Ollin oppivuodet onnellisten maassa

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn täyttää tänään (31.3.2022) 60 vuotta. Juhlan kunniaksi on julkaistu Rehnin kirja Onnellisten tasavalta (Docendo), jonka inspiraation lähteenä sanotaan olleen Suomen kansa, maailman onnellisin.

Ohitamme tässä blogissa kirjan uuvuttavat talouspoliittiset katsaukset ja keskitymme olennaiseen. Tai ei sentään. Otetaan ensin yksi lainaus, jotta päästään eteenpäin.

Rehn kirjoittaa: ”Tällä hetkellä rahapolitiikka toimii talouspolitiikan joukkuepelissä kuten entisaikojen jalkapallojoukkueen libero: varmistaa, että oman hyökkäyksen voimistuessa vastustajan vastahyökkäyksistä ei pääse syntymään maaleja omaan päähän.”

Tulihan se sieltä. Kun seuraan Rehnin haastatteluja ja puheita, odotan aina innokkaasti, millaisia kielikuvia jalkapallosta hän on keksinyt talouspuheen lomaan.

Olli Rehn on parhaimmillaan, kun hän kirjoittaa siitä, mikä tekee hänet onnelliseksi. Julkisuudessa aina tasaisesti esiintyvä mies innostuu, kun hän kirjoittaa jalkapallosta ja saunasta.

Jalkapallo eli futis, kuten savolaiset stadilaisetkin osaavat jo sanoa, on tunnetusti Rehnin suuri rakkaus. Hän kiepauttaa savolaisittain, ettei ole mikään jalkapallofani – ”minulle futis on vain elämäntapa”.

Rehnille jalkapallo tarjoaa ennen muuta elämyksiä ja intohimoa. Hän tyylittelee kuin paraskin kaunokirjailija, kun hän kirjoittaa jalkapalloilijan elämästään:

”Välillä kroppa kremppaa, nivelsiteet lonksuvat, välilevyt hinkkaavat ja lihakset venähtelevät magnesiumista huolimatta, mutta niin kauan mennään kuin jalka nousee ja potku lähtee.”

Psalmin sanoja mukaillen Rehn voisi jalkapalloilijan urastaan sanoa, että parasta se on ollut, kun se tuskaa ja vaivaa on ollut.

Entäs sitten toinen Ollin onnen lähde, sauna? Hiljentykäämme kuuntelemaan: ”Sauna on minulle rakas, lähes pyhä asia. Sauna antaa sielulle rauhaa ja tekee ruumiin vetreäksi.”

Rehn lainaa vanhan kansan sanontoja, joiden mukaan sauna on köyhän kirkko, joskus taas köyhän apteekki ja synnytyslaitos.

Saunomisen ideologiakseen keskustalainen Rehn on valinnut keskitien. Hän haluaa noudattaa kohtuuden kultaista sääntöä, joka on tuttu jo Seitsemästä veljeksestä.

Kun Timo uhkasi löylynheittäjänä polttaa veljiensä nahkan karrelle, Juhani toppuutteli: ”Olkoon jo kylliksi. Äläppäs heitä enään. Älä helvetissä enään!”

Olli Rehnin yhteenveto suomalaisten onnellisuudesta on kuin Olli itse – asiallista ja pitkäjänteistä elämänhallintaa. Ollin omin sanoin: se on yleistä, sisäistä tyytyväisyyttä elämään, ei räiskyvää ulospäin näkyvää ilottelua.

Historiaa Rehn on harrastanut pienen ikänsä. Kirjansa kiinnostaviin historiaosuuksiin hän on saanut apua Hesariin yhä kirjoittavalta veteraanitoimittajalta Unto Hämäläiseltä, jota Rehn kutsuu ystäväkseen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan nimi on Rehnin papereissa vaihtunut. Enää hän ei vanno Paasikiven-Kekkosen linjan nimeen vaan puhuu nyt Mannerheimin linjasta:

”Jos vain mahdollista, naapurin kanssa sovitaan. Jos se ei onnistu, pannaan kampoihin, yksin tai yhdessä. Maata ja vapautta puolustetaan niillä konsteilla, joita kulloinkin on käytettävissä. Tämä on nähdäkseni Mannerheimin linjan ydin.”

Ollin oppivuodet ovat ohi – on aika korjata 40 vuoden poliittisen uran hedelmät. Presidentinvaalit ovat vuonna 2024.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu