Toijalan takaa Stadin taidepiireihin

Erkki Korkiatupa -taustalla Sam Vannin työ.

Kehä kolmosen ulkopuolelta, jopa Toijalan takaa, saattaa löytyä yllätyksiä, vaikka stadilainen Pentti Saarikoski runoili jo kauan sitten, että Toijalan takana ei ole mitään.

Kaukana Helsingin hulinoista voi löytää esimerkiksi maalaismiehiä, jotka ovat taiteen asiantuntijoita parhaasta päästä. Tällaisista miehistä kerrottiin tositarinoita, kun käväisin taidenäyttelyn avajaisissa kraatterijärven rannalla, Lappajärvellä.

Rafael Wardi.

Näytteille oli ripustettu jo edesmenneen maanviljelijä Aarne Annolan (1920-2010) keräämää taidetta vuosikymmenten varrelta. Helsingin reissuillaan Annola keräsi arvokkaan kokoelman Suomen eturivin taiteilijoiden töitä.

Tuttu poliisimies Erkki Korkiatupa osallistui Annolan taidematkoille parinkymmenen vuoden ajan. Näyttelyn avajaisissa Korkiatupa kertoi värikkäästi miesten matkoista Stadin taidepiirien ytimeen.

Eva Cederström.

Koskaan ei pidä aliarvioida maalaismiesten oveluutta. Annola ja Korkiatupa eivät menneet kalliisiin gallerioihin, vaan hakeutuivat taiteilijoiden työhuoneille, mikä ei ollut itsestään selvää, mutta suhteet auttoivat.

Avainhenkilö suhteiden luomisessa oli Tapani Raittila, jonka kanssa Annola ystävystyi. Kun Raittila suositteli, ovet avautuivat. Raittila opasti Annolaa myös taiteen saloihin, ja lappajärveläisestä maanviljeljästä kehittyi oivallinen asiantuntija.

Soile Yli-Mäyry.

Annola oli säntillinen ja järjestystä rakastava mies. Kotona kaikki oli järjestyksessä, mutta kun hän lähti maailmalle ja saapui taiteilijoiden sotkuisille työhuoneille, mies muuttui. Hän meni Korkiatuvan mukaan kuin hurmioituneeseen flow-tilaan päästessään taideaarteiden äärelle.

Mukana oli aina tukku seteleitä niin, että kauppojakin syntyi. Kauppoja juhlistettiin usein taiteilijaravintoloissa, kuten Elitessä ja Kosmoksessa. Syötiin ja juotiin hyvin.

Arvid Broms.

Sosiaalinen supliikkimies ja entinen pitkien matkojen juoksija piti ohjat käsissään, sillä Annola ei viinaa juonut eikä tupakkaa polttanut. Hän jaksoi istua pitkät illat, koska sai taiteesta ja taiteilijoiden tapaamisista sisältöä elämäänsä.

Vaikka Lappajärven Onnintuvan näyttelyyn on ripustettu vain pieni osa Annolan keräämästä taiteesta, antaa se hyvän kuvan hänen kokoelmansa laadusta. Kyse ei ole mistään tusinataiteesta. Annolalla oli kyky ja halu hankkia laatutaidetta.

Antti Ojalan tekemä muotokuva Aarne Annolasta.

Laadun takaavat Tapani Raittilan lisäksi sellaiset nimet kuin Arvid Broms, Aimo Kanerva, Rafael Wardi, Jukka Mäkelä, Antti Ojala, Sam Vanni, Eva Cederström, Leena Luostarinen, Mari Rantanen, Soile Yli-Mäyry ja monet muut.

Annola osti taidetta rakkaudesta lajiin. Ja jos joskus myi, hän toivoi, että rahaa olisi niin paljon, ettei koskaan tarvitsisi myydä mitään.

Taidematkoilla Aarne Annolan kanssa -näyttely on hieno kunnianosoitus poikkeukselliselle miehelle ja taiteen rakastajalle.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu