Buddhalainen Brunila
Anne Brunila, 63, oli vielä muutama vuosi sitten suomalaisten vaikuttajanaisten ykkönen. Talouselämä-lehti valitsi hänet jopa kolmena vuonna peräkkäin (2013-2015) Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi.
Nyt hän on jättänyt lähes kaikki tehtävänsä. Hän kertoo olevansa viimein siinä tilanteessa, että voi antautua täysipainoisesti uudenlaiselle polulle elämässään.
Brunila on buddhalainen. Hän on löytänyt hengellisen kotinsa Tiibetin buddhalaisesta bön-mietiskelysuuntauksesta.
Halusin tietää, mitä Brunilan buddhalaisuus käytännössä tarkoittaa. Siispä luin kirjan, jonka Anne Brunila ja Johanna Venho ovat yhdessä kirjoittaneet (Kuka olisi uskonut – Muistikuvia, Tammi). Kirjan viimeisessä luvussa, neljännessä portissa, selitetään mistä on kysymys.
Karu luterilaisuus ei ole puhutellut Brunilaa koskaan. Jo teininä hän innostui ortodoksien liturgioista ja lauluista, mystiikasta ja suitsukkeista, kynttilöistä ja ikoneista. Hän aikoi kääntyä ortodoksiksi ja mennä luostariin, mutta isä tyrmäsi ajatuksen jyrkästi.
Ei tullut Brunilasta ortodoksia, mutta tuli buddhalainen. Side ortodokseihin on kuitenkin yhä olemassa. Brunila kutsuu isä Ambrosiusta ystäväkseen.
Jos koronaa ei olisi, Brunila saattaisi nytkin olla retriitissä mietiskelemässä joko luostarilinnassa Ranskan Montpellierissä tai ehkä Nepalissa – jossain ulkomailla joka tapauksessa. Brunila on kansainvälinen bön-buddhalainen.
Päiviä ja opetuksia luostarissa rytmittää neljä anteliaisuusharjoitusta. Aamulla aloitetaan puoli seitsemältä ja annetaan savulahja polttamalla katajan oksia, keskipäivällä vesilahja, iltapäivällä ruokalahja ja illalla yhdeksän jälkeen tehdään kuvitteellinen oman kehon lahjoitus.
Lahjoja annetaan myös kuvitteellisille olennoille. Brunilalle näkymätön maailma on aina ollut yhtä mahdollinen maailma kuin arkitodellisuus. Hän kirjoittaa, että ei se niin ihmeellistä ole: ”Vielä isovanhemmilleni näkymätön maailma oli todellisuutta: oli tonttuja ja haltijoita, menninkäisiä ja monia muita olentoja, joilla oli omat tehtävänsä maailmankaikkeudessa.”
Opetusten ja harjoitusten lisäksi oleellinen osa retriittejä on osallistuminen karmajoogaan, eli siivoukseen, ruuanlaittoon, tiskaukseen, puutarhanhoitoon ja moniin muihin käytännön töihin.
Brunila on edennyt luostarissa yhä vaativampiin tehtäviin. Ensimmäisenä kesänä hän sai siivottavakseen naisten kylpyhuoneen ja vessan luostarilinnan toisessa kerroksessa. Tehtäviin kuului myös käytävän puhtaanapito.
Seuraavana kesänä Brunila pääsi siivoamaan jo munkkien asuttaman paviljongin vessan ja kylpyhuoneen. Kolmantena kesänä hän yleni keittiövuoroon, jossa pilkottiin porkkanoita ja kuorittiin perunoita yli sadan hengen lounaita ja illallisia varten. Kohta sen jälkeen hän sai käyttää erilaisia keittiökoneita juuresten ja vihannesten pilkkomiseen ja soseuttamiseen.
Brunila kertoo, että viime vuosina hän on jatkanut ”ylenemistään” vanhana oppilaana. Hän on päässyt auttamaan luostarin kaupassa, jossa myydään kirjoja, maalauksia, buddhien patsaita, rukouslippuja, opetustekstejä, suitsukkeita, koruja ja muita bön-perinteeseen liittyviä tuotteita.
Kotonakin Brunilan elämä pyörii buddhan ympärillä. Hän tekee meditaatioharjoituksia aamuin ja illoin, tutkii siinä välissä valaistuneiden mestareiden tekstejä ja käy opetuksissa. Hänellä on kolme ”läheistä ja kallisarvoista” opettajaa opastamassa eteenpäin henkisellä polulla.
Brunila hehkuttaa, että yhdessä eri puolilla maailmaa olevien ystävien kanssa on ”upeaa ja antoisaa kulkea kohti valoa”. Tähän sanon vain tämän: Hyvää matkaa!
Uudestisyntymisissä on potkua. Myös Juhana Vartiainen on oikeilla linjoilla että sitä tarvitaan. Hän on lakannut katsomasta ylöspäin erästä tyyppiä jonka yo-kuvan näki keväällä -72 Demokraatti lehden etusivulla, jolloin otti ihokkaansa seuraten kuvaa. Oikea isä meidän ei olekaan jossakin pilvissä, vaan kunkin biologinen isä.
Kun somessa oli esitetty senioriteettia käytetyn läntisen kirkkokunnan piirissä piiloagendana vaieta juutalaisvainoista, ja saatettiin jopa verrata seniorikielen suhdetta juniorikieleen kylmässä Pohjolassa, niin HS julkaisi kokoetusivun Sinebrychoff-mainoksen stadin murteella!
Niin kai se on, että joka diggaa seniorikieltä, ei himmaile, vaan skulaa täysillä. Sivumennen sanoen, Hesarilla on uudehko päätoimittaja ´vaikuttavuustoimittamista´ varten, Anu Ubaud.
Inkvisitioksi sanottiin kirkollista vallankäyttöä jossa piispa tai pari päätti rangaistuksista, jotka maallinen valta sitten pani täytäntöön kilpaa ruuvia kiristämällä.
Tallinnassa olen nähnyt museossa inkvisitiopiispoja istumassa tuomioita sanan käytöstä, sekä kidutuslaitteita joiden teho perustui pääasiassa pelotteluun. Kommunismin sanotaan toteuttaneen lopullisia ratkaisuja teollisen tehokkaasti, kuten natsisminkin. Läntisen ajattelun tuotoksia kaikki. Uudestisyntymisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten Anne Brunilan ja Johanna Venhon teoksesta ilmenee, böniläisyys ei ole buddhalaisuutta vaan rinnakkainen traditio. (Teoksen sisältö käsittelee valtaosaltaan kertojan yksityiselämää sekä suomalaista talous- ja teollisuushistoriaa. Meditaation tie alkaa sivulta 256, ja ”Päivärytmi Shenten Dargye Lingissä” on kuvattu sivuilla 287-292. Viimemainittu ei ole teoksen keskeisin asiasisältö.)
Maailmassa on paljon hienoja traditioita – ja sitten on niitä huonoja – ja hienot traditiot jakautuvat lukuisiin koulukuntiin ja suuntautumisvaihtoehtoihin. Brunila kirjoittaa vuosituhansia vanhoista buddhalaisista opetuksista ja mielen harjoituksista, että ”Kokemuksesta tiedän, että nämä harjoitukset toimivat tänäkin päivänä” (260). Brunilalle on ollut tärkeää päästä traditioiden alkulähteille, juoda virran alkulähteeltä, kuten taolaisuudessa sanotaan. Brunilan traditiot ja tekstit korostavat opettajan merkitystä.
Brunilan käsityksen mukaan ”länsimaissa valtavasti lisääntynyt” levinnyt meditaatio perustuisi ”ikivanhoihin buddhalaisiin meditaatiomenetelmiin, jotka on pakattu länsimaalaisille helpommin omaksuttavaan muotoon” (275). – Ei ole välttämättä lisääntynyt vaan esimerkiksi somen myötä toistaiseksi vähenee, ei perustu pelkästään buddhalaisiin menetelmiin vaan myös taolaisiin harjoitteisiin ja sitä kautta Kiinan kansanuskontoihin, joita on nimenomaan kielletty muuttelemasta ”länsimaalaisille helpommin omaksuttavaan muotoon”. Esim. aidossa taijiquanissa ja qigongissa vain x. asteen mestarit saavat tehdä minkäänlaisia muutoksia liikesarjoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Anne Brunila on hieno ihminen, enkä minä ainakaan voi hänen uskoaan epäillä. Mutta hiukan ihmetyttää, että älykäs ja monessa mukana ollut henkilö ”hurahtaa” uskontoon. Mutta kuten sanottu ei minua häiritse eikä vaivaa tämä asia, jokaisella on oltava oikeus omaan uskoonsa tai uskomattomuuteensa. Kopasakka nainen taas Jorman blogissa;)
Ilmoita asiaton viesti
”… älykäs ja monessa mukana ollut henkilö ”hurahtaa” uskontoon.”
– Ehkä kaikki muu oli jo kokeiltuna ja läpikäytynä. Vessan siivoaminen uskonnollisen yhteisön lukuun oli ainakin uutta ja erilaista. Ja voihan se olla, ettei maallistunut ihminen pääse edes lähelle niitä fiiliksiä, joita henkistynyt saavuttaa.
Tutustuin Kiovassa luostariin suomalaisena taviksena, joka lähinnä katseli ympärilleen ja ihmetteli. Paikalliset pyhiinvaeltajat olivat selvästikin aivan eri tasolla: kaunis nuori nainen sitoi huivin lanteilleen ja peitti toisella hiuksensa. Hänen katseensa kääntyi ”sisäänpäin”, ja hän näytti todella olevan kuin muissa maailmoissa tehdessään ristinmerkkejä, polvistuessaan pyhäinjäännösten edessä ja suudellessaan niiden lasivitriinien pintaa.
Ajattelin, etten ikinä kykenisi saavuttamaan sellaista hartautta, ja että oman elämäni pintapuolinen yksioikoisuus on todennäköisesti minulle aivan oikea, ansaittu tila ja asema.
Ilmoita asiaton viesti
Jännä kastijako, joka näkyy selkeästi myös Heinävedellä Valamon , anteeksi Uuden Valamon luostarissakin. Ensin olet siivooja ja sitten keittäjä ja ehkä joskus sinusta tulee matkamuistomyymälän vastaava.
Eli ensin mennään matosen tasolle ja sieltä sitten kivutaan wassulla ja kuokalla huipulle takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla systeemillä taitaa olla hyvätkin puolensa? Tietääkseni kaikki Suomen kenraalitkin ovat aloittaneet sotilasuransa varusmiespalveluksessa alokkaina.
Ilmoita asiaton viesti
Loogista on aloittaa myös kansakoulu ekalta luokalta, mutta Anne Brunila on ehkä huippu ilman alasteelta uudelleen lähtöä. Pääministerikin siivoaa omat kylppäritilansa, mutta mikä haloo siitä syntyisi, jos hän kävisi vielä koluamassa vaikkapa rautatieasemien vessatkin puhtaaksi samalla metodilla, että alhaalta on lähdettävä ylös?
Itse olen saanut satasen päiväpalkan siivoamalla Kone Oy:n Hyvinkään tehtaan vessat vuonna 1969. ”Saman” satasen sain urakkapalkalla päivässä myös sokerijuurikasta harvennettaessa, vuosi taisi olla 1968. Nyt olen eläkkeellä, mutta vappusatanen on vielä saamatta;) (rahanarvo Suomen markoissa)
Vuoden 1967 rahamäärää 100,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2020 oli 169,83 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
”….että älykäs ja monessa mukana ollut henkilö ”hurahtaa” uskontoon.
Mutta kuten sanottu ei minua häiritse eikä vaivaa tämä asia…”
Ensin voivottelet, että on hurahtanut uskoon,
mutta heti seuraavaksi vakuuttelet, ettei sinua vaivaa!?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi muka voivottelen, se on sinun tulkintaa. Minä vain totean lakonisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kunnioitan Brunilaa. Nykyajassa elintaso on korkea, mutta mitä on elämisen taso?
Jos joku löytää tien, joka tuo hänen elämisen tasoonsa parannusta, ainakin minä arvostan tuollaista hakemista, Vielä parempaa on jos hän sen löytääkin.
Uskon, että aika moni hakee mielessään jotain vastaavaa, kovin tyhjää kun monen elämä tahtoo olla. Tuskin budhalaisuus jokaiselle sopii, mutta muitakin teitä varmasti on. Kaikki tuskin löytää, mutta minusta etsiminenkin on jo merkityksellistä.
Ilmoita asiaton viesti