Taistelu Ukrainasta ja Gogolista

Täytyy lukea vanhoja kirjoja, jotta pysyy ajan tasalla. Esimerkiksi Nikolai Gogolin (1809-1852) pienoisromaani Taras Bulba (Basam Books) käy hyvin myös nykyisen Ukrainan sodan taustoituksesta. Kirja antaa sodalle historiallista perspektiiviä.

Gogol syntyi Ukrainassa, opiskeli Pietarissa ja vietti 12 vuotta ulkomailla, Pariisissa ja Italiassa, ennen kuin palasi Venäjälle. Hänestä tuli venäläinen klassikko.

Sekä Venäjä että Ukraina ovat käyttäneet Gogolia poliittisessa propagandassaan. Monikasvoinen mies voidaan valjastaa myös propagandan tarpeisiin.

Taras Bulba on historiallinen romaani, kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan tasangoilla 1600-luvulla. Päähenkilö Taras Bulba alkaa opettaa kahta poikaansa kasakoiden tavoille sen jälkeen kun pojat ovat palanneet Kiovan pappisseminaarista.

Luin Taras Bulban ensimmäisen, alkuperäisen painoksen, joka ilmestyi 1835 ja suomennos siitä vasta 2010. Aiemmat suomennokset pohjautuvat Gogolin vuonna 1842 muokkaamaan versioon, jossa hän myötäili Venäjän vallanpitäjien näkemyksiä.

Gogol poisti ja muutti kirjasta Ukrainaan liittyviä mainintoja sekä lisäsi tekstiin Venäjää ylistäviä palopuheita.

Gogolista ja siinä ohessa Taras Bulbasta on käyty taistelua 1800-luvulta näihin päiviin asti. Kirjan ensimmäistä versiota syytettiin Venäjällä alun perin liian ukrainalaiseksi eikä sitä enää Venäjällä juuri tunneta.

Ilman suomentaja Eero Balkin valaisevaa jälkikirjoitusta Taras Bulba olisi jäänyt ainakin itselleni ikään kuin poikien seikkailukertomukseksi. Balkin mielestä taas Taras Bulba on Gogolin rakkaudentunnustus Ukrainalle.

Gogol kirjoitti siis venäjäksi. Virallinen Venäjä katsoi ukrainan kieltä karsaasti eikä ukrainalaisia pidetty silloinkaan omana kansana vaan venäläisten heimona. Ukrainan kielen käyttö muualla kuin kirkossa kiellettiin 1800-luvulla kahteen otteeseen.

Gogolilla oli Balkin mukaan kahdet kasvot ja kaksi kansallista identiteettiä, jotka hänessä taistelivat. Hän oli samalla osa Ukrainan laajaa aivovuotoa venäläiseen kulttuuriin.

Miksi Gogol sitten mielisteli venäläisiä ja muokkasi Taras Bulbansa paremmin suurvenäläisyyden odotuksia vastaavaksi?

Balk vastaa, että Gogol on saattanut käsittää venäläisten myötäilyn kansalaisvelvollisuudekseen Venäjän imperiumin alamaisena. Samalla hän piti tyytyväisinä panslavistiset mesenaattinsa, joihin myös Venäjän keisari kuului.

Yksityiskirjeissään ja julkaisemattomissa teksteissään Gogol kuitenkin korosti Ukrainan kansan oikeutta omaan tiehen. Kun ystävät yksityisesti tiukkasivat Gogolilta, kumpi hän loppujen lopuksi oli, hän vastasi: vähävenäläinen. Sillä tarkoitettiin ukrainalaista.

Taras Bulba oli näyttävästi esillä, kun Putin pohjusti hyökkäystään Ukrainaan. Kirjan pohjalta valmistui 2009 venäläinen elokuva, jossa korostettiin, että Venäjä ja Ukraina ovat yhtä ja samaa valtiota.

Vladimir Bortkon ohjaama elokuva oli valtion rahoittama Putinin tilaustyö. Eräs ukrainalainen kriitikko kommentoi happamasti, että Bortkon Taras Bulba muistutti Putinin propagandalehtisiä.

Viime vuosina ja kuukausina olemme saaneet todistaa aitiopaikalta, miten kulttuurisota kehittyi vähä vähältä brutaaliksi hyökkäyssodaksi, jolle ei ole näköpiirissä onnellista loppua.