Antiikin tyranneista Venäjän Putiniin

Juhana Torkin suomentamaan uuteen kirjaan (Dion Prusalainen: Onnellisuudesta, Otava 2022) sisältyy luku Tyranniasta. Se on kuin henkilökuva tämän päivän tyranneista, kuten Putinista, vaikka teksti on kirjoitettu 2000 vuotta sitten.

Antiikin filosofin ja puhujamestarin Dion Prusalaisen (n. 40-120 jKr.) ajattelusta löytyy paljon yhtymäkohtia nykypäivään. Kysymys onnellisuudesta on ikiaikainen eivätkä perusasiat ole muuttuneet vuosisatojen varrella.

Itseäni säväytti kuitenkin eniten luku Tyranniasta. Se johtuu tietysti Ukrainan sodasta ja sitä johtavasta Vladimir Putinista.

Tein kokeilun. Kun Dion Prusalainen kirjoittaa antiikin tyranneista ja yksinvaltiaista, muokkasin tekstiä niin, että panin tilalle Putinin nimen.

Ja näin se menee – antiikin filosofin kirjoittama henkilökuva Venäjän diktaattorista kahdentuhannen vuoden takaa:

Putinin osana on olla kaikista ihmisistä onnettomin, hän pelkää köyhyyttä kaiken kultansa keskellä, hän pelkää tauteja kykenemättä suojautumaan taudinaiheuttajilta, hän on suunniltaan kuolemanpelosta ja arvelee kaikkien ihmisten juonittelevan itseään vastaan.

Yhtäkään päivää Putin ei elä kevyesti pelkäämättä pahinta. Kun hän herää, hän rukoilee nukahtavansa uudestaan unohtaakseen pelkonsa, ja nukahdettuaan hän herää saman tien tuntien painajaisten tuhoavan itsensä.

Kaikkein erikoisinta on kuitenkin se, että vaikka Putin pelkää aseettomiakin, hän uskoo itsensä aseistettujen sotilaiden huomaan. Hänellä ei ole ketään johon luottaa, ei paikkaa minne paeta, ja niinpä hän ei elä yhtäkään päivää tuntematta pelkoa.

Putin suhtautuu epäluuloisesti ruokiin ja juomiin ja käyttää maistajia kuin tiedustelijoita vihollisten täyttämällä tiellä. Yhä enemmän on niitä, jotka tahtovat hänelle pahaa ja halveksivat häntä. Eikä hänestä ole itseään auttamaan.

Kaikkein vihatuimpia ovat ne, joiden rikkaudet ovat vääryydellä hankittuja. Siksi kukaan ei ole Putinia vihatumpi. Hänen on myös pakko antaa lahjoja ympärillä olevilleen, muuten häntä ei kohta ole.

Putin pelkää kaukana olevia sen takia että nämä ovat kaukana, ja lähellä olevia siksi että he ovat lähellä. Kaukana olevien hän epäilee suunnittelevan sotaa, lähellä olevien petosta.

Jokainen itsevaltias käy mielessään läpi tyrannien kuolemia ja kaiken maailman historiallisia salaliittoja ja uskoo kaikkien niiden olevan tekeillä itseään vastaan.

Putin epäilee iskua kaikista suunnista ja tahtoisi kaiken aikaa kääntyillä ja pälyillä ympärilleen, mutta juuri sitä hän ei voi tehdä häpeän ja pelon vuoksi. Sillä mitä näkyvämmäksi hänen pelkonsa tulee, sitä enemmän häntä vastaan vehkeillään ja häntä pilkataan pelkuruudestaan.

Hänen elämänsä on siksi niin kuin pieneen selliin suljetulla, missä pään päällä roikkuu miekkoja, samoin kaikkialla ympärillä, niin että ne koskettavat hänen nahkaansa.

Putin ei voi paeta, vaikka yhtäkkiä tajuaisi surkean tilansa. Näyttää siis siltä, ettei itsevaltias voi saada elämäänsä turvaan, ei edes muuttumalla pronssiksi tai raudaksi. Silloinkin hänet tuhotaan hakkaamalla palasiksi tai sulattamalla.

Sen pituinen se.

Juhana Torkilta on ilmestynyt aiemmin antiikin filosofien ajattelua käsittelevät kirjat Seneca – Elämän lyhyydestä sekä Plutarkhos – Mielen tyyneydestä. Dion Prusalaisen Onnellisuudesta täydentää hienosti tämän mainion sarjan.

Kolmen klassikon perusviesti nykyihmisille on sama: ei mitään uutta auringon alla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu