Uusia tähtiä vanhojen takaa

Dekkarit ja trillerit ovat kirjallisuuden valtavirtaa. Uusia sarjojen aloituksia julkaistaan jatkuvalla syötöllä niin, ettei tahdo mukana pysyä. Ilmiö pitänee ottaa vakavasti, kun jopa Anneli Kanto aloittaa uuden dekkarisarjan ensi vuonna.

Tähtiä syttyy ja tähtiä sammuu. Jo paikkansa lunastaneiden tähtien (Leena Lehtolainen, Ilkka Remes, Taavi Soininvaara, Max Seeck) takana tuikkii uusia tähtiä, kuten Helena Immonen, Tuomas Niskakangas ja Anssi Leino, jonka esikoistrillerin (Teheranin koura, Storytel) luin isänpäivän kunniaksi.

Leino aukoo uusia uria, sillä hänen trillerinsä julkaistiin ensin äänikirjana ja painettu kirja on myynnissä yksinoikeudella S-ryhmän Prismoissa.

Yli 20 vuotta diplomaattina Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa työskennellyt Leino hyödyntää trillerissä omia kokemuksiaan, vaikka kyse on tietenkin fiktiosta.

Kolme suomalaista insinööriä vangitaan Persianlahdella, kun he liikkuvat kalastusreissullaan lähellä Iranin aluevesiä. Miehet viedään tiukkoihin kuulusteluihin. Heitä epäillään vakoilusta, mutta epäselväksi jää, mitä muuta taustalla on.

Juuri Abu Dhabissa työnsä aloittanut lähetystösihteeri Antero Heinonen joutuu keskelle kansainvälistä selkkausta. Lähetystössä työskentelee myös Supon edustaja Krista Vuori.

Kun diplomatian keinot eivät auta, kaksikko päätyy salaiseen pelastusoperaatioon ohi UM:n virallisen byrokratian. Riskit ovat kovat ja epäonnistumisen vaara on suuri.

Jännityskirjallisuus on perinteisesti miesten laji, mutta Anssi Leino kääntää asetelman päälaelleen. Sympaattinen, mutta hieman nössö ja pöllämystyneen oloinen Heinonen jää vahvojen naisten varjoon.

Pelastusoperaation ohjakset ovat naisten käsissä. Suomalaisia auttavaa paikallista sissiryhmää johtaa nainen ja Supon Krista Vuorio antaa ohjeet Heinoselle.

Tiukoissa paikoissa voi nähdä ripauksen huumoriakin, kun Krista rohkaisee kömpelöä Anteroa: ”Kyllä sinä pärjäät… Kunhan pysyt pystyssä.” Ja kun kaikki alkaa lopulta kääntyä parhain päin, Vuorio kuiskaa Heinosen korvaan: ”Sinunlaisesi söpöt diplomaatit pelastetaan aina.”

Teheranin kouraa on helppo lukea, koska se ei rönsyile sinne tänne, vaan pysyy tiukasti tarinan ytimessä. Leino tuntee alueen ja asiat, joista kirjoittaa. Ehkä siksi hänen ei tarvitse yrittää liikaa.

Kirjan takakannessa luvataan, että Leinon koukuttava trilleri iskee kansainvälisen konfliktin polttopisteeseen Ilkka Remeksen ja Max Seeckin hengessä.

Sellaistakin olen lukenut, että Leinon esikoistrilleri on parempi kuin Ilkka Remeksen uutuus https://www.ku.fi/artikkeli/4792480-tornado-jatkaa-ilkka-remeksen-alamakea-diplomaatti-anssi-leino-onnistuu-paremmin-esikoistrillerissaan-teheranin-koura.

Kirjojen vertailu on aina hieman hankalaa. Itse en pysty Leinoa ja Remestä vertaamaan, koska en ole Remeksen uutuutta lukenut.

Kyseessä on ilman muuta lupaava debyytti. Suurmestariksi en Leinoa kuitenkaan yhden kirjan perusteella vielä julistaisi. Sarjan seuraavat jaksot näyttävät, tuleeko Anssi Leinosta kirjallinen kiintotähti vai jääkö hän kenties tähdenlennoksi.