Ranskan Macron keltaliivien pihdeissä

Jostain syystä Ranska kiinnostaa kirjantekijöitä ja kustantajia paljon enemmän kuin esimerkiksi Saksa tai Englanti. Yksi syy saattaa olla se, että viime vuosina Pariisissa on työskennellyt kaksi aktiivista kirjeenvaihtajaa, Maikkarin Helena Petäistö ja Ylen Annastiina Heikkilä, jotka ovat kirjoittaneet kokemuksistaan useita kirjoja.

Ranska-kirjojen uutuus on Annastiina Heikkilän tietokirja (Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina, S & S 2019). Kirjan pääosissa ovat komeetan lailla Ranskan presidentiksi noussut Emmanuel Macron ja häntä vastaan asettunut keltaliiviliike.

Macron teki uuden Ranskan ennätyksen, kun hänen suosionsa romahti nopeasti valtaannousun jälkeen. Keltaliivit raivosivat kaduilla ja vaativat presidentin nopeaa eroa. Ennenkuulumatonta Ranskan historiassa, jos Heikkilää on uskominen.

Kun tilanne oli pahimmillaan, presidentti uhattiin mestata, polttaa, hirttää ja kivittää. Macron ei voinut näyttäytyä missään ulkosalla. ”Presidenttiin ja hänen puolisoonsa ei ollut koskaan kohdistunut näin suoraa vihaa. Kaikki tämä on aivan ennennäkemätöntä Ranskan viidennen tasavallan historiassa”, Heikkilä kirjoittaa.

Macron vanhentui Heikkilän mukaan silmissä. Hän ei näyttäytynyt enää missään ilman paksua meikkiä, koska ”väsymyksen jäljet olisivat kai muuten olleet liian karua katsottavaa”.

Ajan riento on rajua. Macronin tie poliittisesta uudistajasta ja median lemmikistä Ranskan kaikkien aikojen epäsuosituimmaksi johtajaksi oli lyhyt. Nyt Macron on luonut nahkansa, noussut aallonpohjasta ja kokenut harvinaisen poliittisen uudelleensyntymisen.

Seuraavat koettelemukset odottavat kuitenkin jo nurkan takana. Tulenarkoja projekteja ovat esimerkiksi eläkeuudistus ja työttömyysturvajärjestelmän remontti, jotka todennäköisesti aktivoivat jälleen kansaa kaduille. Mielenosoitukset ovat ranskalaisten kansallisurheilua.

Keltaliivien protestit pakottivat Macronin nöyrtymään. Hän yrittää karistaa ylimielisen elitistin leiman itsestään. Hän haluaa olla keskusteleva presidentti.

Se ei ole ihan helppoa miehelle, jolla on kuninkaallinen ego. Macron on Heikkilän arvion mukaan yhtä aikaa kylmä peluri ja empaattinen kuuntelija, kärsimätön elitisti, jolla on vaikeuksia asettua tavallisen ranskalaisen asemaan ja jota tuskastuttaa poliittisen päätöksenteon hitaus.

Ranskalaisten mahtipontiset puheet saattavat huvittaa täällä Pohjolassa, mutta vaatimaton mies ei Pariisissa pärjää. Kun Macronin suosio oli korkeimmillaan, hän kertoi haluavansa hallita Ranskaa kuin Jupiter. Roomalaisessa mytologiassa Jupiter oli jumalten kuningas eli kaikkia hallitseva ja kaikkia suojeleva hahmo.

Macron julisti, ettei hän usko tavalliseen presidenttiyteen. Näin hän teki pesäeron edeltäjäänsä François Hollandeen, joka halusi olla président normal eli kansanomainen ja helposti lähestyttävä hallitsija. Kaikki tiedämme, miten siinä kävi.

Maailman johtajien joukossa Macron näyttäytyy vakaalta johtajalta poukkoilevan Trumpin, arvaamattoman Putinin, heikentyneen Merkelin ja omalaatuisen Johnsonin rinnalla.

Kansainvälisillä kentillä Macron pärjääkin hyvin. Heikkilän mukaan Ranskan presidentti on eräänlainen EU:n portinvartija, joka kokoaa vahvaa Eurooppaa vastaamaan vaurastuvan Kiinan haasteisiin.

Tällaisen ajankohtaisen raporttikirjan ongelma on se, että se voi vanhentua käsiin. Kun Heikkilä luovutti käsikirjoituksen kustantajalle, Macronin asema näytti vahvalta ja keltaliivit väsyneiltä. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua nopeasti, kuten on nähty. Jo loppuvuodesta kaikki voi olla toisin.

Kävi miten kävi, Heikkilän raporttikirja on ansiokas yhteenveto nykyhetken Ranskasta. Se on hyvällä tavalla vanhanaikainen tietokirja, jonka kaltaisia ei nykyisellä nettiajalla liikaa julkaista.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu