Korona opettaa uusia tapoja
Kun kansainväliset julkkikset vierailevat Uudessa-Seelannissa, tapoihin on kuulunut, että he hierovat neniään lentokentällä vastassa olevien paikallisten asukkaiden, maorien kanssa.
Tuskin hierovat enää. Koronavirus on mullistanut ihmisten elämän kaikkialla maailmassa. Enää ei hierota neniä, ei kätellä, ei anneta poskisuudelmia eikä halailla entiseen malliin.
Korona pakottaa ja opettaa uusille tavoille. Moni asia muuttuu ehkä pysyvästi. Yksi kaikille näkyvä muutos on tervehtiminen. Uutta opetellessa voi perehtyä vanhoihin tapoihin.
Kuin tilauksesta kirjaston hyllyssä oli tyrkyllä päivän tilanteeseen sopiva kirja (Annakaisa Suominen: Miksi kättelemme? – Tervehtimisen ja tapojen historiaa, Areopagus). Teos perustuu kulttuurihistorioitsija Suomisen väitöskirjaan.
Opin kirjasta, että Suomessa kättely yleistyi yllättävän myöhään, vasta 1900-luvulla. Niiaaminen ja kumartaminen kulkivat kättelyn rinnalla jopa 2000-luvulle saakka.
Kättelyä pidettiin pitkään keikarointina, liian herraskaisena. Se oli tavallisen kansan mielestä hienostelua.
Kaikki tietävät jo, että kädet levittävät tauteja. Kädet pitää pestä eikä nenää saa kaivaa. Virusten siirtoon tarvitaan vain kättely, nenän kaivaminen tai silmien hieraisu.
Kohta ovat taas tervehdyksinä muotia hatunnosto, kevyt kumarrus tai nyökkäys, niiaus, vilkutus, lentosuukot ja vieno hymy. Moni osaa jo asettaa kätensä sydämelle tai panna kädet yhteen ja kumartaa aasialaiseen tyyliin.
Rystystervehdys on varteenotettava vaihtoehto, ebolatervehdys kyynärpäillä tekee tuloaan ja uutuutena Kiinasta tulee jalkatervehdys, kevyt hipaisu nilkkaan.
Kättelyn alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää, ettei kättelijöillä ole aseita. Se oli rauhantahtoinen ele. Sillä synnytettiin luottamusta. Kun esi-isämme tarttuivat toistensa käsiin, he tunnustelivat samalla, ettei toisella ollut asetta, jolla vahingoittaa lajitoveria.
Kättelystä tuli myöhemmin myös sopimuksen merkki. Kädenpuristuksella on sinetöity sinunkauppoja, autokauppoja, hevoskauppoja ja asuntokauppoja.
On kätelty ennen ja jälkeen palaverien. On annettu jopa kultaisia kädenpuristuksia. Oma lukunsa ovat urheilukättelyt ja poliitikkojen kättelymaratonit turuilla ja toreilla.
Kättelystä kieltäytyminen on ollut vahva viesti. Ranskan entisen presidentin Nicolas Sarkozyn maine koki pahan kolauksen eräillä messuilla. Hän tokaisi miehelle, joka osoitti mieltään eikä vastannut kädenojennukseen: ”Häivy siitä sitten, surkea ääliö.”
Kun Donald Trump ei tarttunut hiljattain edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin ojennettuun käteen vaan käänsi selkänsä, siitä tuli maailmanlaajuinen uutinen.
Suomalaiset poliitikot kättelevät mennen tullen myös poliittisia vastustajiaan. Kättelyä intiimimpi halaaminenkin sujuu jo, vaikka erään asiantuntijan mielestä suomalaisten halaaminen näyttää siltä ”kuin hakkaisi kahta halkoa vastakkain”.
Kankeille halaajille ja poskisuudelmien vastustajille tulee terveysviranomaisilta vapauttava viesti: Älkää kosketelko toisianne! Pitäkää turvaväli!
Moni suomalainen huokaisee helpotuksesta ja ottaa ilomielin neuvoista vaarin.
Halaaminen (pukeutuneena) on ymmärtääkseni hygieenisempää kuin kättely, jossa puolentoista neliödesimetrin pläntit paljasta ihoa kohtaavat toisensa. Ja kämmen sormineen on tyypillisesti sitä pöpöisintä aluetta!
Mutta jos pitäisi valita: kättelen mieluummin kuin hankkiudun halausetäisyydelle, koska olen suuren reviirin tyyppiä.
Katukuvassa on oikeastaan hauskaa katsella kahden ihmisen otoksia, jotka pitävät toisiinsa etäisyyttä. Kumpi heistä on se koronapotilas, jota toisen on syytä välttää? Ovatko he samaa mieltä asiasta, vai varovatko kaikki ”sitä toista”?
Ostin tänään annoksen suurmarketin ns. salaattibaarista, jossa asiakas itsepalveluna käsittelee useita ottimia. Eipä ollut tungosta ympärillä, ja sama koski leipäosaston paistopistettä, josta sämpylät ja piirakat napsitaan samanlaisilla ottimilla. Luin erään kauppiaan lausunnon, jonka mukaan salaattibaaria varotaan nyt niin, ettei sen esilläpidossa oikeastaan ole järkeä. Oma annokseni osoittautui raikkaaksi ja maukkaaksi, joten nahistunutta tavaraa ei ollut tarjolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinalaisetko ovat opettaneet meille tuon nilkkaan potkimisen? Venäjällä kätellään eritoten miesten kesken, kättely on merkki yhteydestä. Minä ainakin uskalla kötellä ja antaa vaikka poskisuudelmia. Eikös tervehtiminen ole terveen merkki, eli sairaat pysyvät kotona tai sanovat, että nyt en kättele kun on sellainen tautinen olo. Käden heilautus kaverille kun merkitsee, että olen aseeton, joten kemiallien asekin on osattava näyttää. Jos jollain on tauti päällä niin tanssikoot sen oululaisten kopioiman tiktok-tanssin nono-alueistaan;)))
Ilmoita asiaton viesti