Oliko Tahko Pihkala kansallinen suurmies?
Kun kustantaja lähetti tiedotteen, jonka mukaan Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981) kuuluu historiamme suurmiehiin, kohottelin kulmakarvojani. Oliko pesäpallon keksijä todella sellainen kansallinen suurmies kuin tiedotteessa annettiin ymmärtää?
Kun vielä väitettiin, että Tahko on ollut kaikkien aikojen merkittävin suomalainen urheiluvaikuttaja, oli pakko lukea tänään (20.4.2022) julkistettu kirja jo ennakkoon, jotta tietäisi, millaisesta suurmiehestä on kyse (Kalle Virtapohja: Lauri Pihkala – Koko kansan Tahko, Docendo).
Tahko oli ennen kaikkea urheilumies – kaksinkertainen olympiaurheilija, valmentaja, toimittaja ja ideanikkari. Hän kehitti pesäpallon ja koululaisille hiihtoloman. Hän toi Suomeen urheiluopistot. Hänen tavoitteenaan oli koko kansan liikuttaminen.
Huonon huumorin ystävänä kiinnostuin Tahkosta entistä enemmän, kun kerrottiin, että hän levitti liikunnan ilosanomaa kansanomaisesti pieruhuumoriakin viljellen.
Tahko oli ankara tupakoinnin vastustaja. Kerran eräässä kokouksessa miehet panivat heti tupakaksi, jolloin Tahko pyysi puheenvuoron: ”Herra puheenjohtaja. Minä kun en polta tupakkia, niin pyytäisin saada pilata ilmaa piereksimällä…”
Tupakat tumpattiin nopeasti ja puheenjohtaja saattoi ilmoittaa: ”Kas niin, nyt kai ei Tahkonkaan tarvitse pilata ilmaa.”
Tahko oli originelli persoona, eräänlainen Pelle Peloton, josta löytyy monenlaisia luonnehdintoja: epäsovinnainen, älykäs, kiistelty, ristiriitainen, huumorintajuinen, idearikas, äkkiväärä, sanavalmis… Hänellä oli taipumus riitautua herkästi milloin kenenkin kanssa.
Pihkala oli aikoinaan näkyvin naisten kilpaurheilun vastustaja Suomessa. Kirjassa on esimerkkejä tyylistä, millä Tahko halvensi naisten urheilua.
Hän saattoi murjaista, että oli hyvä hetki käydä tarpeilla, kun naisten yleisurheilulaji oli alkamassa. Naisten urheilua hän piti piikaisten pingerryksenä ja kun naisten yleisurheilu pääsi ensi kerran olympialaisiin 1928, viisi lajia Amsterdamissa olivat Tahkon mielestä viisi naulaa olympialiikkeen arkkuun.
Tahkon pitkän elämän kiistellyimmät vaiheet eivät liity kuitenkaan urheiluun, vaan kansalaissodan tapahtumiin. Kesällä 1917 hän lopetti valmentajan työnsä ja ryhtyi perustamaan suojeluskuntia ja kansalaissodan keskellä hänen väitetään olleen yksi Harmoisten sairashuoneen teloittajista Kuhmoisissa.
Harmoisten verilöylyssä valkoisten kerrotaan ampuneen sairashuoneen potilaat sänkyihinsä, joihin osa punakaartilaisista oli piiloutunut.
Lauri Pihkalan rooli Harmoisten tapahtumissa on epäselvä. Kalle Virtapohjan mielestä on kuitenkin vaikea löytää tukea väitteelle, että Pihkala olisi johtanut Harmoisten verilöylyä.
On ymmärrettävää, että Tahkon toimet selitetään kirjassa parhain päin. Nyt toteutuneen kirjahankkeen pani alulle Tahko Pihkala -seura.
Kalle Virtapohja pönkittää kirjallaan Tahkon suurmiesmyyttiä. Väite Tahkosta Suomen merkittävimpänä urheiluvaikuttajana yllättää, mutta kyllä sille perusteita kirjasta löytyy. Tahkon kaltaisia urheilun moniottelijoita ei enää ole.
Lauri Pihkalan erityislaatua kuvastaa sekin, että hänen kunniakseen on pystytetty peräti kolme patsasta. Ei Suomessa kolmen patsaan miehiä monta liene.
Olen henkeen ja vereen pesäpallomies. Joskus hiukan pelailin ja tuomaroin itsekin, mutta nyt vain penkiltä katselen. Kaikki kunnia pelin kehittäjälle, vaikka osa siitä onkin amerikkalaista lainaa. Mainio kesäinen joukkuepeli. Sopii mitä parhaimmin nuorille, pojille ja tytöille.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä kun ensimmäinen pesäpallon sarjaottelu Suomen mestaruudesta pelattiin.
Toteat Melleri, että kirjoittaja Virtapohja koittaa selittää ”Tahkon” toiminnan parhain päin. Onko se ihmettelyn aihe? Mielestäni Sinä koitat kirja-arvostelussasi liian paljon lytätä Pihkalaa. Miksi?
Kyllä Lauri Pihkalan meriitit riittävät hyvin nimitykseen kansallinen suurmies. Ilman kysymysmerkkiä! Varsinkin liikunnan ja urheilun saralla.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni en lyttää lainkaan Pihkalaa, päinvastoin. Referoin vain lyhyesti mitä kirja sisältää.
Ilmoita asiaton viesti
Urheiluopiston toiminta Vierumäellä käynnistyi 1930-luvulla. Ilmeisesti noihin aikoihin isäni tutustui pintapuolisesti Pihkalaan, josta muodostuikin hänelle jonkinlainen auktoriteetti. Isäpappa oli melko monipuolinen urheilumies; juoksua, hiihtoa, suunnistusta, pesäpalloa ja mäkihyppyä, joista viimemainittuun minua – arkajalkaa – ei olisi mitenkään saanut innostumaan.
”Ei matka tapa vaan vauhti”, ”hissi, bussi ja vessa”, ”sähkömoottori vie ylös ja painovoima tuo alas”; tahkismeja eri yhteyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tänä aamuna kävin vielä hiihtämässä, mielessä pyöri Tahkon aforismi: Ladulta saa paremman naisen kuin kadulta.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs amerikkalainen huippubodari antoi äskettäin muistaakseni Iltiksen jutussa neuvoja saliharrastukseen: älä häiritse treenaavia naisia iskuyrityksillä. Pihkala olisi varmaan määrännyt tuollaiset punttimiehet raittiiseen ulkoilmaan joutavia höpisemästä.
Ilmoita asiaton viesti
Kävikö flaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei siellä enää muita ollut, yksin sain hiihdellä auringon sulattamia latuja.
Ilmoita asiaton viesti
Tahko Pihkalan patsas tulisi ehdottomasti poistaa Olympiastadionin läheisyydestä. Ei murhaaja kaipaa mitään patsasta. Tiedot Harmoisten sairashuoneen potilaiden murhista ovat täysin kiistattomat ja Pihkalan osuus entistä selvempi siinä. Kalle Virtapohja puhuu muunneltua totuutta.
Muuten vaikea ottaa kanta sovinismiin ym. koska kannanotto tapahtuisi kokonaan nykyajan käsityksistä.
Olihan Tahkolla hyvä huumorintaju monessa asiassa.Se todettakoon.
Harmoisten murhat ovat täysin yhtenäiseviä venäläisten joukkomurhille Ukrainassa. Selitykset pois. Tahko joutaa romukoppaan.
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000005644727.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_joukkomurha
P.S Pesäpalloon en ota kantaa koska en ymmärrä siitä mitään. Blogistin veljen tunnen ja hänen meriittinsä lajista ovat suuret. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kun jonkin poliittisen vaikuttajan tekoja pengotaan pohjia myöten aina löytyy jotakin valonarkaa elämän varrelta. Suurmiehiltäkin ( esimerkiksi Kekkonen ).
Pitäisikö Harmoisten tapahtumien vuoksi lytätä koko ”Tahkon” ura, kaikki aikanaansaanokset? Hävittää patsaat?! Ampuiko tämä itse edes yhtään vihollista siellä?
Vapaussodan-punakapinan aikana tapahtui vaikka mitä kauheuksia molemmin puolin. Niitä ei tarvitse hyväksyä, mutta paljolti voidaan ymmärtää. Sellaisessa vihassa elettiin. Harmoisten sairashuoneesta kerrotaan ammutun valkoisia. Totta vai valetta?
Turhaa on höpinä Harmoisten tapahtumien vertaamisesta siviilien teurastamiseen Ukrainassa!!?
Miltä kuulostaa Juhani Penttinen Harmoisten vastineeksi Mustialan maanviljelysopiston poikien (22) murhaaminen liikkuvassa junanvaunussa lähellä Hämeenlinnaa? Olisiko tämän vuoksi tarvetta kaataa joitakin patsaita?
Ilmoita asiaton viesti
Mustialan murhat ovat yhtä tuomittavia toki. Mutta ylipäätään ei ole viisasta verrata yli 100 vuoden päästä tekoja ja puolustella toista murhaa toisella. Aikoinaan kun murhat tapahtuivat niin vertaaminen oli ymmärrettävämpää kun elettiin kovissa tunnekuohuissa ja laukaisihan nuo kostonkierteet.
Tahko Pihkalan osuus puolustuskyvyttömien sairaiden murhaamiseen on selvä mikä käy ilmi hänen kirjeistään äidilleen kuusi päivää tekojen jälkeen. Se löytyy IL tekstistä ja lainattu myös väitöskirjaan,
Kyllä minun mielestä voi verrata venäläisten suorittamiin silmittömiin tappamisiin tätä tekoa hyvin.
En sinänsä kiistä asemaansa urheilumiehenä Suomessa mutta se Pihkalan kritiikitön suitsutus jonka itsekin muistan oudoksuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Whataboutismi sen kuin kukoistaa, nyt puhutaan Pihkalasta.
Pihkalaa on todellakin suitsutettu kritiikittä, ja haluttu kokonaan unohtaa hänen pahat tekonsa.
En ikinä ole pitänyt häntä hyvänä ihmisenä, vaikka hänellä on hyviäkin meriittejä, ja tunnustan ne mieluusti.
Rakastin pesäpalloa lapsena ja teininä, ja olin siinä hyväkin, mutta en silti pidä Pihkalan ajatusmaailmasta, vaikka se olikin jo kauan kauan sitten.
Edelleenkin paljastuu pahoja asioita ihmisistä, jotka vaikuttivat vuosikymmeniä sitten. Näistähän vaiettiin, koska ”valkoinen” ajatusmaailma vallitsi.
En todellakaan kiellä punaisten tekoja, he eivät olleet parempia, mutta valkoisten tekojen pimittäminen on minusta ollut törkeää. Onneksi ne ovat paljastuneet. Punaisistahan jopa keksittiin juttuja, vaikka iso osa oli totta.
Ja Ukrainaan voi kyllä verrata hänen tekosiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ollaanpa vapaussota-punakapinasta mitä mieltä tahansa, niin päivänselvänä totuutena pysyy, että valkoisten voitto takasi hauraan itsenäisyytemme jatkon, ja maamme säilymisen parlamentaarisena, länsimaisena demokratiana. Mitä olisi taannut punaisten voitto? Paljon enemmän murhetta, niin valkoisille kuin punaisille!
Parlamentaarisen eduskuntatyöskentelyn kauttahan, johon myös SDP osallistui, Suomi nousi hyvinvoipaksi valtioksi. Mihin siinä punakapinaa tarvittiin??
Kyseisessä vuoden 1918-sodassa tapahtui syyn ja seurauksen kausaaliyhteys mitä suuremmassa määrin. Punaisten tekemät murhatyöt jo vuoden 1917 puolella (32) – valkoiset eivät suorittaneet tuolloin yhtäkään – ja varsinkin häviön koittaessa esiin noussut silmitön terrori, tulivat punaisten eteen rajuina tuomioina, jopa kostotöinä, myöhemmin keväällä. Viimeksi mainittuja ei ole syytä hyväksyä, mutta suuressa vihanpidossa voidaan kyllä osin ymmärtää.
Vuoden 1918-sodasta on ollut saatavissa vuosikymmenet relevanttia tietoutta vaikka kuinka; jankutus vaietusta historiasta on syytä lopettaa.
Yritys yleisesti todistella kummankin osapuolen taistelu jotenkin samanarvoiseksi on täysin väärää tulkintaa; jo kommenttini alussa esiin ottamani näkökohdan vuoksi.
Kyllä näet Raili Sergejeff Pihkalan elämätyön varsin vasensilmäisenä!? Kuinhan montaa valtiolliseen elämäämme kuulunutta poliitikkoa ja muuta vaikuttajaa voidaan hyvällä syyllä kutsua ”hyväksi ihmiseksi”? Ukraina- vertauksesi on Pihkalan kohdalla täysin hakoteillä?
Tämä Mellerin esiin ottaman kirjan kommentointi, ja Pihkalan elämäntyön arviointi on syytä jatkossa ohjata vähemmän sotaiselle polulle.
Ilmoita asiaton viesti
Vasensilmäisenä? 🙄😮😁
”Ollaanpa vapaussota-punakapinasta mitä mieltä tahansa, niin päivänselvänä totuutena pysyy, että valkoisten voitto takasi hauraan itsenäisyytemme jatkon, ja maamme säilymisen parlamentaarisena, länsimaisena demokratiana. Mitä olisi taannut punaisten voitto? Paljon enemmän murhetta, niin valkoisille kuin punaisille!”
Kysymys ei ollut siitä, vaan puheenaiheen vaihtamisesta, whataboutismista.
En ole kieltänyt Pihkalan meriittejä, kuten kommentissanikin sanon, enkä puolustanut punaisten tekoja, päin vastoin.
Minusta vain valkoisten ihmisoikeuksien rikkomisista vaiettiin visusti, eikä se ole oikein. Vai kiellätkö ne? Punaiset tekivät pahojaan, mutta niin tekivät valkoisetkin.
En ikimaailmassa olisi halunnut, että punaiset voittavat ja meistä olisi tullut samanlainen maa, kuin muutkin Neuvostoliiton ikeen alle joutuneet. Se olisi ollut karmeaa. 🥶
Onko kovinkin kivaa ymmärtää tahallaan väärin? Uskon nimittäin, että kuitenkin ymmärrät lukemasi tekstin.
Ilmoita asiaton viesti
Melleri ottaa esiin arvioinnissaan Harmoisten tapahtumat, Virtapohjan näkemyksestä täysin poikkeavasti, ja Penttinen jatkaa aiheesta. Eikö näihin mietteisiin olisi saanut ottaa kantaa? Myöskin esitykseen Tahkon patsaan poistamisesta. Siitä junamurhien vastavetoni.
Ja siksi laajensin näkemystä vuoden 1918- sodasta.
”…valkoisten ihmisoikeuksien rikkomisista vaiettiin visusti…” Näin varmaankin oli ensimmäiset vuosikymmenet, mutta kuten totesin tietoutta vuoden 1918-sodasta on ollut saatavissa viimeisillä vuosikymmenillä aivan riittävästi. Miten sitten lukemansa kukin ymmärtää?
Viimeisten vuosien aikana on liiaksi nostettu tikun nokkaan ”valkoinen terrori”. Eivät lähellekään kaikki rankaisutoimet olleet terroria.
Totesin itse edellisessä kommentissani, että puhutaan ”Koko kansan Tahko”-kirjaa, ja Pihkalan elämää arvioitaessa enemmän muista kuin Harmoisten yksittäisistä tapahtumista. Vaikka olisivat olleet kuinka ikäviä.
Kiitos kysymästä, lukemani kyllä melkoisen hyvin ymmärrän. Ja ymmärrykseni mukaan olen ainakin tuhat kirjaa arvioinut.
Ilmoita asiaton viesti
No, kun olet arvioinut noin monta kirjaa, niin ok, jätän tähän.
En enää ”arvioi” sinun sanomisiasi.
Hyvää päivän jatkoa.
Terveisin tuhansia kirjoja lukenut
Ilmoita asiaton viesti