Demokratian iltahämärä ja populistien lumo
Kun lukee Anne Applebaumin uutta kirjaa (Demokratian iltahämärä – Autoritaarisuuden viettelevä kiusaus, Siltala 2020), herää muutama kysymys.
Onko Donald Trumpin tappio Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tappio myös maailman oikeistopopulisteille, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina?
Sarastaako Trumpin tappion jälkeen demokratian uusi aamunkoitto vai haihtuuko liberaali demokratia vähitellen iltahämärään, kuten kirjan nimessä vihjataan.
Applebaumilta vastauksia emme saa, koska kirja ilmestyi ennen Yhdysvaltain vaaleja. Sen sijaan kirja antaa eväitä miettiä, missä piilee ääripopulistien lumo, autoritaarisuuden viettelevä kiusaus.
Olosuhteiden salliessa mikä tahansa yhteiskunta voi Applebaumin mielestä kääntyä demokratiaa vastaan. Ja jos liberaali demokratia kaatuu, se vaatii uuden eliitin, uudet kirjurit:
”Lännen idean luhistuminen tarvitsee ajattelijoita, älymystöä, journalisteja, bloggareita, kirjailijoita ja taiteilijoita romuttamaan nykyisen arvomaailmamme ja sen jälkeen kuvittelemaan tulevan uuden järjestelmän.”
Applebaum esitteleekin laajasti uusia kirjureita. Esimerkkejä on paljon niin Euroopasta kuin Yhdysvalloista. Yksi tunnetuimmista on Trumpin taustapiru Steve Bannon, joka vertaa itseään Leniniin ja flirttailee avoimesti väkivallalla, jopa sodalla.
Bannonin oudot vallankumousopit upposivat hyvin Trumpiin, joka ei demokratiasta paljon piittaa. Hän kärjisti kahtiajakoa, lietsoi vihaa ja viihtyi diktaattorien seurassa.
Applebaum analysoi erityisesti Puolan, Unkarin, Britannian ja Yhdysvaltain muutosta. Hän tekee teräviä havaintoja, ote on henkilökohtainen ja arviot johtavista populisteista viiltäviä.
Boris Johnson on ”laiska narsisti”, jolla on huolellisesti rakennettu ”rassukkakuva”. Hänessä on myös salaperäistä karismaa, jokin nerokas ominaisuus, joka viehättää ihmisiä.
Puolasta Applebaum kertoo esimerkin häikäilemättömästä Laki ja oikeus -puolueen edustajasta, joka levitti valheita taannoisesta pääministeristä, mutta kuittasi asian jälkeenpäin kyynisesti: ”Ei se tietenkään ollut totta, mutta typerät moukat nielevät sen.”
Puolan Applebaum tuntee erityisen hyvin. Hän on sekä Puolan että Yhdysvaltain kansalainen. Hän on naimisissa Puolan entisen ulkoministerin, nykyisen europarlamentaarikon Radek Sikorskin kanssa.
Ääripopulistien käyttövoimana kaikkialla ovat salaliittoteoriat, valheet, puolitotuudet, pelottelu ja viha. Ne leviävät sosiaalisessa mediassa kuin digitaaliset maastopalot niin nopeasti, etteivät tosiasioiden tarkistajat pysy perässä.
Applebaum maalaa kaksi mahdollista tulevaisuuden skenaariota. Ensimmäinen kuva on synkkä: enemmän kaaosta ja väkivaltaa. Konsensus heikkenee ja kansat jakautuvat yhä jyrkemmin kahteen leiriin.
On myös toinen vaihtoehto – demokratia vahvistuu ja syntyy uudenlaista maailmanlaajuista yhteistyötä. Korona voi olla käännekohta.
Applebaum panee toivonsa siihen, että sairauden ja kuoleman todellisuus opettaa ihmiset epäluuloisiksi petkuttajia, valehtelijoita ja harhatiedon levittäjiä kohtaan.
Demokratian iltahämärä on ajatuksia herättävä kirja, vaikka se analysoi vähänlaisesti sitä, miksi ihmiset eri maissa äänestävät itsevaltaisia populisteja.
Parhaimmillaan Applebaum on, kun hän kirjoittaa suorasukaisesti kansainvälisen ystäväpiirinsä takinkääntäjistä: miten 1990-luvun ihanteellisista älyköistä tuli autoritääristen populistien liehittelijöitä, avustajia ja ideologeja.
Jos länsinaapuri voittaa jääkiekko-ottelun, saatetaan kuulla kysymys: oliko tämä Ruotsin hyvyyttä vai Suomen huonoutta? Ehkä populismin edetessä voidaan vastaavasti ihmetellä, onko vakiintunut puoluedemokratia toiminut niin kertakaikkisen huonosti, että epäpuhtaasti pelaava liiganousija on kivunnut sarjataulukon kärkeen?
”… sairauden ja kuoleman todellisuus opettaa ihmiset epäluuloisiksi petkuttajia, valehtelijoita ja harhatiedon levittäjiä kohtaan.”
– Jaa-a. Ilmiö voi myös houkutella ihmisiä etsimään ratkaisuja juuri populististen puhujien, vaihtoehtolääkinnän ja systeeminvastaisten oppien kautta. Suomeenkin korona tuli enemmistöhallituksesta, THL:stä ja korkeatasoisesta lääketieteestä huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa itsekin mietin, kun luin Applebaumin tekstiä. Kaikenlaisia puoskareita on liikkeellä.
Ilmoita asiaton viesti
Applebaumin teoksessa (2020) esitetään kiintoisaa analyysiä amerikkalaisesta itseymmärryksestä ja ”poikkeuksellisuudesta” tai sen puutteesta. Trump ei lainkaan jaa käsitystä Yhdysvaltojen ”poikkeuksellisuudesta” eikä näe merkittävää eroa demokratian ja diktatuurin välillä – ”Putin on tappaja, mutta niinhän me kaikki”. Tämä ”moraalisen tasapäisyyden muoto” muistuttaa Neuvostoliiton propagandaa 1980-luvulla. Applebaumin mukaan
”Yllättävää ei ole se, että tämä määritelmä on olemassa: se on aina ollut. Yllättävää on, että se on noussut siitä poliittisesta puolueesta, joka on kaikkein pöyhkeimmin liehuttanut lippuja [–] Reaganin puoleen muuttuminen Trumpin puolueeksi – se että republikaanit ovat hylänneet amerikkalaisen idealismin ja omaksuneet sen sijaan toivottomuuden retoriikan – on vaatinut täydellisen mullistuksen paitsi puolueen äänestäjien myös puolueen kirjurien (kurs.) keskuudessa.” (Applebaum 2020, 162.)
Applebaum kirjoittaa siitä, kuinka sosiaalisen median algoritmit sellaisenaan, ilman vaalikampanjoita tai imagokonsultteja, edistävät vääriä havaintoja, radikalisoivat käyttäjiään, jolloin ”Vihasta tulee tottumus. Kuppikuntaisuudesta tulee normaalia.” (Applebaum 2020, 118.) Kirjoittaja viitta tällä ilmeisesti pelkästään äärioikeistolaisiin kuppikuntiin – kuten kirjan aiheenakin on – vaikka ne samat algoritmit ohjaavat yhtä lailla vastakuppikuntien ajattelua ja aivoja.
Aiheen mukaisesti Applebaum kehystää eurooppalaisen, vuoden 2015 jälkeisenä aikana käydyn maahanmuuttokeskustelun lähinnä lietsottuihin ennakkoluulohin, jotka johtavat äärioikeistolaisen populismin nousuun. Näin asia ei kuitenkaan ole ollut esimerkiksi Saksassa tai Tanskassa, joista Applebaum ei juuri kirjoita – kyse on ollut havaituista ongelmista eikä ennakkoluuloista, eikä oikeistopopulistien puoluekannatus nouse vaan vähenee keskustaoikeiston tai -vasemmiston vahvistuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, hyvä täydennys blogiin. Itsekin aioin kirjoittaa noista, mutta kun pyrin pitämään blogin pituuden kohtuuden rajoissa, jätin pois.
Ilmoita asiaton viesti