Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa

Vladimir Putin on vienyt Venäjän monella tavalla Stalinin aikaan. Usein sanotaan, että menneiden vainojen muistaminen on tärkeätä uusien ehkäisemiseksi.

On tärkeätä tietää, vaikka meidän muistamisemme on kuin hyttysen ininää sen rinnalla, että Putinin Venäjä ei halua muistaa vaan toistaa vanhoja Stalinin julmuuksia.

Venäjä on historiansa orja.

Tohtori Anni Reuter on tehnyt uraauurtavaa työtä ja julkaissut ensimmäisen kokonaisesityksen siitä, miten suomalaiset kärsivät Stalinin terrorista (Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS Kirjat 2023).

Stalinin valtakaudella 1930- ja 1940-luvuilla Siperiaan, Kuolaan ja muihin kaukaisiin Neuvostoliiton kolkkiin karkotettiin jopa 130 000 suomalaista.

Kun Neuvostoliitto puhdisti Suomen vastaisen rajansa, vainon kohteiksi joutuivat kaikki mahdolliset: punasuomalaiset, inkerinsuomalaiset, loikkarit ja amerikansuomalaiset.

Harva säästyi Stalinin pitkältä kädeltä.

Arviot teloitettujen suomalaisten määrästä vaihtelevat, mutta Reuter päätyy noin 20 000:een, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisia kuoli talvisodassa.

Luvut ovat kylmiä ja kertovat karua kieltään. Anni Reuterin kirjan ansioihin kuuluu se, että hän kertoo myös ihmiskohtaloista lukujen takaa.

Reuterilla on Stalinin vainoihin henkilökohtainen näkökulma oman sukunsa kautta. Useita hänen sukulaisiaan karkotettiin, vangittiin ja surmattiin Stalinin vainoissa.

Suvun karu historia teki Anni Reuterista tutkijan: ”Vasta isovaarini Pietari Jääskeläisen Siperian päiväkirja avasi silmäni.”

Pietari Jääskeläinen piti yksityiskohtaista päiväkirjaa koko karkotuksensa ajan pääsiäisestä 1931 joulukuuhun 1937. Se on lohduton dokumentti vainon ajoilta.

Reuterin vanhemmat onnistuivat kuljettamaan Pietarin päiväkirjat Petroskoista Suomeen kesällä 1989. Petroskoissa asuneet sukulaiset olivat piilotelleet päiväkirjaa vuosikymmeniä.

Jääskeläisten matka Siperiaan alkoi pääsiäisenä 1931, kun he heräsivät kolmelta yöllä oven jyskytykseen kotonaan Inkerinmaalla, Keltossa, Taurun kylässä. Heille annettiin kolme tuntia aikaa pakata tavaransa.

Karkotettuun Jääskeläisen perheeseen kuului 12 henkeä ja neljä sukupolvea. Junamatka Siperian Krasnojarskiin ahtaassa vaunussa kesti 10 päivää. Meteli ja haju piinasivat pienessä tilassa, pesulle ei päässyt. Ikkunaluukkuja ei voinut kylmyyden takia pitää auki.

Junamatka oli kuitenkin vasta esimakua piinasta, jota karkotetut joutuivat kokemaan. He olivat orjan asemassa.

Pietari toukokuussa 1931: ”Eilen käytiin orjakauppa. Meidät on myyty kultayhtiölle. Jenisein jäiden lähdettyä meidät lähetetään kultakaivoksille.”

Kun miehestä oli pakkotöissä otettu kaikki irti, Pietari Jääskeläinen tuomittiin kuolemaan toukokuussa 1938 vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Raskauttavina seikkoina mainittiin, että hän oli sekä suomalainen että kulakkitalonpoika.

Pietarin poika, Anni Reuterin isoisä Juhani Jääskeläinen säästyi sukulaistensa kohtalolta. Hän oli muuttanut jo 17-vuotiaana pakolaisena Suomeen 1925. Hänestä tuli pappi ja inkeriläisten puolestapuhuja Suomessa.

Tosin sodan jälkeen aina 1960- ja 1970-luvuille asti inkerinsuomalaiset oli kielletty aihe esimerkiksi Yleisradiossa ja Juhani Jääskeläistäkin kiellettiin puhumasta aiheesta Ylen radio-ohjelmissa.

Anni Reuterin teoksessa yksityiset ihmiskohtalot limittyvät riipaisevalla tavalla kokonaisuuteen. Omalla listallani Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on yksi viime vuoden vaikuttavimmista kirjoista.