalle. Ehkä siksi hän antaa romaanissaan poikkitaiteilija Jauhiaisen viisastella, että kustantamon vähälevikkinen kirjailija rinnastuu eettisen sijoittamisen kohteisiin: huono tuotto, matala riski, puhtauden petollinen mielikuva.
Sankariaika on paikoin loistelias, paikoin tavanomaista asiaproosaa, jossa on tuttuja aineksia Seppälän aiemmista kirjoista. Romaani on pirstaleinen, mutta eipä se paljon haittaa: sirpaleinen ja sekava on tämä aikakin.
”Ei ole kertomuksia. Ne ovat räjähtäneet pirstaleiksi. Vain suunnaton määrä typeriä pikku tarinoita, myyntipuheita. Roskaa, epäolennaisuuksien kaaos. Emme tiedä miksi elämme, miksi kuolemme.”
Seppälä synkistelee ja panee lukijan lujille, mutta teksti kulkee parhaimmillaan niin kepeästi, että synkkyys haihtuu.
Seppälältä on turha mennä kysymään, miksi kirjoitit tämän kirjan. Enpä minäkään enempää arvaile enkä selittele, vaan totean, että Juha Seppälä kuuluu siihen suomalaisten kirjailijoiden pieneen joukkoon, jolla on oikeasti kiinnostavaa ja omaperäistä sanottavaa niin historiasta kuin nykypäivästä.
Taannoisessa lehtihaastattelussa Jari Tervo arvosteli varovaisesti kirjailijatyyppiä, joka näyttäytyy julkisuudessa viidentoista vuoden välein tokaisemassa, että kaikki on päin v***ua. Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Juha Seppälä, mutta Tervo tuskin tarkoitti ketään erityisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Siniristilippu perinteisesti pohjoismaissa symbolisoi Kristuksen ristintyötä.
Vaikka valtionkirkko on alusta asti ollut valehtelija ja murhaaja, ei se muuta sitä itse sanomaa: minkä Jumala halusi koko maailmalle antaa.
”Pohjoismainen ristilippu tai pohjoismainen risti on lippukuvio, joka on kaikkien Pohjoismaiden lipuissa. … Lipun risti symboloi kristinuskoa.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismainen_ristil…
—
Ihmiset tosiaan Suomessa riitelee, kenelle nyt tämä maa ja valta kuuluu. Puoluetasollakin, onhan ne kansan edustajia?
Mielestäni raamatussa on asiasta hyvä kertomus, josta voisimme oppia.
1. Kun 3:16-28
Noihin aikoihin kuninkaan puheille tuli kaksi porttoa. He astuivat hänen eteensä,
ja toinen heistä sanoi: ”Herrani, kuule minua! Minä ja tuo nainen asumme samassa talossa. Hän oli läsnä, kun minä synnytin lapsen.
Ja kun oli kulunut kaksi päivää siitä kun minä synnytin, silloin myös tuo nainen sai lapsen. Me olimme kahden, talossa ei ollut ketään muuta.
Tuon naisen poika kuoli yöllä, hän oli nukkuessaan tukahduttanut sen.
Silloin hän nousi keskellä yötä ja otti poikani minun vierestäni. Minä nukuin, ja niin hän pani lapsen viereensä makaamaan ja asetti kuolleen poikansa minun viereeni.
Kun aamulla nousin imettämään poikaani, se oli kuollut. Minä tutkin silloin lapsen tarkoin, eikä se ollut minun synnyttämäni poika!”
Toinen nainen sanoi: ”Tuo ei ole totta! Minun poikani elää, sinun poikasi kuoli!” Toinen vastasi: ”Ei, tuo kuollut on sinun poikasi, minun poikani elää!” Näin he riitelivät kuninkaan edessä.
Kuningas sanoi: ”Tämä nainen väittää, että elävä poika on hänen ja kuollut tuon toisen. Tämä toinen taas sanoo, ettei se ole totta, kuollut poika on toisen ja elävä hänen.”
”Hakekaa minulle miekka”, kuningas sanoi. Miekka tuotiin kuninkaan eteen.
Hän antoi käskyn: ”Halkaiskaa elävä lapsi kahtia ja antakaa toinen puoli toiselle, toinen toiselle.”
Silloin rakkaus lapseen pani elävän pojan äidin puhumaan, ja hän huudahti kuninkaalle: ”Herrani! Anna lapsi hänelle, älä anna surmata sitä!” Mutta toinen sanoi: ”Ei minulle eikä sinulle. Halkaiskaa vain!”
Silloin kuningas lausui: ”Antakaa lapsi tuolle, joka ensin puhui, älkää tappako sitä. Hän on lapsen äiti.”
Kautta koko Israelin levisi tieto tuomiosta, jonka kuningas oli antanut. Kaikki alkoivat kunnioittaa kuningasta, sillä he näkivät nyt, että hän oli saanut Jumalalta viisauden tuomita ja hallita oikein.
—
Näinollen, tulee myös muistaa:
Sananl. 30:33
Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.
Ilmoita asiaton viesti