Aleksanteri Suuri – maailman vanhin brändi

Jos pitäisi valita maailman vanhin brändi, joka on yhä elinvoimainen, yksi suurimmista voittajasuosikeista olisi Aleksanteri Suuri. Hänen yli 2300 vuotta vanha brändinsä elää ja voi hyvin tänäkin päivänä.

Filosofian tohtori Jaakkojuhani Peltonen kertoo uudessa kirjassaan runsain esimerkein, miten Makedonian kuninkaan tarunhohtoisen elämän ympärille rakentui myytti, joka saa jatkuvasti uusia piirteitä (Aleksanteri Suuri – Sankari ja myytti, Gaudeamus 2021).

Aleksanteri on inspiroinut vuosisatojen varrella mitä erilaisimpia ihmisiä vallanpitäjistä taiteilijoihin, Julius Caesarista kuningatar Kristiinaan, Kaarle XII:sta Jim Morrisoniin… Suurimpien imperiumien hallitsijat ovat kilpailleet siitä, kuka olisi eniten Aleksanterin kaltainen.

Aleksanteria ja hänen hallituskauttaan on idealisoitu 1900-2000-luvuilla laulujen sanoituksissa, julkisissa monumenteissa, romaaneissa, elokuvissa ja sarjakuvissa.

Sosiaalisessa mediassa Aleksanterin brändi elää vahvana. Instagramissa pelkästään aihetunnisteella alexanderthegreat varustettuja kuvia tai videoita löytyy tuhansittain.

Aleksanteri kelpaa yhä myös kiistojen aiheeksi. Erityisesti Makedonia ja Kreikka ovat kiistelleet mustasukkaisesti siitä, kumpi saa esittää itsensä Aleksanterin perillisenä.

Makedonian pääkaupungin Skopjen keskusaukiolle pystytettiin muutama vuosi sitten mahtipontinen, 22 metriä korkea ratsastajapatsas, jossa Aleksanteri ratsastaa hevosellaan Bukefaloksella. Kreikka protestoi ja piti patsaan pystyttämistä loukkauksena.

Kreikassa Aleksanteri Suuri oli vähän aikaisemmin äänestetty suurimmaksi kreikkalaiseksi. Pohjois-Kreikassa sijaitsee Makedonian maakunta, jonka alueelle huomattava osa muinaisen Makedonian sydänalueista kuuluu.

Peltosen mukaan Aleksanteria hyödynnetään tavalla tai toisella kaikissa niissä valtioissa, joiden alueelle hän aikoinaan joukkoineen tunkeutui. Esimerkkinä mainittakoon Turkmenistan, missä markkinoidaan Aleksanterin avulla sikäläistä hevosrotua. Bukefalos oli turkmeeninhevonen.

Aleksanteri Suuri on myös esimerkki siitä, miten eilispäivän sankari voi olla huomispäivän konna tai päinvastoin.

Roomassa keisari Neron opettaja, filosofi Seneca kutsui Aleksanteria kansojen vitsaukseksi ja pyöveliksi. Augustinus taas moitti Aleksanterin valtakuntaa epäoikeudenmukaiseksi sortovallaksi, jonka toiminta ei eronnut merirosvoudesta. Orosius meni vielä pidemmälle: Aleksanteri oli veren tahrima sotaherra, idän kansojen orjuuttaja ja villipeto, jonka verenhimo ei koskaan sammunut.

Päinvastaista kantaa edusti esimerkiksi Kuvitetut klassikot 1960-luvulla. Niissä Aleksanteria pidettiin ensimmäisenä oikeudenmukaisena valloittajana.

Toisessa sarjakuvassa 1980-luvulla Aleksanteri esitettiin niinikään maailmanhistorian ensimmäisenä humaanina valloittajana, joka oli hyvä esikuva lapsille ja nuorille. Häntä kuvattiin löytöretkeilijäksi ja jaloksi itsevaltiaaksi. Sitä en tiedä, kerrottiinko lapsille, että Aleksanteri surmasi juominkien yhteydessä ystävänsä Kleitoksen.

Aleksanterissa oli varmasti sekä hyviä että huonoja puolia eikä lopullista totuutta ole. Hän kuoli nuorena, 32-vuotiaana, mikä on osa legendaa. Aleksanterista elokuvan tehnyt Oliver Stone kiteyttää maailmanvalloittajan salaisuuden: ”Aleksanteri tarjoaa meille paitsi suuren historiallisen tarinan myös suuren draaman sekä ikuisen mysteerin.”

 

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu