Halla-ahon juuret Alajärven mullassa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kiistelty ja suosittu poliitikko. Hänellä on ensi eduskuntavaalien jälkeen mahdollisuus päästä hallitukseen ja jopa pääministeriksi, jos perussuomalaisista tulee suurin puolue.

Siksi on hyvä tietää, mistä mies tulee. Vaikka Halla-aho on syntynyt ja käynyt koulunsa Tampereella, hänen juurensa ovat syvällä Alajärven mullassa.

Toimittaja Lauri Nurmen kirjoittama Halla-ahon Epävirallinen elämäkerta (Into 2020) selvittää perusteellisesti puoluejohtajan taustat. Kirjassa on paljon uutta, kiinnostavaa tietoa.

En puutu tässä Halla-ahon blogiteksteihin, joita on arvioitu laajasti muualla mediassa Nurmen kirjan julkistamisen jälkeen.

Halla-ahon sukutausta on Nurmen mielestä keskeinen selittävä tekijä sille, että hän on siinä asemassa missä nyt on, suuren puolueen puheenjohtajana.

Jussi Halla-ahosta on maalattu yleinen mielikuva miehenä, joka nousi tamperelaisen elementtilähiön harmaudesta puolivahingossa politiikan huipulle. Se vie pahasti harhaan.

Todellisuudessa Halla-aho polveutuu vanhasta suomalaisesta yläluokasta. Hän edustaa Ulla-äitinsä puolelta suoraan alenevassa polvessa Bergrothien sukua, jossa on katkeamatta kirjoitettu ylioppilaaksi vuodesta 1738 alkaen, mikä on harvinaista.

Halla-ahon molemmat vanhemmat ovat kotoisin Alajärveltä. Hoiskon kylä on Jussi Halla-aholle yhä tärkeä, hänen toinen kotipaikkansa.

Hoiskossa syntyi isä Yrjö Halla-aho ja siellä on myös Pynttärin tila, joka on yli sata vuotta ollut Ulla-äidin suvun, Bergrothien, omistuksessa. Äidin suvun historia on Jussi Halla-ahon intohimoisen harrastuksen kohde.

Jussin äidin isä Leopold Bergroth, ”Pärruuti”, oli Alajärven legendaarinen kunnanlääkäri, värikäs hahmo niin pesäpallokatsomossa kuin muuallakin kylän raitilla.

Bergrothien suku vilisee rovasteja, pappissäädyn valtiopäivämiehiä, vuorineuvoksia, rehtoreita, kansanedustajia, piispoja, lääkäreitä, insinöörejä ja kulttuurivaikuttajia.

Tämän päivän tunnettuja kulttuuripersoonia ovat Jussin sukulaiset, kuten Zaida Bergroth, Tove-elokuvan kehuttu ohjaaja, hänen sisarensa, kirjailija Aina Bergroth, laulaja Jannika B. ja monet muut.

Jussin edesmennyt isä Ylli Halla-aho (1941-2013) oli mielenkiintoinen persoona. Viljelijäperheen pojasta tuli Hoiskon tanssien maakunnankuulu järjestäjä 1960-luvulla. Sitten hän muutti Tampereelle viihdemies ”Tappi” Suojasen leipiin ja viiletti niin kovaa Irwin Goodmanin ja kumppanien kyydissä, että avioero tuli.

Isä ja poika ovat ulkopuolisen silmin kuin tuli ja vesi. Ylli oli varsinainen vauhtiveikko, kun taas Jussi on viilipytty, joka riehaantuu vain yksikseen tietokoneen äärellä, kun tekeillä on blogi maahanmuutosta.

Lauri Nurmi kirjoittaa, että vielä elokuussa Halla-ahosta kertova Wikipedian artikkeli alkoi toteamuksella, että hän ”varttui Peltolammin kaupunginosassa alkoholistiperheessä”. Sanallakaan ei kerrottu sukutaustasta.

Nyt Wikipedian teksti on muutettu ja siinä siteerataan pitkät pätkät Nurmen kirjaa, joka onkin ansiokas sukellus Halla-ahon sielunmaisemaan.

Epävirallinen elämäkerta kumoaa vakuuttavan tuntuisesti käsitykset politiikan Sattuma-Villestä. Nurmen mielestä Jussi Halla-aho on pyrkinyt määrätietoisesti valtaan. Projekti on kesken ja aika näyttää, miten se päättyy.

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu