Aatos Erkon isoäidin kiihkeä elämä

Maissi Erkko (1872-1936) oli Päivälehden perustajan, Helsingin Sanomien päätoimittajan Eero Erkon puoliso, ulkoministerinäkin toimineen Eljaksen äiti ja Aatoksen isoäiti.

FT Reetta Hännisen uusi elämäkerta (Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä, Otava 2022) tuo esiin tulisieluisen naisen, joka kulki pitkän tien syntymäpaikastaan Seilin saarelta Erkon suvun matriarkaksi.

Maissi opiskeli Tukholmassa lääkintävoimistelijaksi, koki 1900-luvun alun venäläistämisvuodet ja maanalaisen vastarinnan, miehensä maastakarkotuksen ja koko perheen pakolaisvuodet Yhdysvalloissa.

Hän puolusti ihmisoikeuksia terhakkaasti ja taisteli elämänsä loppuun asti laillisuuden sekä vapaamielisyyden puolesta. Jälkipolville ja historiantutkijoille onneksi hän oli ahkera kirjeiden kirjoittaja. Suorasukaisilla ohjeillaan hän neuvoi poikaansa, miten Hesaria pitäisi toimittaa.

Maissi oli Eljasta radikaalimpi eikä sallinut lipsumista vapaamielisistä aatteista, joiden pohjalle Päivälehti/Helsingin Sanomat oli perustettu. Suhteet olivat usein koetuksella, kun äiti ja poika ottivat yhteen.

Kun Eljas ajoi äitinsä pois toimituksesta nyrkkiä pöytään lyöden, Maissi loukkaantui. Kirjeluonnoksista välittyy epätoivo: ”Yhtä asiaa pyydän, älä hyökkää minua kohtaan tuolla säälimättömällä tavalla.”

Eljas rauhoitteli: ”Annan sinulle nyt sen ystävällisen neuvon, että pane jäätä vatsaasi ja ole rauhallinen.”

Maissilla oli sanomisen tarve. Sitä hän purki myös Hesarin palstoilla. Esimerkiksi 1930-luvun puolivälissä hän suorastaan kerjäsi verta nenästään ärhäkällä kirjoituksellaan poliittisen moraalin rappiosta.

Tulilinjalla olivat äärioikeiston IKL, poliittinen väkivalta ja kuolemanrangaistuksen moraalittomuus. Kimmokkeen kirjoitukselle hän sai, kun toimittaja Lassi Hiekkalan kotiin oli tunkeutunut IKL:n kannattajia, jotka heittivät eteiseen kyynelkaasua.

Tekoa IKL:n lehdet vähättelivät nuorukaisten kolttoseksi. Pohjolan Suunta valitti, miten Helsingin Sanomat oli pakotettu ottamaan palstoilleen Maissi Erkon ”sepustuksen, jossa tämä sekavaan tapaansa kiivailee”.

Sinimusta-lehden nimimerkki Antti Suomenpoika puolestaan pilkkasi ”Maissi-rouva Erkon” kirjoitusta ja piti sitä hermonsa menettäneen hysteerikon puheena. Kokoomuksen Länsi-Suomi lehden nimimerkki Iivari keksi Maissille arvonimen Suomen suurin diletantti.

Maissilla oli ratkaiseva rooli, kun Eero Erkon kuoleman jälkeen taisteltiin siitä, oliko Helsingin Sanomat Erkon perheen vai edistyspuolueen lehti. Puolue halusi lisää vaikutusvaltaa. Taistelu käytiin osakepotista, jota havittelivat sekä Erkot että edistyspuolue.

Erkot voittivat. He saivat kahden miljoonan markan lainan, jolla ostivat ratkaisevat osakkeet. Kauppojen jälkeen lehti oli Erkkojen käsissä vankemmin kuin koskaan ennen. Ester Ståhlbergille Maissi kirjoitti, että lehden kohtalo oli hänen käsissään, ”minusta se riippui”.

Maissi Erkko oli aikansa näkyvimpiä kulttuuriliberaaleja. Hänen mielipiteitään pidettiin jopa niin vaarallisina, että hän joutui Etsivän keskuspoliisin tarkkailulistalle.

Tulisydän antaa väkevän äänen Maissi Erkolle, joka on jäänyt miespuolisten Erkkojen varjoon. Seuraavaksi Reetta Hänninen voisi kirjoittaa elämäkerran Eljaksen tyttärestä Patricia Seppälästä, Maissin silmäterästä, josta ei koskaan tullut Sanomain ykköstä, ehkä sukupuolensa takia.

Ykkösen rooli oli varattu Patrician nuoremmalle veljelle Aatokselle, joka jäi viimeiseksi Erkoksi Sanomain johdossa. Kun Maissi Erkko kuoli 1936, Aatos oli neljävuotias.

+6

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu