Kajaanin linna – Masadan linnoitus

Monet vaasalaiset ja pohjalaiset ylipäätänsä ovat viime vuosikymmeninä käyneet armeijansa useimmin Kajjaanissa. Vaasan rannikkopatteristo on nykyään muisto vain.  Kajaanissa oma sotilasvalani on myös vannottu. Varusmiehet viedään tai ainakin minun aikanani vietiin bussilla tutustumaan Kajaanin nähtävyyksiin, ja Kajaanin linna teki minun vaikutuksen.

Kajaanissa on muinainen Kajaanin linna tai siis oikeastaan sen rauniot, mitä siitä on jäljellä. Kaarle-herttuan käskystä Kajaanin linnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1604. Linna rakennettiin Ruotsin valtakunnan koillisosien turvaksi ja Jäämerelle haluavan Suurvalta-Ruotsin tukikohdaksi vuolaan Kajaaninjoen saareen. Ison vihan aikana tammikuussa 1716 vielä keskentekoista linnaa lähestyi 4000 venäläisen osasto. Linnan 50 miehen varusväki joutui yli kuukauden ajaksi piiritetyksi. Linnan muona-, polttopuu- ja ammusvarastot ehtyivät, joten linnan puolustajat avasivat portit 24.2.1716. Puolustajille oli luvattu vapaa poistuminen, mutta puolustajatpa vangittiin ja vietiin Venäjälle orjiksi. Venäläiset räjäyttivät linnan puolustajilta jääneellä ruudilla. Räjäytysjäljet näkyvät, rauniot ovat sellaiset kuin Pietari Suuren joukon ne jättivät.

Isoviha on ollut suomalaisille historian kaikkein ankarinta aikaa. Teemu Keskisarja on hyvin kuvannut Isonvihaa, ja oikeutettua on puhua terrorista ja suomalaisten kansanmurhasta, varsinkin laajalla Pohjanmaalla. Pietari Suuri oli kerta kaikkiaan päättänyt viedä ruotsalaisilta suurvalta-aseman ja siinä onnistui Pultavassa 1709. Tsaari päätti ottaa kaikilta Suomenniemen tsuhnilta nirrit pois, koska suomalaiselle suomaalle Nevan varteen rakenteilla oli Pietarin Suuren päähänpisto, venäläinen ”eurooppalainen” pääkaupunki Pietari. Kajaanin linna piti koko Suomenniemellä viimeisenä Suurvalta-Ruotsin suomalaisena/ruotsalaisena linnoituksena kuitenkin puoliaan vihulaista vastaan.

Onhan ne Kajaanin linnan rauniot nykyään, siis, no, raunioita. Ruma betonisilta rakennettiin raunioiden päälle vuonna 1937. Kuka tahansa pääsee kävellen raunioille milloin tahansa. Paksujen seinämien päällä pystyy hyppelehtimään. Kajaanin kaupunki on paikkaillut raunioiden valleja, mutta onhan se raunio vaarallinen paikka seikkailuun. Siellä on syviä tyrmiä, joista ei näytä olevan ulospääsyä, eli jos tuonne monttuun syvälle tipahtaa, niin miten satunnainen turisti pääsee pois? Sinne kun putoat, niin sinne jäät! Vähän kuin Vanhan Vaasan kirkon rauniot, sielläkin pitää kulkea varoen. Ihme kun ei ole kukaan kuollut päähän putoavasta kivestä tai tiilestä kummassakaan rauniossa.

Israelin varusmiehille ja -naisille sotilasvalan vannomispaikka on Masadan linnoitus Kuolleen meren rannalla. Masadan linnoitus on juutalaisille sankariuden pyhättö, ja sillä on hyvin samantapainen historia kuin Kajaanin linnalla. Kummassakin tapauksessa on aivan ylivoimainen vihollinen voittanut koko maan, mutta viimeiset puolustajat viimeisessä linnakkeessa taistelevat sankaritappioon saakka. Masadan piiritys ja tuho tapahtuivat vuosina 72–73 jaa., joten se tarina on Kajaanin linnan tappiota huomattavasti vanhempi. Roomalaiset olivat murskanneet juutalaisten kapinan koko Juudeassa. Viimeiset juutalaiset kapinalliset tekivät vielä vastarintaa Masadan linnoituksessa, joka sijaitsee korkean vuoren huipulla ja vaikutti lähes valloittamattomalta. Roomalaisten sotajoukko ympäröi kaupungin kahdeksalla legioonalaisten leirillä estääkseen juutalaisten pakenemisen sekä antaakseen näille viestin, että he eivät pääsisi pakoon – aivan kuin Kajaanissa tapahtui. Pitkän piirityksen jälkeen roomalaiset saivat aikaan pienen aukon linnoituksen muuriin, ja lopulta legioonalaiset valtasivat linnoituksen. Kukaan juutalainen ei ollut enää hengissä, kun roomalaiset pääsivät sisään. Loppu meni vähän eri tavalla kuin Kajaanissa, mutta tulos oli sama.

Mielestäni Kajaanin linna pitäisi ennallistaa alkuperäistä muistuttavaksi ehjäksi linnaksi, onhan se Suomen sankarilinna. Alkuperäisiä piirustuksia ei ole olemassa, eikä tarkkaa kuvaa ole, miltä linna on näyttänyt, mutta hyvä virtuaalinen havaintoväline on olemassa (linkki: http://www.nba.fi/kajaanin_linna_vr/). Kenellekään ei ole nyt mieltä ylentävä näky surkean sillan päältä katsella sankarilinnoituksen unohdettuja rapautuvia raunioita. Mieltä tosiaan ylentäisi, jos voisi rakentaa uudelleen räjäytetyt ja puretut kerrokset, vaikkakin uudella tekniikalla. Linna on keskellä Kajaania, joten se olisi hyvä paikka turistille pistäytyä, katto pään päällä, lämpö päällä, osin uudenaikaisena rakennuksena, mutta myös vanhaa varjelevana.

Sotilasvalojen vannomiselle uudelleen rakennettu Kajaanin linna olisi oivallinen paikka, vaikka Kajaanin kirkkokin oli hyvä. Keneltä se olisi pois, jos linnassa olisi myös turistipalveluja kuten rekvisiittamyymälä ja ravintola? Menettäisihän se Museoviraston tiukkapipojen mukaan raunioiden autenttisuutta, mutta nykyisellään kun se murenee kivi kiveltä, autenttisuuskin murenee betonilapiollinen betonilapiolliselta, jota raunioihin nyt joudutaan pumppaamaan, jotta raunio pystyy ylipäätään kasassa.

EU-rahoituksella on Itä-Euroopassa ja Keski-Euroopassa uudelleen rakennettu ja rakennetaan toisessa maailmansodassa ja kommunismin aikana tuhoutuneita tai tarkoituksellisesti tuhottuja linnoja ja muita kulttuurikohteita. Minä ehdotan kaikkien muiden aikaisempien ehdottajien mukana, että Kajjaanin linna entistettäisiin kansallisena projektina turisti- ja edustuskäyttöön Suurvalta-Ruotsin aikaiseen asuunsa, koska tämän päivän Suomi, missä nyt asutaan, on sen velkaa niille linnan rakentajille ja sankarillisille puolustajille. Kajaanin linna on symboli niille uhrauksille ja heille jotka, viimeiseen saakka puolustivat uskontoamme ja vapaata maailmaa idän hirmuhallitsijoita vastaan. Otettakoon vaikka EU:lta hankerahaa rakennusprojektiin, jolla kunniakas raunio nostetaan uuteen loistoon.

Jouni Niskanen

Korkeakouluissa opetus- ja tutkimus- sekä esimiestehtävävissä pitkään, pankissa kiinteistövälitystehtävissä aikansa, nyt oma yritys ja muuta kiinteistöharrastetta. Sote kiinnostaa, samoin koulutus, kuntien kehittäminen, kaikki elinkeinoihin liittyvä, sekä ulkopolitiikka ja EU.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu