Ja se Oolannin sota oli kauhia…
Krimin sodan lonkerot ulottuivat kesällä 1854 myös Itämerelle, Suomen suuriruhtinaskuntaan, jonka asukkaat olivat Venäjän alamaisia.
Brittiläis-ranskalainen laivasto-osasto hyökkäsi Ahvenanmaalle ja valtasi Bomarsundin linnoituksen. Britit pommittivat kahtena kesänä myös useita Suomen rannikkokaupunkeja.
Vaikka emme tietäisi Krimin sodasta mitään, yhden laulun me osaamme: Ja se Oolannin sota oli kauhia…
Tämän laulun taustoihin pureutuvat Pirjo-Liisa Niinimäki ja Jerker Örjans mainiossa kirjassaan (He tekivät laulun – Oolannin sodan soiva tarina, Vastapaino 2023).
Laulu kertoo Bomarsundin linnoituksen valtauksesta. Noin 500 suomalaista sotilasta puolusti linnoitusta Englannin ja Ranskan joukkojen hyökkäystä vastaan kesällä 1854.
Suomalaiset kärsivät nöyryyttävän tappion. Yli 300 miestä vietiin sotavangiksi Englantiin Lewes-nimiseen pikkukaupunkiin.
Tutkijoille laulu Oolannin sodasta herätti aluksi kysymyksen: miksi sanat olivat niin harhaanjohtavat?
Laulussa suomalaiset sotilaat ovat sankareita, jotka ampuvat niin että Oolannin rannat raikuvat. Todellisuudessa Bomarsundin linnan raunioilla ei syntynyt suomalaisia sotasankareita.
Sen sijaan sankareita syntyi vankeudessa Englannissa. Kun suomalaiset parin vuoden vankeuden jälkeen lähtivät kotimatkalle vapaina miehinä hurraata huutaen ja laulaen, heitä juhlittiin sankareina.
Oolannin sotureista oli tullut suosittuja vankeja. Suomalaisista tuli englantilaisen pikkukaupungin lemmikkejä. Heitä kohdeltiin hyvin.
Paikalliset lehdet seurasivat aktiivisesti vankeja, joiden luku- ja kirjoitustaito, hyvä käytös ja hilpeät leikit tekivät suuren vaikutuksen.
Yksi vangeista, Isak Örnberg, antoi 50 vuotta myöhemmin Uudelle Suomettarelle haastattelun, jossa kehui vankeudessa oloaan mainioksi ajaksi. Ruoka oli hyvää ja nisua syötiin aamuin illoin.
Aamiaiseksi saatiin kaakaota ja ”nisua minkä vaan syödä jaksoi, päivälliseksi lihaa, lihalientä, perunoita ja nisua, iltaseksi teetä ja nisua”.
Ehkä suomalaiset vankeudesta lähtiessään hoilasivat Oolannin sodasta juuri sitä laulua, jonka tänäänkin melkein kaikki tuntevat.
Sanat tunnetaan, mutta laulun tekijöitä ei tiedetä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että laulu syntyi Englannissa jonkun sotavangin kynästä. Se unohtui puoleksi vuosisadaksi, kunnes 1900-luvun alussa löytyi uudelleen lyhennettynä ja uusin painotuksin.
Laulu Oolannin sodasta kuulostaa kuin se olisi tehty voittajien kunniaksi. Yksi laulun suosion salaisuuksista piilee siinä, että vähäiselläkin laulutaidolla pärjää, kun muistaa huutaa kovaa oikeissa paikoissa.
Eiköhän kajauteta kaikki yhdessä:
Ja se Oolannin sota oli kauhia
Hurraa, hurraa, hurraa,
Kun kolmellasadalla laivalla
Seilas engelsmanni Suomemme rannoilla.
Sunfa-raa, sunfa-raa, sunfa-ralla-lalla-laa
Hurraa, hurraa, hurraa
Ja se oli vihollisen meininki
Hurraa, hurraa, hurraa
Että ampua murskaks se fästinki
Ja ottaa sen sotaväki fangiksi
Sunfa-raa, sunfa-raa, sunfa-ralla-lalla-laa
Hurraa, hurraa, hurraa
Mutta Suomen poijat ne ampuivat
Hurraa, hurraa, hurraa
Että fästingin muurit ne kaikuivat
Ja Oolannin rannat ne raikuivat
Sunfa-raa, sunfa-raa, sunfa-ralla-lalla-laa
Hurraa, hurraa, hurraa
Itämainen eli Krimin sota käytiin 1853-1856. Sodan taustalla oli Venäjän ja Ottomaanien (Turkin) taistelu Mustanmeren herruudesta. Sotaan Turkin puolelle Venäjää vastaan liittyivät muiden muassa Englanti ja Ranska.
Brittien ja Ranskan joukot nousivat maihin Krimin niemimaalle ja valtasivat Sevastopolin laivastotukikohdan, jonka Venäjä kuitenkin sai pitää, kun rauha tehtiin.
Pariisin rauhansopimus päätti Krimin sodan maaliskuussa 1856. Hävinnyt Venäjä joutui suostumaan voittajien vaatimuksiin, ettei Ahvenanmaalle rakenneta linnakkeita eikä laivastotukikohtia.
Kuten hyvin tiedetään, Ahvenanmaan demilitarisointi on ajankohtainen puheenaihe tänäkin päivänä.
Vanha ryyppylaulu nuoruusajoilta 🙂
Venäläiset eivät uskoneet vihulaisen tulevan etelästä Lumparnin kautta joten koko linnoitus oli ”väärään suuntaan” ja pohjoisen puolustamiseen, muistona Notvikin tykkitorni korkealla kalliolla.
Ne vähät rauniot, joita Bomarsundin linnoituksesta on edelleen jäljellä tai kiviä on nosteltu paikoilleen, ovat vaikuttavia: muotoonsa hakattua punaista, ilmeisesti graniittia. Havainnekuvat päälinnoituksesta panevat harmittamaan, että se räjäytettiin.
Ei niin kaukana nousee Kastelholman linna, joka on elinaikanani kohdannut täydellisen renesanssin siinä kuin vierasvenesatamakin. Molemmat oivia retkikohteita jos siellä päin veneilee.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Janne, tästä. En ole käynyt vielä Bomarsundin raunioilla, mutta ehkä joskus…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos itsellesi nostosta, tuo Krimin sota Suomen rannikolla on aika merkillinen ja vähän kerrottu ja tiedetty episodi, ehkä Viaporin pommitusta lukuun ottamatta.
Mukulana Uudessakaupungissa kuultiin museo-oppaalta, että sielläkin olivat laivoja poltelleet ja ilmeisesti yksi tykinkuula oli mennyt vanhasta kirkosta läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Vihollisarmada taisi seilata Kokkolan korkeudelle asti ja tulitti sielläkin rannikkotukilohtia.
Krimin sota on kuuluisa siitä, että siinä käytettiin ensimmäisen kerran lennätintä apuna tiedonkulussa. Kyseessä oli tosin optinen lennätin, jossa tieto siirtyi satojen kilometrien matkoja tornista toiseen lippuja heilutellen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut lippuja heilutellen, vaan monimutkaisempi mikätin:
https://www.inkoo.info/l/ilmatelegrafi-eli-optinen-lennatin/
Tuossa puhutaan Viipuri-Hanko -linjasta mutta ainakin mainitussa Ugissa on muistomerkki engelsmannien Krimin sodassa tuhoamalle lennättimelle.
Muoks:
Googlella löytyi ettei Krimin sodassa ollut ensimmäistä kertaa käytössä:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/oman-aikansa-pikaviestin-optinen-lennatin-toimi-aina-kun-nakyvyytta-riitti-koitui-1815-napoleonin-turmioksi/0b327dbc-3c29-454b-8ee3-e9bc98e9177c
Ilmoita asiaton viesti
Piti tarkistaa tuo aiempi käsitykseni siitä ”ensimmäisestä kerrasta” ja näköjään moinen käsitys vallitsee muuallakin kuin omassa muistissani, joskaan ei ole mitään syytä epäillä linkkaamasi tietoa.
”Krimin sodassa otettiin käyttöön ja vaikutti ensimmäistä kertaa uusi tiedonvälityksen keksintö, lennätin.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_sota
Ilmoita asiaton viesti
Arvaan, vaikka en tiedä, että tuolla tarkoitetaan sähköistä lennätintä.
Ilmoita asiaton viesti
Terminologia on joskus hämmentävää. Esimerkiksi telekopio eli faksi on patentoitu vuonna 1843. Tässä on kuva sähkeestä, jonka itse Samuel Morse lähetti vuonna 1844:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f1/The_First_Telegraph.jpg
Vuosikymmeniä ennen puhelimen keksimistä oli tuollainenkin reaaliaikainen yhteydenpito mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun nykyiset (eli nykyään entiset) faksit yleistyivät, vitsailtiin että vuoden myyntimiehen titteli kuuluu kuulua sille joka myi ensimmäisen faksin.
No toi vähän vesittää vitsin.
Ilmoita asiaton viesti
”… merkillinen ja vähän kerrottu ja tiedetty episodi, ehkä Viaporin pommitusta lukuun ottamatta.”
– Suomenlahdella ”engelsmanni” teki muitakin tihutöitä, joista ei todellakaan ole suuremmin huudeltu. Loviisassa on tänä kesänä asuntomessut, ja luulen että osa matkailijoista keksii piipahtaa saaristossakin.
https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/matkailijan-loviisa/svartholman-merilinnoitus/
Ilmoita asiaton viesti
Löysin ja ostin antikvaari-markkinoilta arvokirjan nimeltään Armfeltin lähetti. Sitä olen hiljalleen lukenut ja kävin myös Suomenlinna-museossa. Näitten avulla on saanut hyvin elävän käsityksen suomalaisten sotilaitten tuonaikaisesta elämästä. Vahva käsitykseni on, että Euroopassa iät ajat suomalaiset ovat toimineen sotilaallisina nostojoukkoina. Kuninkaat ja kuningattaret ovat pitäneet suomalaisia jonkinlaisina luottojoukkoinaan ja olihan itäruotsalaisilla aikoinaan Ruotsin vallan aikana velvollisuus eri taloista varustaa sotilas eri sotiin, mitä silloin käytiin. Viime vuosisadalla sotilaselämä ryöpsähti pintaan ja intoa sotilaalliseen toimintaan oli paljon. Nykyään katsotaan televisiosta Tuntematonta sotilasta. Menneisyyden nostalgia elää meissä ihmisissä. Siitä tunnemme ketä olemme olleet. Sen vuoksi nykyään, kun meillä rauha vallitsee, on suositeltavaa totutella rauhaan ja alkaa arvostaa rauhan oloja. Sotilaallisia taitoja suomalaiset voivat harjoittaa armeijassa, mistä luopumista en suomalaisille suosittele. Näin voimme toimia puolueettomuutemme hengessä sotilaallisina neuvonantajina ja rauhanturvaajina. Tähän meillä kansakuntana on luontaista osaamista. Puolueettomuutta ei kannata tärvellä, se on leipäkysymys kansainvälisesti. Suomalaisilla on myös muuta luontaista lahjakkuutta. Mainitsen materiaosaamisen kierrätyksen ja ekologisuuden aikakaudella sekä myös tietotekniikkaosaamisen, insinööritaidon, konsultoinnin erilaisissa projekteissa ja kansainvälisissä hankkeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kuin 56 vuotta kun ruokolahtelainen Pirjo-Liisa Niinimäki lähti kansakouluun, ja v. 1979 kirjoitti Imatralta Tainionkosken lukiosta ylioppilaaksi. Tein samat jutut samaan aikaan, mutta sitten kuluikin pitkä tovi, ennen kuin bongasin Pirjo-Liisan nimen julkisuudesta hänen tohtorinväitöksensä yhteydessä.
”Paikalliset lehdet seurasivat aktiivisesti vankeja, joiden luku- ja kirjoitustaito, hyvä käytös ja hilpeät leikit tekivät suuren vaikutuksen.”
– Mitä ihmettä? Entä se kansa joka vaikenee kahdella kielellä, erottuu valkoisilla urheilusukillaan ja jonka viettämät häät ovat vakavammat kuin eteläeurooppalaiset hautajaiset? No, eihän brittimedialla tuohon aikaan ollut Harrya ja Meghania, Boris Johnsonia tahi Beckhamin perhettä.
Ilmoita asiaton viesti
One year before 1853 Tsar Dictator ended slavery-serf laws and no longer selling slaves to Persia and Ottoman Empire was possible, legally.
Alfred Nobel’s father had his arms factories in St Petersburg helping Tsar fight war and French Media called Nobel “merchant of death” on front pages.
To white wash his Mand Nobel created peace prize but Sweden not willing to set up committee so Norway did instead.
Maybe Putin peace prize after Sweden gets into NATO if Turkey agrees who remembers Sweden can’t be trusted. A pirate nation who white washed pirates to be Disney like Vikings of Caribbean!
Time to kick out Russians from Oolanti and put NATO base there for Finnic safety first time since 1153 when Swedish king Erik colonized Finnic people with bishop Henry.
Ilmoita asiaton viesti
Britain and France would have given freedom to Finnic people over Swedish Russian dictators that were not chosen by Finnic to rule them.
Great book to remind
Ilmoita asiaton viesti
“Vanha ryyppylaulu”.
En tiedä johtuuko siitä että en ole koskaan välittänyt hakeutua ryyppyporukoihin, minun muistijälkeni laulun ensi kuulemisesta on hyvin erilainen.
Nimittäin isän työpöydän alla kuuntelin kun hän työskentelyn lomassa tauoilla rentoutuessaan (hän oli henkisen työn tekijä ja teki paljon työtä myös kotona työhuoneessaan) lauloi ja opetti sanat minullekin. Olin varmaan 4 tai 5.
Sodan käyneen isäni repertuaariin kuului useita hyvin erilaisia lauluja, klassisesta Eldankajärven jäähän ja ”Röhön rantaan”. Kun haettiin yhdessä kesäpaikassa postia hiekkatietä pitkin patikoiden muutama kilometri (tuolloin ei posti tuonut portille saakja), opin mm. Sillanpään marssilaulun, joka sopii hyvin askelten rytmiin.
Oolannin sodan faktat opin kansakoulussa ja Krimin sodan vaiheista tarkemmin vanhalta oppikoulun historianopettajaltamme ”Herkolta”.
Toki laulun sanat ”antavat ymmärtää” väärin suomalaisten/venäläisten puolustuksen toimivuuden, mutta eihän laulussa varsinaisesti valehdella.
Sanotaan vain, että ”Suomen poijat ne ampuivat, että fästingin muurit ne kaikuivat”. Näin varmaan olikin. Urhoollisuudesta ei suoraan väitetä mitään.
Ja – olisiko jo tuolloin ”kansa tiennyt”, Ruotsinvallan aika oli vereksenä mielessä ja sen varsinaisen vainolaisen piikkiin ei kannattanut uhrautua, ainakaan anglofiilien mielestä. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Olen joskus lukenut, että tuon sotakronikan maininta ”kolmella sadalla laivalla seilasi engelsmanni Suomemme rannoilla” on vahvasti liioiteltu. Englannin ja Ranskan armadat Itämerellä käsittivät yhteensä vain joitakin kymmeniä aluksia.
Ilmoita asiaton viesti