Suomen tuntemattomin olympiavoittaja

Yleisradion urheilutoimittajat Arto Teronen ja Jouko Vuolle keksivät taannoin nerokkaan idean. He alkoivat kuljeskella tunnettujen urheilijoiden haudoilla ja rupatella heidän elämästään.

Kuolleista syntynyt radiosarja sai iskevän nimen: Kiveen hakatut. Suositun ohjelman pohjalta kaksikko alkoi julkaista myös kirjoja. Ennen joulua ilmestynyt Urheilun alkuja ja loppuja (Kirjapaja) on Kiveen hakatut -sarjan kahdeksas kirja.

Nyt julkaistun teoksen kansikuvaan on valittu jääkiekkoilija Matti Keinonen. Kahdenkymmenen joukkoon mahtuu Jukka Uunilan ja Tapani Ilkan kaltaisia urheilujohtajia, mutta vain yksi nainen – naisten maastohiihdon ensimmäinen olympiavoittaja Lydia Wideman-Lehtonen.

Kirjassa esitellään myös Suomen ehkä tuntemattomin olympiavoittaja Elias Katz (1901-1947), jonka elämä päättyi arabialaisen tarkka-ampujan luotiin Lähi-idässä Gazan brittiarmeijan leirin ulkopuolella.

Katzin traaginen kohtalo tuo mieleen painin olympiavoittajan Lauri Koskelan samankaltaisen lopun. Koskelan elämä päättyi venäläisen tarkka-ampujan luotiin jatkosodan loppuvaiheissa Vuosalmella vain 37-vuotiaana.

Katz voitti olympiakultaa 3000 metrin joukkuekilpailussa Pariisissa 1924 Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kanssa ja tuli toiseksi 3000 metrin estejuoksussa Ritolan jälkeen, vaikka kaatui matkan varrella.

Juutalainen Katz muutti myöhemmin ”sionistisista syistä” ensin Berliiniin ja sieltä Hitlerin valtaantulon jälkeen 1933 Palestiinaan. Elantonsa hän ansaitsi muurarina, rakennusmiehenä ja kenttämestarina sekä viimeksi brittijoukkojen palveluksessa elokuvakoneen käyttäjänä.

Elias Katzista piti tulla toukokuussa 1948 itsenäistyneen Israelin urheilevan nuorison esikuva. Hänen oli tarkoitus valmentaa Israelin olympiajoukkuetta Lontoon 1948 kisoihin, joihin Israelia ei lopulta kelpuutettu.

Katz kuuluu siihen harvalukuiseen suomenjuutalaisten joukkoon, joka on menestynyt huippu-urheilussa. Olympiaedustajia Katzin lisäksi on kirjan mukaan ollut kolme: pikajuoksija Hirsh Drisin 1924, pikajuoksija Israel Baran 1952 ja painija Arje Nadbornik 1968.

Kiinnostava yksityiskohta Katzin urheilu-uralla oli hänen muuttonsa 1920 Helsingistä Turkuun Paavo Nurmen seurakaveriksi Turun Urheiluliittoon. Muutto mahdollisti Katzin kehittymisen juoksijana.

Nurmi neuvoi uutta seurakaveriaan valmennusasioissa. Neuvot olivat niin hyviä, että Katz jopa voitti kerran Nurmen eräässä 1500 metrin kilpailussa.

Elias Katzin hauta on Israelissa lähellä Tel Avivia. Viime kesänä hänen hautakiveensä kiinnitettiin olympiarenkaat. Suomesta paikalla oli Kansainvälisen olympiakomitean jäsen Sari Essayah.

Katzin tarinaan jää yhä paljon aukkoja, kuten Teronen ja Vuolle kirjoittavat, ”mutta jo sellaisenaan siinäkin olisi aivan riittävät ainekset vaikka elokuvakäsikirjoitukseen”.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu