Kenraali Talvelan salainen syrjähyppy
Kun ruotsalainen kulttuuripersoona Gunilla Boethius sai viisi vuotta sitten 73-vuotiaana tietää, että hänen biologinen isänsä ei ollutkaan Carl Gustaf Boethius vaan suomalainen kenraali Paavo Talvela, hän meni pois tolaltaan.
Järkyttynyt Boethius päätti kirjoittaa kirjan, joka julkaistiin tänä keväänä suomeksi (Elämänmittainen salaisuus, Siltala 2023).
Teos on raivokas vihanpurkaus äitiä kohtaan, mutta päättyy lopulta sovinnollisiin tunnelmiin. Kirjailija hallitsee draaman lait.
Kirjan keskeinen hahmo on Gunillan Suomessa syntynyt Brita-äiti. Ristiriitaisten tunteiden vallassa Boethius kirjoittaa, ettei ymmärrä äitiään: ”En edes halua kutsua häntä äidiksi, aivan liian lempeä ja kaunis sana huijarille.”
Paavo Talvela työskenteli jatkosodan aikana pari vuotta Berliinissä Mannerheimin lähettiläänä. Kun sota alkoi olla ohi, Talvela palasi Ruotsin kautta Suomeen syyskuussa 1944. Tukholmassa hän vietti neljä päivää ja tapasi entisen sihteerinsä Brita Andersénin.
Kenraalin välilasku johti syrjähyppyyn. Yhdeksän kuukautta myöhemmin syntyi Gunilla.
Ennen talvisotaa Talvela toimi Selluloosayhdistyksen varatoimitusjohtajana. Hänen sihteerikseen valikoitui Karjalan kannaksella syntynyt Brita Andersén.
Andersén muutti jatkosodan aikana Ruotsiin. Hänen puolisonsa Nils Mickwitz oli kaatunut sodassa kuukausi häiden jälkeen. Liitosta syntyi poika.
Ruotsissa Brita valmisteli parhaillaan häitään Carl Gustaf Boethiuksen kanssa, kun hän tapasi Talvelan Tukholmassa. Kymmeniä vuosia myöhemmin paljastunut Gunillan isän todellinen henkilöllisyys oli elämänmittainen salaisuus, jonka Boethiuksen perheessä vain äiti tiesi.
Gunilla Boethius alkaa kirjan mukaan ensi järkytyksen jälkeen pikkuhiljaa suomalaistua. Hän tutkii Talvelan suvun taustat, tapaa uusia sukulaisiaan, ottaa selvää Suomen historiasta, tapaa Talvelan elämäkertaa kirjoittavan Antti Tuurin ja historioitsija Henrik Meinanderin.
Lisää järkytyksiä vanha vasemmistolainen kokee, kun saa kuulla Antti Tuurilta, että Talvela piti jatkosodan aikana Hitleriä maailman suurimpana nerona.
Talvela lensi Berliinistä Hitlerin kanssa samassa lentokoneessa Mannerheimin 75-vuotispäiville. Talvela kirjoitti päiväkirjaansa:
”Tunnelma oli juhlallinen, kun tiesi lentävänsä avaruudessa maailmanhistorian ehkä ihmeellisimmän henkilön kanssa ja joka tapauksessa nykyajan kuuluisimman ihmisen ja suurimman neron kanssa.”
Kun Gunilla vierailee Suomessa uusien sukulaistensa luona, he ottavat hänet lämpimästi vastaan. Hän huomaa itsessään yhä enemmän isänsä piirteitä.
Kun selviää, että Talvela oli ripeä, kärsimätön ja helposti ikävystyvä, Gunilla huudahtaa: ”Siinäkin hän oli samanlainen kuin minä.”
Ja kun Gunilla saa tietää, että Talvelan vanhemmat olivat yksinkertaista talonpoikaista väkeä, Boethiuksen kulttuurisuvussa kasvanut nainen huokaisee helpotuksesta:
”En ole koskaan välittänyt kovin paljon ulkokuoresta ja olen tuntenut usein itseni maalaiseksi. Tunsin olevani samanlainen kuin Paavo.”
Gunilla Boethius on kirjoittanut kirjansa sydänverellä suuren tunnekuohun vallassa. Ja vaikka kirja on aikamoista tirkistelyä, antaa se ainakin ruotsalaisille lukijoille myös paljon tietoa Suomen lähihistoriasta.
Paavo Talelasta olisi paljon kirjoitettavaa, mutta tässä vain hiukan miehstä.
Talvela oli yksi Talvisodan aikaisia sankareita. Hän hankki Suomelle ensimmäiset
taisteluvoitot Tolvajärvellä. Täällä suomalaiset sotilaat oppivat luottamaan kykyihinsä.
Mutta siitä huolimatta se ryssä perkele (Marski) teki ensimmäisen Mannerheimristinritarin
siitä hurri saatanasta (Lagus).
Huvittava yksityiskohta on myös Talvelan sukunimestä, Martti Talvelan (laulaja) isä ihaili Paavo Talvelaa ja halusi muuttaa sukunimensä Tirri(?) Talvelaksi. Kenraali ei tietenkään hyvkäsynyt, että ”laulelija” halusi käyttää hänen nimeään. Oikeus kuitenki päätti, että Martti Talvelan isä sai käyttää tätä sukunimeä ja Martti Talvelä ”lauleskeli” tämän nimen koko maailman tietoisuuteen! Paljon, paljon parempi suoritus mihin Paavo Talvela olisi koskaan pystynyt.
Ja lopuksi: Akseli Airo sanoi TV haastattelussa, useampaan kertaan, että hän tuli
toimeen kaikkien muiden kanssa, paitsi Paavo Talvelan.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen juttu. Asiasta on bloggannut laajemmin Jukka Kemppinen:
http://kemppinen.blogspot.com/2007/12/voiko-nimen-varastaa.html
Kemppisen mukaan juttu meni kuitenkin niin, että Paavo Talvela oli ”suostunut laulaja Martti Talvelan isän pyyntöön, koska tämä oli vakuutellut, että hän on leskimies niin ettei tämä sivuhaara jatku”.
Kun uudesta avioliitosta kuitenkin tuli liuta lapsia, joista Martti aikoi saada mainetta laulajana, nosti Paavon poika Martti asiasta meteliä ja vaati toista Marttia muuttamaan sukunimensä.
Minulla on hämärä käsitys, että tuo Paavon-poika Marttikin olisi esiintynyt jonkinasteisena musiikkimiehenä. Ainakin hänen vaimonsa oli tietääkseni Irmeli Talvela, joka toimi pianonsoiton opettajana Espoon musiikkiopistossa ja on aikoinaan opettanut meikäläistäkin jonkin aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Talvela oli mielenkiintoinen mies.
Muuten, tämä Airon TV haastattelu
on Yle Areenassa katsottavissa.
Kiitos täsmennyksestä.
Olin unohtanut yksityiskohdat.
Ilmoita asiaton viesti
Todetaan naiskirjoittajan käyneen tapaamassa historioitsija Henrik Meinanderia
Pääomistaja Antti Herlinin siirrettyä vastuuta omalle tyttärelleen HS:sta, on emoyhtiö Sanoman hallituksen jäsenistä noin puolet hollantilaisia, mistä ehdittiin panna ansio Hanken -taustaisille konsulteille, kunnes Jorma Ollila helatorstaina tv:ssä kertoi omiin kokemuksiinsa perustaen hollantilaisten yritysjohtajien olevan korkeinta luokkaa mitä maailmalta löytyy.
Oli epäilty, ettei suomalaisuus ole HS:ssa juuri näkynyt sitten Juhani Ahon aikojen 1800-luvun lopuilla, jolloin sivistyksen arvoa mitattiin sillä miten kaikkein pienimpiä jäseniä kohdellaan.
Viikonloppuna HS julkaisi yleisön mieliksi yhden tavallisen ihmisen muistokirjoituksen. Tässä lienee esimerkki kirjailija Italo Calvinon korostamasta reagointinopeudesta historian havinoiden noustessa.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Talvela joutui luopumaan sodan jälkeen toimestaan Finncel toimitusjohtajan tehtävistä koska amerikkalaiset eivät halunneet olla tekemisissä Hitlerin kanssa toimineen miehen kanssa. Mutta kuitenkin sitten myöhempinä vuosina Talvela kunnostautui näissä tehtävissä idänkaupan alalla joten neuvostoliittolaisia asia ei haitannut.
”””””””Ja kun Gunilla saa tietää, että Talvelan vanhemmat olivat yksinkertaista talonpoikaista väkeä, Boethiuksen kulttuurisuvussa kasvanut nainen huokaisee helpotuksesta:
”En ole koskaan välittänyt kovin paljon ulkokuoresta ja olen tuntenut usein itseni maalaiseksi. Tunsin olevani samanlainen kuin Paavo.”””””””””
Onko tälläinen ”maalaisuus” aivan oikeasti jotenkin periytyvä geneettinen ominaisuus?
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisen blogin kirjoitin taannoin Talvelasta Antti Tuurin kirjan pohjalta: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/jormamelleri/ryssan-vihasta-kekkosen-mieheksi/
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Talvela oli tehnyt sotatieteellisen opinnäytetyönsä Ilomantsin puolustamisesta. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi, pääsi teoriaherra soveltamaan päätelmiään käytännössä. Homma toimi!
”… G:n isän todellinen henkilöllisyys oli elämänmittainen salaisuus, jonka B:n perheessä vain äiti tiesi.”
– Lieneekö tuollainen kovin harvinaistakaan? Toisaalta: eikö isä edes vuosikymmenien aikana katso lapsiaan näiden piirteitä ja ominaisuuksia kriittisesti arvioiden, vai näkeekö hän vain sen mitä haluaa nähdä?
Ilmoita asiaton viesti
Muistelen, että Tavela oli kurssinsa priimus.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä esiteltiin taannoin Henrik Meinanderin teos Kalevi Sorsasta. Jokunen viikko sitten Henrik Meinander oli Helsingin yliopiston hallituksen jäsenenä valitsemassa tunnetun sd-poliitikko Seppo Lindblomin Sari-tytärtä yliopistonsa rehtoriksi, vierellään mm. Antti Herlinin tytär.
Muistan lukeneeni italialaisesta lähteestä sosiaalidemokraatteja järjestellyn sotien jälkeen politiikkaan likaisen työntekijöiksi puhdistautumaan veristen vallankumousten tahroista, mutta kelpaa sinne näköjään naisetkin. Mani pulite, kädet puhtaat, sanovat siellä päin.
Täällä kristillisdemokraattisten naisten varapj. on eronnut sekä puolueesta että Säätytalon hallitusneuvottelijoista, koska ei halua ”politikoitavan pelastuksella”.
Korttipakkaa sekoitetaan uudestaan?
Ilmoita asiaton viesti