Aleksanteri Suuri – maailman vanhin brändi
Jos pitäisi valita maailman vanhin brändi, joka on yhä elinvoimainen, yksi suurimmista voittajasuosikeista olisi Aleksanteri Suuri. Hänen yli 2300 vuotta vanha brändinsä elää ja voi hyvin tänäkin päivänä.
Filosofian tohtori Jaakkojuhani Peltonen kertoo uudessa kirjassaan runsain esimerkein, miten Makedonian kuninkaan tarunhohtoisen elämän ympärille rakentui myytti, joka saa jatkuvasti uusia piirteitä (Aleksanteri Suuri – Sankari ja myytti, Gaudeamus 2021).
Aleksanteri on inspiroinut vuosisatojen varrella mitä erilaisimpia ihmisiä vallanpitäjistä taiteilijoihin, Julius Caesarista kuningatar Kristiinaan, Kaarle XII:sta Jim Morrisoniin… Suurimpien imperiumien hallitsijat ovat kilpailleet siitä, kuka olisi eniten Aleksanterin kaltainen.
Aleksanteria ja hänen hallituskauttaan on idealisoitu 1900-2000-luvuilla laulujen sanoituksissa, julkisissa monumenteissa, romaaneissa, elokuvissa ja sarjakuvissa.
Sosiaalisessa mediassa Aleksanterin brändi elää vahvana. Instagramissa pelkästään aihetunnisteella alexanderthegreat varustettuja kuvia tai videoita löytyy tuhansittain.
Aleksanteri kelpaa yhä myös kiistojen aiheeksi. Erityisesti Makedonia ja Kreikka ovat kiistelleet mustasukkaisesti siitä, kumpi saa esittää itsensä Aleksanterin perillisenä.
Makedonian pääkaupungin Skopjen keskusaukiolle pystytettiin muutama vuosi sitten mahtipontinen, 22 metriä korkea ratsastajapatsas, jossa Aleksanteri ratsastaa hevosellaan Bukefaloksella. Kreikka protestoi ja piti patsaan pystyttämistä loukkauksena.
Kreikassa Aleksanteri Suuri oli vähän aikaisemmin äänestetty suurimmaksi kreikkalaiseksi. Pohjois-Kreikassa sijaitsee Makedonian maakunta, jonka alueelle huomattava osa muinaisen Makedonian sydänalueista kuuluu.
Peltosen mukaan Aleksanteria hyödynnetään tavalla tai toisella kaikissa niissä valtioissa, joiden alueelle hän aikoinaan joukkoineen tunkeutui. Esimerkkinä mainittakoon Turkmenistan, missä markkinoidaan Aleksanterin avulla sikäläistä hevosrotua. Bukefalos oli turkmeeninhevonen.
Aleksanteri Suuri on myös esimerkki siitä, miten eilispäivän sankari voi olla huomispäivän konna tai päinvastoin.
Roomassa keisari Neron opettaja, filosofi Seneca kutsui Aleksanteria kansojen vitsaukseksi ja pyöveliksi. Augustinus taas moitti Aleksanterin valtakuntaa epäoikeudenmukaiseksi sortovallaksi, jonka toiminta ei eronnut merirosvoudesta. Orosius meni vielä pidemmälle: Aleksanteri oli veren tahrima sotaherra, idän kansojen orjuuttaja ja villipeto, jonka verenhimo ei koskaan sammunut.
Päinvastaista kantaa edusti esimerkiksi Kuvitetut klassikot 1960-luvulla. Niissä Aleksanteria pidettiin ensimmäisenä oikeudenmukaisena valloittajana.
Toisessa sarjakuvassa 1980-luvulla Aleksanteri esitettiin niinikään maailmanhistorian ensimmäisenä humaanina valloittajana, joka oli hyvä esikuva lapsille ja nuorille. Häntä kuvattiin löytöretkeilijäksi ja jaloksi itsevaltiaaksi. Sitä en tiedä, kerrottiinko lapsille, että Aleksanteri surmasi juominkien yhteydessä ystävänsä Kleitoksen.
Aleksanterissa oli varmasti sekä hyviä että huonoja puolia eikä lopullista totuutta ole. Hän kuoli nuorena, 32-vuotiaana, mikä on osa legendaa. Aleksanterista elokuvan tehnyt Oliver Stone kiteyttää maailmanvalloittajan salaisuuden: ”Aleksanteri tarjoaa meille paitsi suuren historiallisen tarinan myös suuren draaman sekä ikuisen mysteerin.”
Aleksanteri suuri . elämä ei niin suuri. Aristoteles, hänen opettajansa eli paljon pidempään.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman vanhin brändikö? Esimerkiksi Sargon I hallitsi Assyriaa puolisentoista tuhatta vuotta aiemmin ja loi mahtavan maineen ja sai paljon jäljittelijöitä. Hän harjoitti laajamittaista valtioterroria, jossa voitettuja kansoja ja kukistettuja kapinoitsijoita kohdeltiin julmasti ja tästä myös kerrottiin kaikin keinoin, jotka silloin olivat käytettävissä. Tämä oli myös ilmeisen tehokasta.
Aleksanteri Suuri oli lähinnä vain sotapäällikkö ja valloittaja, joka ei varsinaisesti hallinnut. Hellenismi sai alkunsa hänen vaikutuksestaan, mutta ei hänen hallintonsa kautta. Niinpä ei ollut ihme, että hänen valloittamansa alue pian jakautui hänen sotapäälliköidensä hallitsemiksi alueiksi.
Jälkimaailma on omituisesti ihaillut hänen valloituksiaan, jotka jäivät hyvin lyhytaikaisiksi, ja niistä seurannutta kreikkalaisen ja aasialaisen kulttuurin jonkinlaista sekoittumista – vieläpä niin, että kreikkalaiset saattoivat muodostaa yläluokan ainakin joksikin aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tiedosta. Ei taida Sargon I:n brändi olla tänä päivänä kovin tunnettu ja elinvoimainen samalla tavalla kuin Aleksanterin. Vai onko? Blogissa kirjoitettiin näin: ”Jos pitäisi valita maailman vanhin brändi, joka on yhä elinvoimainen, yksi suurimmista voittajasuosikeista olisi Aleksanteri Suuri.”
Ilmoita asiaton viesti
Aleksanteri Suuri on ainakin suurimpia kusipäitä ja tällaisessa henkilökulttihistorian tutkimuksessa tiivistyy se, mikä minua historiantutkimuksessa ja vähän kaikessa muussakin tökkii aika pahasti: nimittäin että suuri osa tutkijoista ryntäilee vain trendien perässä ja tutkii asiaa, jota ovat jo muut tutkineet vuosituhansia. Eikö voisi keksiä jotain uusia näkökulmia tai peräti ihan piilossa olleita aiheita, joita kukaan ei ole vielä tutkinut?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on kirja, joka ei ainakaan minun pöydälleni tietä löydä: äklöä merkityksetöntä yksityiskohtaa yhdestä historian pahiksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Aleksanterin isän Filip II alistettua Kreikan valtiot valtaansa kreikkalaisen kulttuurin loiston aika oli jo ohi: hienot Afroditen, Pallas Athenen, Apollon, Myronin diskoksen heittäjät-patsaat veistetty, samoin huipputragediat laadittu Oidipuksineen päivineen. Kreikkalainen kulttuuri oli vallannut koko lähi-idän ja kiirinyt kauemmaksikin. Aleksanterin kai kerrotaan kuolleen Egyptissä ja haudatun johonkin siellä. Aleksanterilla ei ole merkittyä hautaa.
Pyhä kirjamme Raamattu on kuitenkin monella tavalla liitetty Kreikkaan ja kreikan kieleen. Aleksandrian juutalaiset käänsivät Vanhan testamentin kreikaksi ehkä Aleksanterin tai hänen seuraajiensa aikoina ja Uusi testamentti ( paitsi Matteuksen evankeliumi) on kirjoitettu alunperin kreikaksi. Kulttuuri ja kieli tuona aikana olin kreikkalainen silloisessa sivistyneessä maailmassa, joten helppoahan siellä oli ratsastella, ihan kuin kotona olisi ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Aleksanteri-brändi on elänyt pitkään Venäjällä, jonka kirkko ja kirjaimistokin ovat kreikkalaista perua. Venäjän vallan aikana meillä suomalaisilla oli peräti kolme Aleksanteri-tsaaria, nimittäin Aleksanteri i, Aleksanteri II ja Aleksanteri III. Aleksanteri II seisoo yhä valtakunnan paraatipaikalla Senaatintorilla ja Aleksanteri I taitaa olla Säätytalon päädyssä, rakennuksessa, jossa Sanna Marin & Co neuvottelevat päivittäin koronapirulaisen kukistamisesta.
Ilmoita asiaton viesti