Pienen Suomen suurenmoinen menneisyys
Taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946) on yksi Suomen historian erikoisimmista henkilöistä. Hän oli monipuolinen persoona, jonka mielenkiinto ulottui taiteista vesivoimaan ja tähtitieteeseen, mutta tunnetuksi hän tuli ennen kaikkea fantastisilla teorioillaan Suomen synnystä ja menneisyydestä.
Hän oli kansainvälisen koulutuksen (Kööpenhamina, Pariisi) saanut kuvataiteilija, joka ihastutti ja vihastutti esiintymisillään. Naisasiansa hän onnistui usein sotkemaan. Hän halusi huomiota ja sitä myös sai.
Asko Jaakonahon uusi romaani Kulta-aura (Aviador 2024) on satiirinen biofiktio tästä tieteen ja taiteen kauhukakarasta.
Wettenhovi-Aspa keksi, että pieni kansa tarvitsee suurenmoisen menneisyyden. Hänen mielikuvissaan suomen kieli oli tarunomainen alkukieli, kaikkien kielten kantaäiti.
Jaakonahon kirjan yksi huippukohdista on suuri luento, jonka Sigurd piti Helsingissä 1915. Siinä hän julisti, että ”me olemme Egyptin poikia, vuosituhansia sitten tänne Pohjolaan eksyneitä”.
Egyptissä suomalaiset rakensivat muun muassa pyramideja, pyhiä raameja. Pyramidin sana oli vanhassa egyptissä mur-mur, joka oli peräisin vielä vanhemmista suomen sanoista murheen muurit.
Suomalaiset olivat lähteneet Jaavalta vaeltamaan, saapuivat Kiinan rannikolle ja matkalla kohti Pohjolaa he lauloivat ja ”sanoja putoili kulkureitin varrelle, ja vieraat, lapsenomaiset kansat omaksuivat ne”.
Mielikuvituksen puutteesta ei Wettenhovi-Aspaa ainakaan voi syyttää. Euroopan kartalle piirtyi jälkiä kanssakäymisestä muinaisten suomalaisten kanssa.
Merisäiliöstä kehittyi Marseille, Tupalinnasta Dublin ja Perälinnasta Berliini, Tunisiasta Tuonensija, Kalevalasta Galloway, Jännevedestä Genevesi, Genevesistä Geneve. Maaselästä Moaselinjoki, Moaselinjoesta Mosel. Piikkitilasta Piccadilly, Tammisalonjoesta Thames, Hiidenparkkimetsästä Hyde Park.
Lisää esimerkkejä:
Paikka-missä-maa-lakkaa = Malaga
Rupikon-najoki = Rubicon
Sisilisko-maa = Sicilia
Tuli-Pomppaaja = Pompeiji.
Tiedemiehemme mukaan maailmassa oli aluksi vain yksi suuri suomen kieli. Sen jälkeen kielet erkanivat toisistaan ja syntyi kielten sekamelska: ”Väärinymmärrys on johtanut kansojen välirikkoon, tuhoisaan kaikkialla maailmassa riehuvaan suursotaan.”
Sivistyksen Pohjolaan toivat suuret suomalaiset, Sigurd pauhasi ja todisti, että esimerkiksi germaanit ja kreikkalaiset edustavat myöhempiä, barbaarisia siansaksakieliä.
Luento päättyi kaaokseen ja luennoitsija heitettiin kadulle. Hän sai peräänsä pilkkahuutoja: ”Vai Marseille muka merisäiliö! Labyrintti läpiriento, Tunisia Tuonensija!”
Jaakonaho käy läpi myös päähenkilön naissuhteita. Pariisista Sigurd löysi vaimoksi kabareetanssija Divinan, joka joutui Lapinlahden mielisairaalaan ja kyseli mieheltään: ”Olisiko sinun syytä olla Lapinlahdessa minun sijaani?”
Myöhempien vuosien mesenaattina toimi apteekkari Hanna Lappalainen, varakas nainen, joka omisti kivitalonkin Helsingissä. Arkadiankadun lukaalin lisäksi taiteilija vietti aikaansa Karjalohjalla pyramidihuvilallaan.
Asko Jaakonaho tavoittaa hyvin Wettenhovi-Aspan absurdin maailman. Itselleni on edelleen epäselvää, oliko taiteilija tosissaan vai halusiko hän vain hämmentää ihmisiä huimilla jutuillaan.
Nyt voi kuvitella, millaista jälkeä syntyisi, jos Sigurd huseeraisi tässä totuudenjälkeisessä maailmassa.
Hulvatonta!
Myös wikissä on melko kattava pläjäys W-A:sta, mm.:
”Hänen monialaista toimintaansa on luonnehdittu usein pitkällä epiteettiluettelolla, kuten ’rotuteoreetikko, keksijä, kanava-arkkitehti, vapaamuurari, punavankileirin päällikkö, egyptologi, Hitleriä ihaileva fennomaani ja astronomi.’”
Ja aina paranee:
”Eräs Wettenhovi-Aspan erikoisuus olivat erilaiset suurisuuntaiset hankkeet, joihin hän käytti varojaan ja aikaansa mutta jotka eivät johtaneet koskaan mihinkään konkreettiseen tulokseen. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi Euraasian ja Amerikan rautatieverkkojen yhdistäminen Beringinsalmen yli rakennettavalla sillalla, timanttien kaivaminen Saharasta, kullanhuuhdonta Lapissa ja Kuurmanpohjan vesivoimalaitoksen suunnittelu.”
Veijari oli kuulemma kova naistenmies, Pariisista hän pokasi
”Divinan, joka joutui Lapinlahden mielisairaalaan ja kyseli mieheltään: ”Olisiko sinun syytä olla Lapinlahdessa minun sijaani?””
Hulvatonta, kerta kaikkiaan!
Taidepiirit pääsevät nykyäänkin nauttimaan W-A:n perinnöstä, konkreettisesti:
”Viimeiset vuotensa Wettenhovi-Aspa vietti Vilniemen huvilassa. Hän testamenttasi huvilan Suomen Kuvataidejärjestöjen liitolle, jonka hallussa huvilan tontti on edelleen, vaikka alkuperäinen huvilarakennus purettiin jo vuonna 1981. Tontilla sijaitsee vuonna 1994 valmistunut Aspan työtupa, jota vuokrataan Wettenhovi-Aspan tahdon mukaisesti kuvataiteilijoille virkistyskäyttöön. Wettenhovi-Aspan kirjasto, paperit ja muu irtaimisto ovat kuitenkin hävinneet suurimmaksi osaksi vuosien varrella.”
Ilmoita asiaton viesti
”… Kuurmanpohjan vesivoimalaitoksen suunnittelu.”
– Höh! Pieni kyläpahanen nykyisen Suur-Lappeenrannan alueella hyvin lähellä valtakunnanrajaa ja varsin lähellä ”oikeaa voimalaitosta” Imatrankoskessa.
En ole perehtynyt Kuurmanpohjan olosuhteisiin, mutta jokunen vuosi sitten sieltä löydettiin merkkejä esihistoriallisesta
asutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo hanke ei mielestäsi vedä vertoja Euraasian ja Amerikan rautatieverkkojen yhdistämiseen Beringinsalmen yli rakennettavalla sillalla tai timanttien kaivamiseen Saharasta? Kui? (kysyi turkulainen) 😺
Ilmoita asiaton viesti
Kuurmanpohja-projekti erottuu Wettenhovi-Aspan muista ideoista vaatimattomuudellaan. Jos vesivoimaa on ollut tarkoitus repiä Suokumaanjoesta, mittakaava jää kovin pieneksi, tai sitten Hra Keksijällä on ollut mielessään jotain vallankumouksellista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oli Sigurd Wettenhovi-Aspan ajatuksenlento laajakaarista, samaa on sanottava hänen ei-astraalinen fyysinen elämänsäkin, eikä monitoimi Hanna Lappalainen juuri jälkeen jäänyt:
”Divinan kuoltua vuonna 1915 Wettenhovi-Aspa avioitui saksalaisen viulistin Gertrud Gerty Jendritzkyn kanssa. Taiteilija Wettenhovi-Aspa – varmistaakseen Vilniemen jäämistä jaon ulkopuolelle – teki Vilniemestä valekaupan vuonna 1928 kiinteistösijoittaja Amanda (Mandi, joka myöhemmin käytti nimeä Maili) Aution kanssa, joka oli asunut kesiä Vilniemessä vuodesta 1924 lähtien. […]
Kaupasta saamillaan rahoilla taiteilija Wettenhovi-Aspa lyhensi velkojaan ja kohenteli Vilniemen paikkoja ehompaan kuntoon. Vuonna 1934 sai Wettenhovi-Aspa avioeron toisesta vaimostaan, mutta hän riiteli myös Vilniemen valekaupasta Aution kanssa oikeudessa, aina korkeimpaan oikeuteen asti. Vuosina 1932-37 taiteilija ei päässyt huvilallaan kuin käymään toisinaan ja Autio teki huvilalla haluamiaan muutoksia sekä piti siellä yllä täysihoitolaakin jonkin aikaa. Vuonna 1937 korkein oikeus purki taiteilijan hyväksi tehdyn kaupan ja tässä oikeusprosessissa apteekkari Hanna Lappalainen oli hyvänä apuna taiteilija Wettenhovi-Aspalle.
Hanna Lappalainen tuli Vilniemen huvilalla apuun; hän teetätti huvilalla ison remontin omilla varoillaan. Alakertaan tuli mm. uusi keittiö ja palvelijan huone sekä suuri kylpyhuone. Yläkerrassa sijaitsi edelleen 10 metriä korkea taiteilijan ateljee. Lappalaisen kotitalossa Helsingissä vietettiin sitä vastoin melko usein juhlia; myös keskustelutilaisuuksiin oli kutsuttu seurapiiriväkeä ja näissä usein nähtyjä vieraita olivat mm. säveltäjä Jean Sibelius, K.J. Ståhlberg, professori Gustaf Komppa, kirjailijat Ilmari Kianto ja Frans Emil Sillanpää, laulajatar Musa Silver ja taiteilija Johannes Gerhard. Seremoniamestarina näissä Lappalaisen järjestämissä juhlissa hääräsi usein taiteilija Wettenhovi-Aspa, joskus jopa pianonsoitolla vieraita viihdyttäen.”
Ilmoita asiaton viesti
Kaverissa olisi ollut ainesta Yhdysvaltain presidentiksi. Mutta koska hän ei ole syntyperäinen jenkki, hän olisi joutunut tyytymään persujen puheenjohtajan ja rahaministerin hommiin.
Ilmoita asiaton viesti
Eräänlainen mielitekoni (ei pakkomielle) on selvittää, onko henkilöllä suhdetta pieneen Ikaalisiin, ja jos on, minkälainen.
Sigurdille en sellaisia varsinaisesti havainnut.
Mutta lukuisia ”lasikattoja murtaneelle” Hanna Lappalaiselle kyllä, hän toimi proviisorina tovin aikaa 1910-luvulla täällä pitkään toimineen ja hyvin tunnetun apteekkari Evert Strömmerin pitämässä Ikaalisten Apteekissa:
”Syksyllä 1911 hänen opintonsa jatkuivat Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisellä osastolla, josta hän sai erioikeudella luvan suorittaa tutkintoja. Nyt hän opiskeli mm. fysiikkaa, kemiaa, kasvitiedettä, geologiaa ja mineralogiaa sekä suoritti kurssin vuonna 1912 ravintoaineiden kemiallisessa tarkastamisessa ja sellaisissa metodeissa, joiden tuntemusta tarvittiin mallasjuomien kontrollööriltä. Opiskelunsa ohessa Hanna Lappalainen toimi yliopiston kasvitieteellisen laitoksen professorin Fredrik Elfvingin yksityisassistenttina, fysiologian laitoksen analysoija-assistenttina, kemian laboratorion kvalitatiivisen osaston apulaislaboranttina sekä Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kemian assistentin viransijaisena. Farmasian opinnot saivat hänet palvelemaan toisinaan Helsingin VIII:ssa (Hakaniemen) apteekissa, Ikaalisten apteekissa ja sen haara-apteekissa Parkanossa sekä Keravan apteekissa, jonka haara-apteekkina toimineessa Sipoon apteekissa hän myös toimi.”
Monien vaiheiden jälkeen Hannasta tuli kaiken muun lisäksi apteekkari, Helsingin ensimmäinen naissellainen:
”Vuonna 1924 Lappalainen matkusti vielä lisäksi Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Sisäasiainministeriö myönsi Helsingin XIX apteekkiin toimiluvan 20.11.1924 ja Lappalaiselle myönnettiin apteekkioikeudet tähän Arkadian apteekkiin 29.1.1925, jolloin hänestä tuli näin Helsingin ensimmäinen naisapteekkari. Lappalaisen apteekki avattiin 1.10.1925 osoitteessa Arkadiankatu 15.”
Lähde: Avainsijoitus; https://avainsijoitus.blogspot.com/2018/01/apteekkari-johana-hanna-lappalainen.html
Ilmoita asiaton viesti
Mainittujen esimerkkien lisäksi muistan ainakin ”Venetsia” = ”venesija” ja arabian kielen sana ”acris” on suomeksi ”sirkka” eli oikealta vasemmalle lukien sama.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä mahtaisikaan olla selitys nimelle Helvetia?
Ilmoita asiaton viesti
Tylsän asiallisen vastauksen kertoo kuukkeli:
” Helvetia. The Old Swiss Confederacy of the early modern period was often called Helvetia or Republica Helvetiorum (”Republic of the Helvetians”) in learned humanist Latin. The Latin name is ultimately derived from the name of the Helvetii, the Gaulish tribe living on the Swiss plateau in the Roman era.”
Ilmoita asiaton viesti
”Early modern period”? Onko se vaihe, jolloin ns. pimeän keskiajan jälkeen oli saatu valot päälle kirjapainotaidon, löytöretkien ja uskonpuhdistuksen myötä?
Ilmoita asiaton viesti
Keskiaika taisi olla paljon mainettaan ”valoisampi”.
Uusi aika (Modern times) alkoi noin 1450, alku liitetään joskus Italian renessanssiin joka alkoi jo edell. vuosisadalla. Elämme parhaillaankin tätä ”uutta aikaa”.
”Early modern times” noin 1450-1790.
Aikakausia luokitellaan kuitenkin useilla eri kriteereillä, em. lienevät enemmän tai vähemmän eurooppalaisesta näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Toki W-A ei ole ainoa joka on antanut pienen Suomen kulttuurille melkoisen roolin, voisi sanoa myyttisen.
1990-luvun alussa italialainen ydininsinööri ja amatöörihistoriantutkija
Felice Vinci oli omien ”tarkkojen” tutkimustensa perusteella viimeinkin ratkaissut vuosisatoja kuttuurintutkijoita askarruttaneen arvoituksen: minne Homeroksen Odysseuksen retket ja Troijan sota, Ilias ja Odysseija maantieteellisesti sijoittuvat, kun ne eivät vastanneet Välimeren karttaa.
Vastaus oli Vincin mukaan suorastaan nenämme edessä: Pohjanmerelle ja Itämerelle. Mm. Troija sijaitsikin oikeasti Suomessa.
https://assets.isu.pub/document-structure/230522115728-a3bb25e4d883e4a6f3f7bc4ccd1fd73b/v1/700c00a21f4c4b86fcd0d004d2e17dd6.jpeg?width=2160&quality=85%2C50
https://issuu.com/painotaloniini/docs/59654_veikko2023-b5_vihko_n_k_islehti/s/24895065
Ilmoita asiaton viesti
Hah! Kundi on selvästikin oman elämänsä Havukka-ahon ajattelija, pensatore del Prato di falconeria. (Yritin hyödyntää google-kääntäjää.)
Ilmoita asiaton viesti
Näköjään Paratiisi oli Enontekijällä. Sieltä löytyy varmaankin Aatamin ja Eevan hauta. Japanissahan tunnetusti on Jeesuksen hauta. Sinnehän voitaisiin perustaa turistirysä Paradise Park, jossa saa joka paikassa omenoita.
Olen täällä Lahdessa ajanut Lahden vapaavaltiota, jossa olisi mm. ilotaloja ja kasinoita, mutta ei ole oikein ottanut tuulta. Ja vapaa kannabis, tietysti.
Ilmoita asiaton viesti
Voitaisiinko Björn Wahlroosin ajatus Suomesta erityistalousalueena yhdistää ajatukseesi Lahdesta vapaakaupunkina(valtiona)?
Suomi kasvuun!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos löydöstä kirjallisten aarteitten arkuista! Olen samoilla jäljillä blogikirjoituksessa kerrotun tieteilijä-taiteilijakirjailijan kanssa suomalaiskansojen juurista. Oman teoriani mukaan kaikki ihmiset ja maan päälliset ovat henkimaailmojen perua ja syntyneet hengessään biologiseksi ihmiseksi luontomaailmaan aurinkokunnan kiviplaneetalla. Miksi ei olisi nykykäsityksen arviossa jopa lähes mielikuvituksellisia menneisyyden tarinoita. Eri kielten sanat perustuvat yleensä johonkin foneettisesti kuultuun, joten uskottavia ovat kirjoituksessa mainittujen paikannimien alkujuuret myös.
Nykyaika on niin sanottua kiireaikaa, jossa ihmisen unelmat ja luovuus lakoontuisivat, jos rohkeasti emme niitä ylös nostaisi.
Runoillassa mainittu aforismi: Elämme nykyään todeksi menneisyyden unelmia. Valitettavasti jokainen ihminen nykyjärjestelyissä ja yhteiskunnassa tarvitsee rahaa, jolla ostaa ruokansa. Tämän pitäisi olla hyvä asia, joka koituu myös taitelijoille ja meidän muiden puolesta haaveilijoillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinhän Wettenhovi-Aspan ”totuudet”otettiin vastaan. Isäni kansakoulun maantiedon kirjassa, painettu 23, Suomesta ja suomalaisista kerrotaan: ” Ovat Suomalaiset Jotunien eli Jättiläisten jälkeläisiä.”
Afrikasta taas kirjoitetaan: ”Asuu Afriikassa Neekerejä. Ovat he iloista porukkaa. Ei heitä paljon työ paina.”
Lienee kyseinen kirjanen vieläkin erään suomalaisen äärioikeistopuolueen maailmantiedon peruslukemistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä aiemmassa suuriruhtinaanmaan ajan maantieteen oppikirjassa, jonka kerran löysin ullakolta, mainittiin, että Suomesta etelään asustelevat viekkaat eestiläiset ja heistä paljon etelämpänä laiskat puolalaiset …
Ilmoita asiaton viesti
Jopas. Tämähän mielenkiintoinen tapaus on. Itselleni tulee mieleen erään edesmenneen suomalaisen rock-tähden sanoitukset. Ja niiden inspiraation lähde sekä Lemminkäisen temppeli.
Virkistävää luettavaa. Kiitän esittelystä!
Ilmoita asiaton viesti