Putinin KGB-tuijotus ei tehonnut Merkeliin
Saksan entisestä liittokanslerista Angela Merkelistä julkaistu uusi elämäkerta sisältää paljon tietoa siitä, millaista oli kanssakäyminen Vladimir Putinin kanssa (Kati Marton: Merkel – Maailman vaikutusvaltaisimman naisen tarina, WSOY).
Lännen entisistä ja nykyisistä johtajista Merkel on ollut eniten tekemisissä Venäjän yksinvaltiaan kanssa.
Jos Putinin aloittamaan Ukraina-sotaan joskus tarvittaisiin ulkopuolista rauhanvälittäjää, Merkeliä sopivampaa henkilöä en keksi. Tuskin Merkel kuitenkaan Putinille kelpaisi.
Merkelin ja Putinin yhteydenpitoa helpotti se, että molemmat osasivat toistensa äidinkieltä, Merkel venäjää ja Putin saksaa. Merkel kasvoi kommunistisessa Itä-Saksassa, missä Putin työskenteli Neuvostoliiton vakoilijana, kunnes kävi niin kuin kävi. Neuvostoliitto romahti.
Kerran vakoilija, aina vakoilija. Kun liittokansleri Merkel tapasi Putinin ensi kerran Kremlissä, Venäjän presidentti alkoi KGB-tyyliin tunnustella heti Merkelin heikkouksia.
Putin teki Merkelille KGB:n kuuluisan tuijotustestin. Kansleri pysyi kuitenkin lujana eikä räpäyttänyt silmiään. Merkel kestää hiljaisuutta harvinaisen hyvin.
Seuraavassa tapaamisessa Putin pelotteli Merkeliä koirallaan. Putin tiesi, että Merkel pelkäsi koiria. Pelko johtui siitä, että koirat olivat purreet Merkeliä kahdesti.
Kuvaussession ajaksi Putin päästi vapaaksi labradorinnoutajan, joka kierteli ja nuuhki kansleria. Putinin kasvoille levisi vahingoniloinen hymy. Merkel saattoi pelätä, mutta pysyi silti järkkymättömän näköisenä.
Putin yritti seuraavissakin tapaamisissa saada Merkelin tolaltaan. Venäjän yksinvaltias osoitti valtaansa myöhästymällä reilusti tapaamisista. Jämpti saksalainen ei sietänyt myöhästelijöitä.
Kun Merkel muistutti Putinia aikatauluista, mies kohautteli olkapäitään: ”No tällaisia me olemme.” Siihen kansleri: ”Me emme ole sellaisia.”
Neuvotteluissa Merkel pysyi yleensä ensin puolisen tuntia hiljaa ja antoi Putinin pitää alemmuuskomplekseja huokuvan yksinpuhelun siitä, miten länsi kohteli Venäjää kaltoin.
Kun Putin oli lopettanut terapialuentonsa, Merkel tokaisi kirjan mukaan: ”Kuule Vladimir, muu maailma ei näe asioita näin.”
Pienikokoinen Putin näyttää usein mahtiaan istumalla jalat leveässä haara-asennossa, mikä toi Barack Obaman mieleen luokan perällä retkottavan pitkästyneen pojan.
Merkel piti Putinin machoilua lapsellisena. Hän sanoi avustajilleen: ”Putin koettelee toista pitkin päivää. Jos hänelle ei pane hanttiin, toinen kutistuu kutistumistaan.”
Obaman kaudella Merkelistä tuli lännen johtaja suhteessa Venäjään, koska Obama kyllästyi Putinin metkuihin. Krimin valtauksen jälkeen Merkel jaksoi puhua Putinin kanssa kymmeniä kertoja, kun muut luovuttivat.
KGB koulutti Putinin kylvämään sekasortoa ja hämmennystä. Oppi meni hyvin perille: neuvotteluissa hän huijaa ja sepittää fantasioita hämmentääkseen vähemmän nokkelia keskustelukumppaneita.
Ja tähän on tultu: ”Putin elää fantasiamaailmassa ympärillään mielistelijöitä, jotka sanovat ihan mitä vain hän haluaa kuulla”, Merkel selitti kerran Obamalle.
Toisaalla kirjassa on erään venäläis-ukrainalaisen karu toteamus Putinin alaisten kohtalosta. Heillä on kolme vaihtoehtoa: tukkia suunsa, ylistää häntä tai kuolla.
Tällaista todellisuutta eletään Venäjällä vuonna 2022. Vallan kahvassa on arvaamaton yksinvaltias – Angela Merkelin kokemusten mukaan julma ja laskelmoiva mies.
Putinin koirasta Merkelin vieressä on kuvia kosolti.
https://www.deccanherald.com/international/merkel-putin-era-ends-dogs-flowers-and-tart-ripostes-1021612.html
Ei tehonnut. 😀
—-
Mitähän Putin tuumaisi, jos joku valtion päämies toisi jalkaa nostavan koiransa mukaan, kuten presidentti Macronin koira. Riittääkö huumori vai olisiko se provokaatio.
https://www.youtube.com/watch?v=DJ2j7_LVAwE
Ilmoita asiaton viesti
Herää kysymys, miksi Merkel ajoi maansa niin suureen energiariippuvuuteen Venäjästä Nordstream I-kaasuputkella ja käynnisti II-kaasuputkenkin rakentamisen?
Ilmoita asiaton viesti
Kaasuputkea taidettiin kirjassa kutsua Merkelin sokeaksi pisteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vieläpä hyväksyi Saksan kaikkien ydinvoimaloiden sulkemisen.
Siitä ei hyvää seuraa. Kivihiiltä poltetaan entistä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin – vaikka olen aina kuulunut ”Angien” ihailijoihin, tuo ”sokea piste” ei valitettavasti ollut/ole piste, vaan enemmin pahemman asteen totaalinen likinäköisyys.
Ilmoita asiaton viesti
On tärkeää, että maiden johtajat tapaavat toisiaan ja tutustuvat toisiinsa. Blogistin kertomus Venäjän ja Saksan pitkäaikaisten johtajien tapaamisesta vaikuttaa romanttiselta rakkaustarinalta. Tunteita tietenkin ihmisten välillä voi olla, mutta kun puhutaan oikeastaan Euroopan maiden välisistä suhteista ja siten Euroopan alueen taloudesta, pitää järjen antaa toimia tunteista huolimatta ja niiden vuoksikin.
Olen samaa mieltä blogistin kanssa, että ei Saksan eikä muidenkaan Euroopan maiden kannata luopua jo toteutetuista ja vielä kestävistä energiaratkaisuistaan. Ydinvoimalat ovat nimenomaan niiden maiden ja alueiden energiatuotantolaitoksia, joissa on hyvä peruskoulutus ja joissa on hyvä yhteiskuntarauha. Laitosten työntekijöiltä ja johtajilta vaaditaan erittäin korkeatasoista kansalaisosaamista ja hyvää moraalin tajua. Jos siitä horjutaan, on suuri vaara laitoksen turvallisuuden horjumisesta myös.
Lehdistössä ja some-alustoilla ei kuulu käsitellä valtioiden välisiä asioita, vaan niiden pitää aina olla maltillisia maiden johtajien ja näiden esikuntien valmisteltuja neuvotteluja.
Nykyään on nähty länsimaiden johtajien kurkottelevan toisilleen ”huutoja” some-ohjelmien välityksellä. Tätä ei pidä pitää maiden virallisena ulkopolitiikkana. Jo tämä kirjoitus osoittaa sen. Tunteet saavat helposti vallan.
Se, mikä mielestäni on tärkeää länsitaloudessa (Eurooppa, myös Venäjä, ja Amerikka) on taloudellinen yhteistyö. Jos siitä tingitään, selvästi alkaa olla ongelmia. Näitä yhteistyöaiheita on jo näkyvästi käsitelty (energiayhteistyö, pankkiyhteistyö, rahatalous, maatalous jne) ja niiden osalta pitäisi pitää perusneuvopitoa maiden ja kansainvälisten talousorganisaatioiden kesken, jotta asiat ei turhaan eskaloituisi. Neuvotteluille ei koskaan ole liian myöhäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä postauksesta ja sen kommenteista. Ne inspiroivat yhden runon tulevaan kokoelmaani Talvimatka.
Ilmoita asiaton viesti
Hauska kuulla. Tuskin maltan odottaa runon lukemista.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoelma ilmestyy elokuussa.
Ilmoita asiaton viesti