Miesten maailma selityksiä täynnä

Tommi Melender kirjoittaa uuden kirjansa jälkisanoissa, että kirjailijoiden ei pitäisi selitellä romaanejaan. Sitten hän kuitenkin ryhtyy selittämään (Aurum – Romaani todellista Suomea muistuttavasta kuvitteellisesta Suomesta, WSOY).
Eräänlainen ajankuva armon vuonna 2023.
Kirjailija joutuu selittämään lukijoilleen, miksi hänen lukuisia lainauksia sisältävään romaaniinsa on päätynyt pelkästään mieskirjailijoita:
”Minun kaltaiselleni 1980- ja 1990-luvuilla nuoruutensa eläneellä proosasta ja runoudesta kiinnostuneella henkilöllä ei ollut mahdollisuutta päästä suomalaisten mieskirjailijoiden yli, ali tai ohi.”
Sovinismi-syytöksiä hautoville kriitikoille Melender haluaa muistuttaa, että valtaosa hänen sisäiseen kirjastoonsa kuuluvista teoksista on muiden kuin suomalaisten mieskirjailijoiden kirjoittamia.
Aurum on kronikka kokkolalaisen suvun (Usvasalmi) miehistä neljän sukupolven ajalta aina tähän kevääseen asti. Sen ohessa teos on kirjallista leikittelyä tunnettujen mieskirjailijoiden teksteillä, joita Melender on paitsi lainannut myös muunnellut ja sekoitellut.
”Laitoin suuren joukon tekstejä tehosekoittimeen ja painoin käynnistysnappia”, Melender selittää työskentelytapaansa.
Romaania lukiessa voi makustella tutun tuntuisia tekstilainoja ja arvailla, kenestä on kysymys. Jälkisanoissa Melender mainitsee 15 kirjailijaa, joita hän on kirjassaan hyödyntänyt: on Pentti Haanpäästä Veikko Huovisen kautta Antti Tuuriin, Väinö Linnaan ja Jouko Turkkaan mestari Pentti Linkolaa unohtamatta.
Kirjan pääpaikka on Kokkola, missä Tommi Melender vietti nuoruutensa. Romaanin henkilöihin kuuluu myös muutama Melender, jotka ovat todellisia pahiksia: ”Sadistisia paskoja koko perhe.”
Tämänkin asian kirjailija katsoo tarpeelliseksi selittää jälkisanoissaan. ”Aurumissa esiintyvillä Melendereillä ei ole mitään tekemistä perheeni tai sukuni kanssa.”
Melender leikittelee muutenkin tutuilla nimillä. Bulevardilla asuu taidemesenaatti-liikemies Kelpo Kukkonen, on englantilainen liikemies Anthony Upton, maailmankuulu arkkitehti Jope Kaakinen, taistolainen ylioppilaspoliitikko Reino Orpo ja tylsä historianopettaja Heimo Tauriainen.
Kirja hyppelee vikkelästi aikakaudesta toiseen, joten lukija saa olla tarkkana nimien ja vuosilukujen kanssa. Onneksi Melender on sijoittanut alkuun Usvasalmen perhegallerian henkilöluettelon, josta voi tarkistaa, kenestä on kyse, jos menee välillä sekaisin.
Aurum on paitsi sukukronikka myös romaani aatteista ja kulttuurista, kirjojen kirjoittamisesta ja suomalaisen oikeistoradikalismin historiasta. Asiaa on paljon.
Kirja päättyy nykyaikaan, jota Melender tarkkailee satiirikon silmin. Kansalliskonservatiivinen pääministeri Sanni Koillisheimo julistaa poikkeustilan, jotta pakolaislaumat pysyvät maan rajojen ulkopuolella ja Suomesta paljastuu oikeistoradikaalien vallankaappaushanke, jossa on mukana yksi Usvasalmikin. Koillisheimo joutuu jättämään hallituksensa eronpyynnön.
Palataan vielä Usvasalmien miehiin. Suvun matriarkka, 103-vuotias Siiri Usvasalmi näet oli sitä mieltä, että Usvasalmen miehet ovat aina halunneet muuttaa maailmaa, mutta omaa elämäänsä he eivät ole koskaan hallinneet.
Yhden Usvasalmen miehen kirjoittamaa tekstiä mukaillen totean, että Melenderin kirjan lukeminen oli varteenotettava kokemus ja ajoittain se jopa ylitti odotukset.
P.S.
Kirjan nimi Aurum on latinaa ja tarkoittaa kultaa. Aurum potestas est = Kulta on valtaa. Jos haluat lukea perusteellisemman arvion kirjasta, tässä yksi: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009538861.html
Kiitos. Kiinnostus ei herännyt:)
(P.S. Selitteleviä jälkisanoja: Nämä kirjablogit ovat antoisia monessa mielessä. Joskus ne antavat lukuvihjeitä, joskus taas viittaavat siihen suuntaan, että en jaksa teokseen tarttua. Tällä kertaa käsitelty kirja vaikutti turhan kommervenkkiseltä.)
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä selvennys – kiitos siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsin nimen Tommi Melender kirjassani ”Rooma opettaa” (2015) koska hänkin ”haaveili suomenkielisen kirjallisuuden Nobelista”.
Sattumoisin päivän uutisena kerrotaan Sonkajärvellä järjestettävän syksyllä 2024 parin päivän kirjallisuustapahtuma.
Äitini oli syntyisin Vänninmäeltä, Sonkajärven ja Iisalmen rajakylästä . Juhani Aho kirjoittaa ”Lastuissaan” käyneensä poikasena niillä main Iisalmen pappilan karjaa paimentamassa.
Ilmoita asiaton viesti