Englanti on ihmisten kieli
Viime viikolla kävin Suomen Tiedeseuran 175-vuotisjuhlassa. Miksen olisi käynyt, kun bussilla pääsi Helsinkiin ja takaisin neljällä eurolla. Nykyään kannattaa seurata niin EB:n kuin VR:nkin tarjouksia.
Minulla oli asiaperuste. Tilaisuuden pääpuhuja oli eniten kunnioittamani paleoantropologi Svante Pääbo, tukholmalaissyntyinen ihmissuvun perimän tutkija. Pääbon työryhmä on selvittänyt neandertaalin ja sapiensin genomin erot ja yhtäläisyydet.
Aika moni muu paikalla olija ei ilmeisesti tiennyt tästä mitään, mutta tärkeätä oli tapahtumassa pönöttää. Suomen Tiedeseura on maan vanhin jatkuvasti toiminut tiedejärjestö. Täysin kaksikielinen tietenkin, koska sen perustivat ruotsinkieliset suomalaisen kulttuurin ystävät.
Harvoin on naurattanut niin paljon kuin tämän tilaisuuden tervehdyspuheita kuunnellessa. Puheenjohtaja Marianne Stenius ja opetusministeri Jukka Gustafsson olivat äärimmäisen hermostuneita.
Olen nähnyt kaikki filmit, joissa Väinö Tanner ja Paavo Nurmi yrittävät puhua englantia, mutta ikinä en ole kuullut puhetta, josta olisi niin vaikeata saada selvää kuin Gustafssonin Jukan ruotsista.
Tervehdyspuheiden jälkeen päästiin pääasiaan. Leipzigissa Max Planck -instituuttia johtava ruotsalainen Svante Pääbo kertoi sapiensien, neandertaalien ja denisovanihmisten suhteesta. Englanniksi tietenkin. Tuskin hänelle oli mikään muu vaihtoehto tullut mieleenkään. Miksi olisi tullutkaan? Englanti on ihmisten kieli.
Jep. Englanti on pääkieli.
Ilmoita asiaton viesti
Tieteen kielet tulevat ja menevät. Kansainvälisiä kieliä ovat olleet ainakin latina, ranska ja saksa. Kommunikaatioyhteys ratkaisee mitä milloinkin kannattaa käyttää. Muuten: Suomen vanhimmat edelleen toimivat tiedeseurat ovat Societas pro fauna et flora Fennica (perustettu 1821) ja sen jälkeen tulee Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (perustettu 1831). Societas Scientiarum Fennica perustettiin vasta 1838 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kunnioitukseni molempia mainitsemiasi seuroja kohtaan on järkähtämätön, mutta pidän niitä enemmän kansallisen kulttuurin tallentamisen instituutioina kuin tiedeseuroina.
Societas pro fauna et flora Fennica kuuluu kiistatta Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaan, mutta siihen kuuluu meidän Suomen tiedetoimittajain liittommekin 🙂
Ilman muuta on mukavaa, jos pääsee juhlimaan suomalaisen tiedejärjestön 200-vuotistaivalta jo vuonna 2021.
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että SKS eroaa Societas Scientiarum Fennicasta ja Societas pro fauna et flora Fennicasta. SKS ei ole näiden tavoin pelkästään yhden tai useamman alan tieteentekijöiden yhdistys, jota se on suomen kielen, kirjallisuuden ja perinteentutkimuksen osalta. Se on lisäksi tieteellinen tutkimuslaitos, suullista ja kirjallista kulttuuria tallentava arkisto, tieteellinen kirjasto ja suurin suomalainen tiedekustantaja, joka kustantaa n. 35-40 tieteellistä nimekettä (joista n. 10 englanniksi) vuodessa ja saman verran yleisiä tietokirjoja eli n. 75-80 uutta kirjaa vuodessa. Tieteellisen työn ohessa se edistää suomalaisen kulttuurin tunnettuutta mm. kirjallisuusviennin saralla. SKS:n FILI valmistelee tällä hetkellä Suomen teemavuotta 2014 Frankfurtin kirjamessuilla. Useat suomenkieliset tieteelliset seurat on perustettu SKS:n siipien suojassa, mm. Suomen maantieteellinen seura, Suomen historiallinen seura, Kotikielen seura, Suomalainen tiedeakatemia jne. Tervetuloa perehtymään Seuran toimintaan! Ks. http://www.finlit.fi/
Ilmoita asiaton viesti
SKS julkaisi viime vuoden parhaan suomenkielisen tiedekirjan, Juha Valsteen teoksen Ihmislajin synty. Valsteella on tosin vähän koominen tapa käyttää suomenkielistä muotoa sellaisistakin lajinnimistä ja muista biologian termeistä, jotka melkein jokainen tuntee paremmin kansainvälisellä tieteellisellä nimellään.
