Armi ja Arvid valopilkkuja Suomen suvessa

Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että Suomen alkukesän komeimmat kulttuurielämykset tarjoaa hyvistä painijoistaan tunnettu eteläpohjalainen Ilmajoki. Siellä tähtinä loistaa kaksi epäsovinnaista suomalaista, Armi (Ratia) ja Arvid (Broms).

Ooppera ja kuvataide lyövät kättä Ilmajoen kesässä. Armi ja Arvid ovat kuin valopilkkuja keskikesän yöttömässä yössä. Harvalla suurellakaan kaupungilla on tarjota sellaisia kulttuurielämyksiä kuin pienellä Ilmajoella juuri nyt.

Olin tietysti kärppänä paikalla, kun Armi-ooppera sai ensi-iltansa Ilmajoen Musiikkijuhlilla, sillä oopperan kantaesitykset ovat harvinaista herkkua. Ooppera Armi Ratiasta (1912-1979) on erityinen tapaus koko Suomen kulttuuriväelle.

Armi on saanut poikkeuksetta ylistävät arviot mediassa, kuten tässä valtakunnan päälehdessä https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009630236.html . Voin yhtyä kehuihin sillä asiantuntemuksella, minkä antaa käynti oopperassa kerran vuodessa.

Oopperat ovat aina draamaa täynnä. Nyt draamaa oli jo ennen kuin ooppera valmistui, sillä idean isä, säveltäjä Jaakko Kuusisto, kuoli ennen kuin Armi oli valmis.

Säveltäjä Eeva Kontu paikkasi Kuusiston jättämän aukon hyvin. Kehuja on sadellut vasemmalta ja oikealta.

Armin roolissa Lilli Paasikivi oli vakuuttava. Erityisen vaikutuksen teki nuorta Armia esittänyt Minna-Leena Lahti. Pannaan nimi muistiin.

Oopperan ohjauksesta ja libretosta vastaa Heta Haanperä, minulle ennestään tuntematon ammattilainen. Vaikuttava näyttö vaikeassa lajissa.

Erikseen täytyy mainita, että laulajien sanoista sai hyvin selvää, mikä ei ole aina itsestäänselvyys oopperassa.

Ensi-illassa Armi Ratian perustama Marimekko oli hyvin edustettuna toimitusjohtajansa Tiina Alahuhta-Kaskon johdolla. Firman kuosit loistivat niin näyttämöllä kuin katsomossa, joten Marimekko voi olla tyytyväinen myös panokseensa oopperan sponsorina.

Armi-oopperan varjoon on jäänyt toinen merkittävä Ilmajoen kulttuuritapaus. Aivan ooppera-areenan vieressä Ilmajoen museossa avautui Armin ensi-illan päivänä taiteilija Arvid Bromsin (1910-1968) taiteen näyttely.

Antti Tuuri teki boheemin Bromsin tunnetuksi neljä vuotta sitten ilmestyneellä romaanillaan Levoton mieli (Otava) https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jormamelleri/antti-tuuri-hyvassa-vedossa-boheemielamaa-lappajarvella/.

Nyt Ilmajoella nähtävän näyttelyn sielu on tohtori Timo Korkiamäki, jolla lienee Suomen laajin Bromsin taiteen kokoelma tällä hetkellä.

Arvid Broms on muutenkin kesän taiteilijanimi Etelä-Pohjanmaalla, sillä 4. heinäkuuta lähtien avautuu toinen hänen taiteestaan koottu näyttely Lappajärvellä.

Näyttelyyn on kerätty Bromsin teoksia järven ympäriltä, näyttelyn puuhanainen Aino Alppinen kertoo. Yksityisiltä ihmisiltä on löytynyt kymmeniä Bromsin töitä, joita ei ole ennen julkisuudessa nähty.