Ilmoita asiaton viesti
Mandariinikiinaa puhuu äidinkielenään noin 900 miljoonaa ja Englantia 350 miljoonaa. Espanjaa puhuu äidinkielenään arviolta 320 miljoonaa ihmistä. Jos jäteään italia pois, mutta lisätään lukuun vajaa 200 miljoonaa portugalilaista, koska kieli on kohtuullisen lähellä espanjaa, niin huidellaan 500 miljoonassa.
Lähinnä kai englanti on rosvojen kieli espanjan ohella, kun ajatellaan miten ne ovat maailmaan levinneet siirtomaavalloitusten avulla. Kaupalla ja rosvouksella ei vielä 500 vuotta sitten ollut suurta eroa. Muun muassa persiankielessä tuolloin näitä asioita tarkoitti yksi ja sama sana. Mutta onhan ne rosvotkin ihmisiä. Voisi ehkä ajatella, että kielen levinneisyys on suoraan verrannollinen sitä puhuvien historialliseen julmuuteen. – Mercator sine peccamine vix esse potest.
Ilmoita asiaton viesti
Aika alhaiseksi olet tuon englannin puhujien määrän arvioinut. Pakistanissa, Intiassa, Bangla Deshissä, Singaporessa ja Filippiineillä asuvien yli puolentoista miljardin ihmisen keskuudessa varmaan 30% ilmoittaisi englannin äidinkielekseen. Siitä saataisiin toinen 350 miljoonaa tuon lukusi päälle, joka ei kunnolla kata edes Kanadan, USA:n ja Iso-Britannian väkilukua. Sitten tulevat vielä Afrikan maat kuten Kenia, Uganda, Etelä-Afrikka, Tansania, …
Niin, ja mandariinikiinaa ei varsinaisesti kotikielenään puhu kuin ehkä satakuntamiljoonaa ihmistä. Loput kiinalaiset puhuvat omia murteitaan, joista Shanghain ja Kantonin murteet ovat merkittävimpiä.
Ilmoita asiaton viesti
En kiistä, voit olla oikeammassa kuin epämääräiset lähteeni:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_kieli
http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/jyranki.pdf
Englantia osaavia ihmisiä on arvioitu maailmassa olevan yhteensä noin 800–1500 miljoonaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ilmoita asiaton viesti
Plus johdannaiset. Todisteena lähes naapurissani sijaitseva englanninkielinen päiväkoti.
edit. ja Kiinassa vaihtuu oikeasti äidinkieli parin sadan kilsan välein.
Ilmoita asiaton viesti
Kouluttamattomien kiinalaisten, jotka eivät osaa niin hyvin mandariinia, keskuudessa on muodostunut eri paikkakunnilta kotoisin olevien välille kirjoittaminen kommunikaatiomuodoksi. Kun puhetta ei ymmärrä, niin kirjoittamalla sama viesti menee perille, sillä kaikkia murteita kirjoitetaan täsmälleen samalla tavalla vaikka lausunta olisi aivan erilainen.
Jotkut kiinalaiset yrittävät soveltaa samaa tekniikka myös ulkomaalaisiin. He luulevat, että kiinan kielen kirjoitusta olisi joka tapauksessa helppo ymmärtää, jos puhetta ei ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tätä kinukaverini koitti selittää, että äidinkieli on parin sadan kilsan välein eri, mutta koulussa opitaan puhuttu yleiskieli ja kirjoituskieli on koko kiinassa ihan sama. Siksi ajattelinkin joskus opetella kiinaa iltapuhteena nimenomaan kirjoitettuna, jotta pärjää kaikkialla. En minä sitä puhumaan koskaan oppisi. Olisi siitä hauska harrastus, että kuolen vanhuuteen ennen mestariksi tulemista 😉
Ilmoita asiaton viesti
Rohkenen olla eri mieltä ”Pakistanissa, Intiassa, Bangla Deshissä, Singaporessa ja Filippiineillä asuvien yli puolentoista miljardin ihmisen keskuudessa varmaan 30% ilmoittaisi englannin äidinkielekseen.”
Englanti on näissä maissa virallinen kieli, mutta en ole tavannut ketään näistä maista, joka ilmoittaisi sen äidinkielekseen.
Singaporelaiset puhuvat esimerkiksi malajia ja kiinaa keskenään. Ei siellä englantia kuule muiden kuin vierastyöläisten kesken. Filippiineillä puhutaan kymmeniä kieliä ja englannin osaaminen ei ole kovin hyvää, vaikka se on pakollinen kieli koulussa.
Intian englanti on kuuluisaa naurettavuudestaan, siis se ääntäminen. Kotona puhutaan yleensä muuta.
Pakistan on nykyään muslimien hallussa.
Englantia ymmärretään noissa maissa, muttei se ole äidinkieli, vaikka se onkin virallinen kieli.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ”äidinkieli” kuin ”virallinen kieli” ja jopa ”kakkoskielikin” ovat sivuseikkoja, kun pohditaan sitä, mikä on ihmisten kieli. Melkein jokainen sveitsiläinen siivooja tai kioskinmyyjä osaa käytännössä englantia, vaikka se olisi muodollisesti hänen neljäs kielensä saksan, ranskan ja italian jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Merkittävä osa noissa maissa asuvista kansalaisista kyllä mielellään ilmoittaa englannin äidinkielekseen, olkoonpa se sitä pohjimmiltaan tai ei. Intialaisten tai filippiiniläisten omaperäinen intonaatio englantia puhuttaessa on tietty kuriositeetti, mutta ei alenna heidän kielitaitoaan sinänsä. Kaikki valtionhallinto tapahtuu niissä maissa englanniksi eikä vaikkapa intialaisella bisnesmiehellä ole mitään muuta ajatustakaan kuin puhua englantia soittaessaan vaikkapa Mumbaysta Kolkataan.
En tiedä kuinka tuo toteamus ”Pakistan on nykyään muslimien hallussa” tähän asiaan liittyy ja ainahan Pakistan on ollut muslimien hallussa. Siksi se juuri erosi hindulaisesta Intiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman ensimmäinen ”virallinen” kieli on ollut ranska. Siitä tulee käsite ”lingua franca”, joka tarkoittaa kansainvälistä yhteistä käyttökieltä. Hiukan paradoksaalisesti voitaisiin todeta, että nykyisiin englanti on ”lingua franca”.
Pitkään ranskaa pidettiin yleisenä diplomaattikielenä vielä viime sotien jälkeenkin ja sen taitamista edellytettiin diplomaattistatuksen omaavilta henkilöiltä. Omassa suomalaisessa ajokortissani 70-luvulta lukee kaikki tieto suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi.
Jos olette lukeneet Mika Waltarin matkakuvauksia ”Yksinäisen miehen juna” ja ”Matka Istanbuliin”, niin varmaan muistatte kuinka hän yleensä pyrki kommunikoimaan eri maissa paikallisten kanssa ranskaksi. Esimerkiksi jossain Balkanilla matkustaessaan hän totesi, että kommunikointi paikallisten kanssa oli hankalaa, koska aika harva osasi ranskaa.
Monet ranskalaiset tänä päivänäkin uskovat kielellään olevan paljon merkittävämmän aseman maailmassa kuin sillä käytännössä enää on. Kun ranskalainen katsoo maailman karttaa, hän tavallaan hahmottaa omaksi alueekseen myös Kanadan Quebecin ja Afrikan ranskankieliset alueet (Algeria, Marocco, Tunisia, Kongo, Norsunluurannikko, j.n.e.), toisinaan jopa Vietnamin.
Ilmoita asiaton viesti
Minunkin ensimmäisessä passissani 70-luvulla ranska oli vielä kolmas kieli. Quaint. Siihen aikaan saatiin myös ensimmäinen puhelinkioski Tottijärvelle.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskalaisilla, briteillä ja venäläisillä on oma tapansa katsoa maailman karttaa. Ranskalainen on oikeassa esimerkiksi gastronomisesti; mutta jos hän katsoo kartan sijasta ajantasaista tieteellistä aikakauslehteä, hän joutuu huomaamaan, että olisi paras opetella ihmisten kieltä, mikäli haluaa tietää jostain jotakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa ei tunneta ranskanleipää. Suosituin maalaislimppu siellä on (suomennettuna) pakara. Viittaa rehevän maalaisemännän kyseiseen kohtaan.
Ranskalaiset perunatkin jäävät Ranskassa ostamatta, ei sellaisia kukaan tunne.
Italiassa taas ei saa italiansalaattia. Samoista aineksista siellä tehdään venäjänsalaatti.
Oleskelulupani Berliiniin elokuussa 1961 tyssäsi, kun eräs tie varressa päivystänyt vääpeli vähän ennen Berliiniä yliviivasi kosmoskynällä luvasta Berliinin ja kirjoitti Potsdam. En siis päässyt tarkistamaan berliininmunkkien mahdollista olemassaoloa nimikkokaupungissaan.
Ainakaan maaseudulla silloisessa DDR:ssä ei tunnettu berliininmakkaraa, ja oikeaa kahviakin oli ”minä hetkenä tahansa” tulossa Kuubasta, koko kesän.
Joimme siis ”kahvia”, joka oli tehty paahtamalla ”aidoista jyvistä”, korviketta siis suomeksi. Vastasi Suomessa eräillä huoltoasemilla tarjolla ollutta koko päivän lämmennyttä mustaa mönjää kahvipannussa.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskan wienerbröd on englanniksi Danish pastry. Jauhelihapihvi on hampurilainen kaikkialla maailmassa paitsi Hampurissa. Moskovalaiset ja milanolaiset kyljykset ovat sama asia.
Ilmoita asiaton viesti
Tsekin kielessä näkkileipä on knäckebrot. Sana on siis selvästi tullut Tsekkiin Ruotsista Saksan kautta. Alkuperäinen ruotsin knäckebröd sai saksassa loppuosakseen saksan leipää tarkoittavan Brotin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun asiaa ajattelee, on oikeastaan hämmästyttävää, että Wienissä tosiaan syödään wienerschnitzeliä, Bolognassa spaghetti bolognesea ja Firenzessä bistecca alla fiorentinaa.
Ilmoita asiaton viesti
>#11
Nämä sapuskaan liittyvät sanat eri kielissä ovat kivoja.
Italiansalaatti on ainakin Espanjan ja Argentiinan puolella venäläistä salaattia (ensalada rusa).
Voisarvi eli kroissantti (croissant) muistini mukaan ei välttämättä ole alunperin ranskalainen leivonnainen, vaan ehkä itävaltalainen. Osmanit piirittivät Wieniä vuonna 1529 ja onnistuivat kaivamaan yhden tunnelin kaupungin muurin ali. Sattui niin, että aamuyöstä töihin tulleet leipurit kuulivat epämääristä kilkettä ja hälyttivät sotilaat, jotka muodostivat muslimeille sitten vastaanottokomitean, torjuivat hyökkäyksen ja aiheuttivat viholliselle merkkittävän tappion. Muslimeista saadun voiton kunniaksi leipurit tekivät juhlapaistoksen eli puolikuun muotoisen voisarven. Wienin leipurit saivat tällöin myös oikeuden kantaa miekkaa, mikä sotilaiden lisäksi oli sallittu vain aatelisille. Muitakin tarinoita voisarven alkuperästä on.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliitossa oli Stalinin puhdistusten aikaan myös kova ruokapula. Valtio lisäsi leipäautojen määrää. Umpikoppiautot, joissa teksti HLEB,leipää,kulkivat entistäkin tiheämmin. Näytti hyvältä.
Todellisuudessa leipäautoilla siirrettiin vangittuja vankilasta toiseen ja kauemmaksikin.Mutta kaupunkikuvassa HLEB-autot pitivät yllä toivoa leivän saannista.
Ilmoita asiaton viesti
Seisova pöytä on mielenkiintoinen termi. Smorgasbord englanniksi, viroksi rootsi laud. Englanninkielinen termi vakiintui vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelyn jälkeen. Ruotsin piti siellä innovoida tapa esitellä ruokakulttuuriaan.
Brännvinsbordetin muututtua joskus smörgårdsbordetiksi ja rautateiden yleistettyä termin myös Tukholman eliitin ulkopuolelle, tästä kattausmuodosta alettiin käyttää myös termiä gående bord. Käveleekö vai seisooko, siitä voi sitten kinata ensi kerran veli-Svenssonin tavatessaan.
Ilmoita asiaton viesti
EikÖ suomeksi sanota nykyisin buffetti. Elämä ei kuitenkaan ole mikään voileipäpöytä tai brunssi mistä valitaan mitä mieli tekee.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskalainen kaverini on nyt ollut lähes 4 vuotta ympäri maailmaa ranskankielisillä alueilla. Tuttujen siirtomaiden lisäksi pari ihan entuudestaan outoa siirtokuntaa, kuten Madagadkarin vieressä oleva pieni saari. Englanti ei kaverilta oikein sujunut, koska manaili itsekin sitä oman kielensä helppoutta oikeilla reittivalinnoilla. Sitten kun joutui oceaniaan, niin ei ranska enää tepsinyt. Kovasti toivoi englannin opetuksen lisäämistä lähtömaassaan. Ja dubbauksesta luopumista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kieli näyttää olevan eläinten suosiossa. M.m. Loimaa Bisonsilta kuulee suomenkielistä lausahtelua. Hehkuvasulkaisten saarilla yks kehrääjän sukuinen lintu huutelee englantia:”Oh,poor me one!” ”Voi minua raukkaa!”
Ilmoita asiaton viesti